Veneiden kiinnitykset kuntoon | Fixa förtöjningarna
Venekatsastuksissa nostetaan joka vuosi esiin vaihtuva veneilyturvallisuusteema. Katsastuskaudella 2023 muistutettiin veneilijöitä lähtötarkastuksien tärkeydestä, ja vuonna 2024 keskitytään veneiden kiinnittämiseen.
Katsastuksissa on tarkoituksena käydä läpi veneiden kiinnitysvarusteita ja niiden kuntoa sekä kiinnittää veneilijöiden huomioita alati muuttuviin olosuhteisiin. Köysien vahvuus ja kunto tulee olla veneen painolle sopivia sekä käytettävät haat ja veneilijän käyttämät kiinnityssolmut tarkoituksenmukaisia. Hankaukselle altistuvissa kulmissa tulee olla kulumissuojat. Köysimateriaalien tulee olla veneilykäyttöön tarkoitettua kiinnitysköyttä, joka kestää UV-säteilyä. Ikävien yllätysten välttämiseksi vanhat perintököydet on syytä vaihtaa uusiin ja kestäviin.
– Viime vuoden aikana kovat tuulet ja nopeat vedenpinnan vaihtelut ovat aiheuttaneet huomattavan paljon vahinkoja veneille. Haluamme kiinnittää huomiota veneiden kiinnitykseen, perustelee valintaa SPV:n veneilyturvallisuustoimikunnan puheenjohtaja Tanja Risikko.
Kesän 2023 aikana poikkeukselliset olosuhteet näkyivät Suomen meripelastusseuran tapahtumatilastoissa.
– Vuosi 2023 oli muutoin koronavuosien jälkeen meripelastuksessa hiljaisempi eli on palattu koronaa edeltäneen ajan normaaliin tilanteeseen, mutta tuulisina jaksoina tapahtui paljon vahinkoja, joissa köysiä meni poikki, veneet kolhivat toisia veneitä, laitureita tai ne irtosivat kokonaan. Laituriin uponneita oli tuplamäärä verrattuna normivuoteen, sanoo turvallisuus- ja valmiuspäällikkö Marko Stenberg yhteenvetona menneestä veneilykaudesta.
Laituriin uponneita veneitä oli aiempia vuosia enemmän erityisesti Suomenlahdella ja isoilla järvillä. Tyypillinen tapaus on perämoottorivene, jonka moottorikaukalon ja avotilan tyhjennys ei toimi esimerkiksi tukkeutuneiden poistoputkien tai rikkoontuneen pilssipumpun vuoksi. Reilut sateet painavat venettä ja aallokko läikyttää vähitellen moottorikaukalon kautta veneen vettä täyteen.
Kovat tuulet ja vedenpinnan nousu rasittavat myös laiturirakenteita ja poijuja. Marko Stenberg kertoo, että vapaaehtoiset meripelastajat ovat olleet pelastamassa useaa veneen kanssa yhdessä karannutta laituria, ja joitakin veneitä on haettu kuivalta maalta takaisin vesistöön, jonne kohonnut merenpinta ja aallokko on ne nostanut.
Vedenkorkeuden vaihtelu aiheuttaa päänvaivaa erityisesti venettä kiinteisiin laiturirakenteisiin, peräpoijuihin tai paaluihin kiinnitettäessä. Vedenpinnan nousun vuoksi kiristyviin köysiin kohdistuu veneen nosteen aiheuttamat voimat, jotka voivat olla suurempia kuin tavanomainen aallokon aiheuttama heilunta. Esimerkiksi peräpoijuun ja kiinteään laituriin kiinnitetyn veneen köydet kiristyvät, koska poiju vetää venettä taakse päin. Kun samaan aikaan venettä pieksää tuuli ja aalto, saattaa joku kohta kiinnityksestä pettää.
Kiinnitysten hajoaminen ei välttämättä aiheuta välitöntä vaaraa ihmisille, mutta ajelehtiva vene tai satamassa irronneet veneet voivat kuinkin johtaa henkilövahinkoihin tai uponnut vene ympäristön pilaantumiseen. Veneeltä poistumisen lähtöhötäkässä tulee aina muistaa, että vene on kiinnitetty niin, että se kestää kovassakin tuulessa.
– Kun kovassa kelissä joudutaan tekemään omin voimin sankaritekoja materiaalisten vahinkojen välttämiseksi, silloin saattaa sattua jo henkilövahinkoja. Apua kannattaa pyytää ajoissa näissäkin tilanteissa, muistuttaa Marko Stenberg.
***
Fixa förtöjningarna
Vid båtbesiktningarna tas varje år upp ett nytt tema kring säkerheten. År 2024 ligger fokus på båtarnas förtöjning.
Under årets besiktningar är avsikten att granska båtarnas förtöjningsutrustning och dess skick, samt se till att båtförare är ständigt förberedda på föränderliga förhållanden. Trossarnas styrka och skick bör motsvara båten, och repen bör vara avsedda för sjöbruk och tåla UV-strålning. Krokar och knopval bör också vara ändamålsenliga. Hörn som utsätts för slitage bör skyddas. För att undvika otrevliga överraskningar bör gamla trossar som gått i arv bytas ut mot nya och hållbara.
– Under det senaste året har starka vindar och snabba vattenståndsvariationer orsakat betydande skador på båtar. Vi vill särskilt uppmärksamma båtarnas förtöjning, motiverar Tanja Risikko, ordförande för SBF:s sjösäkerhetskommitté.
De exceptionella förhållanden år 2023 återspeglas i Finlands Sjöräddningssällskaps statistik.
– År 2023 var i övrigt lugnare när det gäller sjöräddning jämfört med koronåren, men under blåsiga perioder inträffade många skador där rep har brustit och båtar kolliderat med varandra, bryggor eller lossnat totalt. Antalet båtar som sjönk vid bryggor var dubbelt så högt jämfört med ett normalt år, säger säkerhets- och beredskapschef Marko Stenberg för att samanfatta den gångna båtsäsongen.
Båtar som sjönk vid bryggor var fler än tidigare år, särskilt på Finska viken och stora sjöar. Ett typiskt fall är en motorbåt med utombordare, vars tömning av motortråget eller sittbrunnen inte har fungerat, till exempel på grund av proppade tömningsrör, eller söndriga bilspumpar. Kraftiga regn gör att båten tyngs, och vågorna fyller så småningom båten bakifrån.
Bryggor och bojar belastas också av starka vindar och extrema vattenstånd. Stenberg berättar att frivilliga sjöräddare har räddat flera bryggor som varit på drift tillsammans med sina båtar, och andra båtar har lyfts högt upp på land av vågor och högvatten, vilka har tvingats plockas ner. Växlande vattenstånd orsakar bekymmer särskilt för båtar som är förtöjda till fasta bryggor, akterbojar eller pålar. Vid högvatten utsätter båtens lyft repen till högre krafter än normalt. Till exempel, kan båtens bojlina stramas åt rejält då vattennivån stiger. Kopplat med vind och vågor är det möjligt att något brister. Brutna förtöjningar innebär inte direkta faror för människor, men en drivande båt eller båtar som lossnat i hamnen kan eventuellt leda till personskador eller miljöskador ifall de hinner sjunka. Trots att man vill rusa iväg måste man alltid se till båten är säkert förtöjd och tål även hård vind från alla håll.
– När man i tufft väder hamnar utföra hjälteinsatser för att undvika materiella skador kan det leda till personskador. Det är viktigt att be om hjälp i god tid även i dessa situationer, påminner Stenberg.
