VENEEN KATSASTUS
Katsastus lisää veneilyn turvallisuutta ja oman veneen tuntemusta. SPV:n jäsenseurojen
katsastajat tarjoavat veneilijöille osaavaa tukea ja opastusta.
Veneen katsastus on hyvä tilaisuus keskustella ja kysyä. Myös muut venekuntaan kuuluvat, esimerkiksi perheenjäsenset, kannattaa ottaa mukaan katsastukseen. Näin kaikki saisivat tilaisuuden kysellä ja opetella käyttämään välineitä. Jos kipparille käy jotain, niin muiden on osattava toimia. Katsastajaa ilahduttaa veneilijä, joka on utelias ja kiinnostunut veneen turvallisuudesta.
Katsastetulla veneellä veneilet turvallisesti yhdessä nauttien. Veneen katsastus on tärkeä toimenpide, sillä varmistetaan veneen kunto. Veneen vuosikatsastus tehdään usein alkukesästä. Tämän lisäksi veneeseen on tehtävä peruskatsastus vähintään joka viides vuosi. Katsastuksen suorittavat seuran siihen valtuuttamat, katsastajakurssin käyneet katsastajat, joilla on liiton myöntämä katsastajalupa. Vene voidaan katsastuttaa myös vieraan seuran katsastajalla. Tällöin veneen omistaja on velvollinen toimittamaan katsastusasiakirjat oman seuran rekisteriin. Olethan siis yhteydessä omaan seuraasi, kun haluat tiedustella katsastuksesta. Valmistautuessasi veneesi katsastukseen, voit tarkistaa eri katsastusluokkien vaatimukset näistä katsastuskohteet ja varusteet sekä katsastussäännöt.
Katso myös katsastussäännöt 2022
VENEEN VUOSIKATSAUS
Vuosikatsastus tehdään vuosittain veneen ollessa veneilykunnossa, jolloin tarkastetaan turvallisuuteen vaikuttavat varusteet ja laitteet. Veneet katsastetaan niiden rakenteen, varustuksen ja veneilyalueen mukaan neljään eri luokkaan.
PERUSKATSASTUS
Peruskatsastus tehdään joka viides vuosi sekä silloin, kun vene on vaihtanut omistajaa tai rekisteröintiseuraa, tai jos vene on vaurioitunut. Seura voi peruskatsastuttaa veneen aina kun siihen katsotaan olevan aihetta. Peruskatsastus tehdään kaksivaiheisena, toinen runkokatsastuksena veneen ollessa maissa ja toinen veneen ollessa vesillä veneilyvalmiina.
RUNKOKATSASTUS
Runkokatsastuksessa tarkastetaan ulkopuolelta veneen runko, ohjauslaitteet, voimansiirtolaitteet ja läpiviennit. Sisäpuolelta tarkastetaan vastaavat kohteet sekä moottori. Lisäksi tutkitaan riki.
Veneen katsastus on tärkeä toimenpide, jolla varmistetaan veneen kunto. Veneen vuosikatsastus tehdään usein alkukesästä. Tämän lisäksi veneeseen on tehtävä peruskatsastus vähintään joka viides vuosi. Katsastuksen suorittavat seuran siihen valtuuttamat, katsastajakurssin käyneet katsastajat, joilla on liiton myöntämä katsastajalupa. Vene voidaan katsastuttaa myös vieraan seuran katsastajalla. Tällöin veneen omistaja on velvollinen toimittamaan katsastusasiakirjat oman seuran rekisteriin. Seuran tehtävänä on merkitä kaikki katsastetut veneet Suuliin.
Lataa tästä katsastusinfo 2022/1
Lataa tästä katsastusinfo 2022/2
Här kan du ladda ner besiktningsinfo 2/2022
Tutustu myös Tukesin Nestekaasuoppaaseen (2010) ja STEKin Sähkö ja Veneoppaaseen (uusittu 2022).
VENEEN VUOSIKATSAUS
Vuosikatsastus tehdään vuosittain veneen ollessa veneilykunnossa, jolloin tarkastetaan turvallisuuteen vaikuttavat varusteet ja laitteet. Veneet katsastetaan niiden rakenteen, varustuksen ja veneilyalueen mukaan neljään eri luokkaan.
