Tunne laitteesi ja veneile varmemmin
Tämän vuoden katsastusteema on ”tunne laiteesi”. Veneilijän on tärkeä ymmärtää, miten eri navigointilaitteiden tuottamaa tietoa yhdistetään ja käytetään laitteissa. Lisäksi tulee olla varautunut tilanteeseen, jossa laitteet menevätkin juntturaan eikä kipparin pään lisäksi pelaa mikään muu.
Mistä sijainti- ja suuntatieto tulee?
Nykyaikaisissa veneissä plotterit, monitoiminäytöt ja anturit muodostavat yhtenäisen verkon, joissa suunta- ja paikkatiedon lähteinä olevia laitteita voi olla useita. Suunnan ja sijainnin lähteinä voivat olla VHF/DSC-laitteen sisäinen satelliittipaikannin, sähkökompassi, plotterin sisäinen satelliittipaikannus tai erillinen satelliittipaikannin.
Kun VHF/DSC:n sijainti tulee verkosta, ja tieto katoaa, ei laite tiedä koordinaatteja hätäilmoitusta tehtäessä. Tutkassa suuntatiedon katoaminen tarkoittaa, että laite siirtyy käyttämään suhteellisen liikkeen näyttötapaa, ja jotkut mallit käynnistävät itsensä uudelleen. Myöskään plotteri ei osaa asettaa alusta kartalle eikä lähettävä-AIS lähetä enää sijaintia. Muut instrumentit, kuten syvyys, loki, tuulimittari ja tutkan suhteellinen näyttötapa toimivat ilman paikka- tai suuntatietoa.
Huviveneilijän tulee osata paikanmääritys ja navigointi myös perinteiseen tapaan kartalla ja kompassilla häiriöiden varalta. Merkinnänpito eli oman sijainnin merkitseminen kartalle tai lokikirjaan määräajoin on tärkeää, että viimeiseen varmistettu sijainti tiedetään.
Häiriötä sisältä ja ulkoa
Laitteisiin häiriötä aiheuttavat sisäiset ja ulkoiset lähteet. Esimerkiksi pohjassa oleva sähkökaapeli voi vaikuttaa autopilotin ohjaamaan suuntaan yllättävästi tai kompassin vieressä puhelimella leikkivät ihmiset muuttavat laitteiston tietoa suunnasta. Häiriöt voivat syntyä myös veneen omista sähköjärjestelmistä kuten huonoista ledeistä.
Satelliittipaikannuksen häiriöitä on havaittu useana edellisenä veneilykautena ja se jatkuu edelleen.
Suomenlahdella merenpinnantasolla on kauppa-aluksissa ollut keväällä 2025 merkittäviä häiriöitä paikannuksessa.
Huviveneilijä tulee varautua siihen, että plotteri ei tiedäkään, missä ollaan. Ohjailukompassin eksymätaulukon tekeminen on hyvä palautella mieleen osana varautumista, että kompassin virhe eri ilmansuuntiin kuljettaessa tunnettaisiin. Eksymätaulukon laatiminen sopii pitkillä retkillä ajanvietteeksikin, kun kuljetaan linjataulujen linjoilla, joiden tosisuunta löytyy merikartasta.
AIS – Automaattista tunnistusta voidaan manipuloida
AIS (Automatic Identification System) on järjestelmä, joka lähettää ja vastaanottaa tietoa alusten sijainnista, nopeudesta ja kurssista, mikä parantaa meriliikenteen turvallisuutta, erityisesti huonolla näkyvyydellä ja vilkkailla vesialueilla. AIS voidaan integroida karttaplotteriin, jolloin alusten sijainnit näkyvät suoraan navigointinäytöllä.
Itämerellä on kuitenkin havaittu AIS-huijauksia, joissa kauppa-alukset ovat syystä tai toisesta halunneet salata sijaintinsa kytkemällä AIS:n pois tai AIS-tietoja on manipuloitu. Harva huvialuskaan lähettää AIS-signaalia, joten tähystystä ei mikään korvaa.
Harjoittele tutkan käyttöä hyvällä säällä
Tutka on arvokas apuväline huonon näkyvyyden vallitessa, mutta sen käyttäminen vaatii harjoittelua. Hyvällä säällä harjoittelu auttaa ymmärtämään, miltä tutkanäyttö näyttää eri olosuhteissa ja kuinka kohteet näkyvät tutkassa. SPV:n keväällä julkaisemasta Huviveneilijän tutkakirjasta löytyy kattavasti tietoa tutkan käytöstä ja tulkinnasta. Meriteiden sääntöjenkin mukaan tutkan tulee olla päällä koko ajan, sillä törmäysten estämiseksi kaikki keinot on käytettävä. Pelkällä plotterilla sumussa ei saa ajaa, koska siinä ei näy muut kulkijat.
Manuaalit mukana, ei hukassa
Kaikkien laitteiden käyttämisessä paras oppikirja ja ongelmanratkaisuopas on laitteen mukana tuleva ohjekirja. Vaikka manuaalin ensin refleksinomaisesti heittäisikin olan yli, se kannattaa hakea takaisin, lukea ja laittaa helposti saataville kaikkien muiden veneen ohjeiden kanssa esimerkiksi vesitiiviiseen pussiin. Laitteiden säännöllinen testaus ja ohjelmistopäivitykset tulee tehdä valmistajan ohjeiden mukaan, mikä myös kuvataan ohjekirjassa.
Manuaaleista löytyy myös vianetsintävinkkejä ja huolto-ohjeita, joiden avulla voi välttää ikäviä yllätyksiä merellä. Jos veneilijä itse ei osaa tehdä vianetsintää manuaalin mukaisesti, todennäköisesti meripelastus tai joku muu satamassa osaa.
Kun tunnet ja huollat laitteesi asianmukaisesti, veneily on, paitsi mukavampaa, myös huomattavasti
turvallisempaa.