PERUSKATSASTUS
Peruskatsastus tehdään joka viides vuosi sekä silloin, kun vene on vaihtanut omistajaa tai rekisteröintiseuraa, tai jos vene on vaurioitunut. Seura voi peruskatsastuttaa veneen aina kun siihen katsotaan olevan aihetta. Peruskatsastus tehdään kaksivaiheisena, toinen runkokatsastuksena veneen ollessa maissa ja toinen veneen ollessa vesillä veneilyvalmiina.
RUNKOKATSASTUS
Runkokatsastuksessa tarkastetaan ulkopuolelta veneen runko, ohjauslaitteet, voimansiirtolaitteet ja läpiviennit. Sisäpuolelta tarkastetaan vastaavat kohteet sekä moottori. Lisäksi tutkitaan riki.
Sinustako katsastaja?
Katsastaja on täysi-ikäinen veneilijä, jolla on riittävästi kokemusta veneilystä. Katsastaja kuuluu seuran luottamushenkilöihin ja toimii tärkeässä yhdystehtävässä veneenomistajien ja seuran johdon välillä. Katsastaja on veneilijöiden opastaja ja neuvoja veneen varustamisessa ja varusteiden käytössä. Hän on myös samalla asiantuntija veneen rakennetta ja merikelpoisuutta koskevissa kysymyksissä. Erityisen suuri merkitys katsastajilla on turvallisuusmyönteisten asenteiden ja ajattelun välittämisessä.
Peruskurssit on tarkoitettu seurojen uusille katsastajille, joilla ei ole ennestään katsastajalupaa. Kaksipäiväisen kurssin hinta on 170 euroa sisältäen opetuksen, materiaalin ja ruokailut kurssin ajan. Majoituksesta ja matkoista vastaa jokainen kurssilainen tarvittaessa itse.
Katsastajien täydennyskurssit on suunnattu seurojen katsastajille, kun peruskurssista on kulunut kahdeksan vuotta. Täydennyskurssi on yksipäiväinen ja sen hinta on 120 euroa sisältäen opetuksen, materiaalin ja ruokailun. Muista kuluista jokainen vastaa itse.
Huomioitavaa kursseista
Kurssimaksun tulee olla maksettu ennen kurssin alkua. Maksusuoritus on edellytys katsastajaluvan voimassaololle. Peruskurssin hinta on 170 euroa ja täydennyskurssin hinta on 130 euroa/osallistuja. Kurssihintaan sisältyy opetusmateriaali, opetus ja ruokailut kurssilla. Jokainen kurssilainen huolehtii itse majoitus- ja matkakuluista. Vain seura voi ilmoittaa jäseniään kursseille, eli keskustele seurasi katsastuspäällikön kanssa, jos haluat ryhtyä katsastajaksi.
Katsastajakurssi on voimassa kurssivuosi mukaan lukien kahdeksan vuotta. Ensimmäisen neljän vuoden jakson jälkeen katsastuspäällikkö kuitenkin vahvistaa sähköpostilla SPV:lle seuransa katsastajien jatkoajan neljäksi vuodeksi eteenpäin. Seuroissa toiminnasta vastaa katsastuspäällikkö. Hän ylläpitää katsastajarekisteriä ja huolehtii kurssitarpeesta.
TIETOA KATSASTAJILLE (KATSASTUSINFOT): Katsastusinfo 2/2019, Katsastusinfo 1/2019,
VENEILYTURVALLISUUSPÄIVÄ 2022
Katsastajien ja kouluttajien yhteinen Veneilyturvallisuuspäivä järjestetään jälleen Suomen Ilmailumuseolla. Viimeinen ilmoittautumispäivä on 16.10.
Päivän ohjelma:
Kahvitarjoilu osallistujille ennen päivän alkua
10.00 Veneilyturvallisuuspäivän avaus
Jyrki Santaholma / Veneilyturvallisuustoimikunnan (VETT) puheenjohtaja & Jukka Toivakka / Koulutustoimikunnan (KT) puheenjohtaja
10.20 Meri-VHF -laitteiston toiminta katsastusnäkökulmasta: Jukka Wallinheimo / VETT
11.00 Ohjelma ei vahvistettu
11.30 Onnettomuustilastojen tilannekatsaus, Jori Nordström / Suomen Meripelastusseura
12.00 Lounas.
Tauoilla meri-VHF-laitteiston kunnon mittaamiseen tarvittavien laitteiden ja mittausten suorittamisien esittelyä. / Tuomas Huikko (KT) ja Jukka Wallinheimo (VETT).
13.00 Nestekaasujärjestelmä / Tukes Jere Heikkinen
13.30 Meri-VHF-kouluttajien koulutus / KT Tuomas Huikko
14.00 Turvallinen takila ja rikivaurioiden ennaltaehkäisy, Masto ja takila asiantuntija Veikko Pilvi / PilviPurje Oy
14.45 Kahvi
Tauoilla meri-VHF-laitteiston kunnon mittaamiseen tarvittavien laitteiden ja mittausten suorittamisien esittelyä. / Tuomas Huikko (KT) ja Jukka Wallinheimo (VETT).
15.15 Katsastuksissa ilmennyttä/keskusteluosuus
Kysymyksiä voi lähettää etukäteen ilmoittautumisen yhteydessä. ILMOITTAUDU TÄSTÄ
********************
Katsastajakursseja ja verkostoitumisia 2023
Peruskurssi 170€
Turku 28.- 29.1 suomenkielellä Linkki ilmoittautumiseen
Turku 28.- 29.1 på svenska Anmäl dig här
Pääkaupunkiseutu 4.- 5.2 suomenkielellä Linkki ilmoittautumiseen
Pääkaupunkiseutu 18.-19.2 suomenkielellä Linkki ilmoittautumiseen
Tampere 18.-19.3 suomenkielellä Linkki ilmoittautumiseen
Pääkaupunkiseutu 25.-26.3 på svenska Anmäl dig här
Pääkaupunkiseutu 25.-26.3 suomenkielellä Linkki ilmoittautumiseen
Täydennyskurssi
Teams etänä 70€, paikanpäällä 130€
28.2-1.3 Suomenkielinen kurssi Teams Linkki ilmoittautumiseen
21.-22.3 molemmilla kielillä 2x Teams
suomenkielellä Linkki ilmoittautumiseen
ruotsinkielellä Anmäl dig här
Pääkaupunkiseutu 26.3 fyysinen kurssi, mahdollisuuksien mukaan kaksikielinen Linkki ilmoittautumiseen
Verkostoitumistilaisuudet:
Katsastajien tapaaminen kerran kuukaudessa kuukauden toiseksi viimeinen maanantai kello 19-20
Katsastuspäälliköiden tapaaminen 27.3 Linkki ilmoittautumiseen
Webinaareja:
Suuli- webinaari huhtikuun aikana
Katsastusluokat
Veneet katsastetaan niiden rakenteen, varustuksen ja purjehdusalueen mukaan seuraaviin luokkiin:
Avomerellisiin olosuhteisiin rakenteeltaan ja kunnoltaan soveltuvat veneet, jotka pystyvät olemaan tarvittavan omavaraisia. Purjehdusalue kattaa Itämeren lahtineen, Pohjanmeren, Ruotsin, Norjan ja Kuolan niemimaan rannikot, Brittein saaret, Biskajan, Espanjan ja Portugalin rannikon sekä Välimeren (= Euroopan rannikkovedet ja Välimeri).
Purjeveneet
Veneet on tarkoitettu avomerellisiin olosuhteisiin pitkille matkoille.
Veneen tulee kestää ylimurtuvat aallot ja oltava itseoikaiseva suuristakin kallistumista monirunkoveneitä lukuun ottamatta. Rungon, kannen ja kajuutan on aukkoineen ja luukkuineen oltava riittävän vesitiivis kokonaisuus. Kulkuaukko avotilasta kajuuttaan tulee voida sulkea pääkannen tasolta, ja kaikki luukut on kiinnitettävä siten, että ne pysyvät kiinni veneessä mahdollisessa kaatumistilanteessakin. Kaikki aukot täytyy pystyä tarvittaessa sulkemaan. Istuinkaukalon tulee olla nopeasti itsetyhjentyvä.
Moottoriveneet
Veneet on tarkoitettu avomerellisiin olosuhteisiin pitkille matkoille.
Veneen on oltava täysin katettu, vahvasti rakennettu ja vesitiivis, ja sen rakenteiden on kestettävä ylimurtuvat aallot. Veneen tulee kestää suuretkin kallistumat. Kulkuaukot ja -ovet kansilta kajuuttoihin on voitava sulkea vesitiiviisti. Kynnyskorkeuden on oltava vähintään 200 mm. Umpireelingeissä on oltava vuotoportit. Ulkolaidoituksessa olevat ilma- tai muut aukot pakoputkea lukuun ottamatta on voitava sulkea vesitiiviisti, ja ilmaottoaukoissa on oltava vesiloukut. Veneessä on oltava vähintään 35 kW kulkukoneisto, joka ei saa olla perämoottori. Sisätiloista on oltava varapoistumistiet.
Merellisiin olosuhteisiin rannikon läheisyydessä rakenteeltaan ja kunnoltaan soveltuvat veneet, jotka pystyvät olemaan tarvittavan omavaraisia.
Purjehdusalue kattaa Pohjan- ja Suomenlahden, Riianlahden, Itämeren rannikot ja vain suotuisissa olosuhteissa Selkämeren ja Itämeren aavat keskustat (näillä alueilla voi, jos paikallinen matalapaine kehittyy äkkiä, olla nopeasti nousevan myrskyn vaara ja suojaan pääsy kyseenalaista).
Purjeveneet
Veneet on tarkoitettu merellisiin olosuhteisiin rannikkojen läheisyydessä.
Veneen on oltava itseoikaiseva monirunkoveneitä lukuun ottamatta, ja kohtuullisen vesitiivis. Kulkuaukko kajuutasta avotilaan pitää voida sulkea pääkannen tasolta roisketiiviisti. Ilma- ja muut aukot on sijoitettava suojaiseen paikkaan ja niissä on oltava vesiloukut. Istuinkaukalon tulee olla nopeasti itsetyhjentyvä.
Moottoriveneet
Veneen on oltava katettu, vahvasti rakennettu ja vesitiivis. Kulkuaukot ja ovet kansilta kajuuttoihin on voitava sulkea kohtuullisen vesitiiviisti. Umpireelingeissä on oltava vuotoportit. Ulkolaidoitukseen tehtyjen ilma- tai muiden aukkojen on oltava rungon puolivälin perän puolella ja rakenteeltaan sellaiset, ettei vesi pääse sisään suurillakaan kallistumilla. Ilmanottoaukoissa on oltava vesiloukut. Perämoottorin ohjauskaapelien ja letkujen läpivientien on oltava tiiviit. Sisätiloista on oltava varapoistumistiet. Kynnyskorkeus vähintään 150 mm.
Saaristoon ja sisävesille rakenteeltaan ja kunnoltaan soveltuvat veneet.
Purjehdusalue kattaa Suomen rannikot, järvet, Suomenlahden perukan Viipurinlahdelle ja Saimaan kanavan, sekä suotuisissa olosuhteissa Ahvenanmeren, Merenkurkun ja välin Helsinki-Tallinna.
Purjeveneet
Veneet on tarkoitettu saaristo-olosuhteisiin ja sisävesistöihin.
Veneen rakenteiden pitää olla siten toteutettu, ettei niistä aiheudu veneen uppoamisvaaraa. Istuinkaukalon ei tarvitse olla itsetyhjentyvä, mutta se on suositeltavaa.
Moottoriveneet
Veneen on oltava rakenteeltaan saaristokäyttöön soveltuva joko kajuutallinen tai HT-vene, jossa on yöpymismahdollisuus tai runkopituudeltaan vähintään 5 metriä, jonka koneteho on vähintään 35 kW. Yöpymistilat pitää voida sulkea sade- tai roiskevesitiiviiksi kuomulla tai jollain muulla menetelmällä. Ulkolaidoitukseen tehtyjen ilma- ja muiden aukkojen on oltava rungon puolivälin perän puolella ja siten sijoitettuja, ettei vesi pääse niistä sisätiloihin. Perämoottorikaivon on oltava rakenteeltaan sellainen, ettei vesi pääse sieltä veneeseen. Kaapeli- ja letkuläpivientien on oltava tiiviit.
Suojaisille vesialueille rakenteeltaan ja kunnoltaan soveltuvat veneet, sekä valvotuissa olosuhteissa tapahtuvien purjehdustapahtumien veneet.
Purjeveneet
Veneet on tarkoitettu suojaisille vesialueille tai veneilytapahtumiin, esim. ratapurjehduskilpailuihin, joissa on jatkuva valvonta ja pelastusvalmius.
Moottoriveneet
Veneen on rakenteeltaan, asennuksiltaan ja kunnoltaan suojaisille vesialueille soveltuva. Vene voi olla HT-, tuulilasi- tai avovene.
