20.05.2021

Luonnonsatamien lumoa Saaristomerellä

Pitkän linjan veneilijä Matti Törmä on purjehtinut ympäri Suomea ja ollut vahvasti mukana toteuttamassa Turun Partio-Sissien Suuri Satamakirja -kirjasarjaa. Törmä seilaa niin tuttuihin kuin tuntemattomiinkin helmiin ja kerää niistä tietoa satamakirjoja ja muita veneilijöitä varten. Nyt saamme syventyä hänen Ahvenanmaan saariston vinkkeihinsä.

Mikä luonnonsatamissa viehättää?

”Luonnonsatamissa minua kiehtovat koskematon luonto, karut kalliot, ikimetsät, erämaa ja mahdollinen historiallisuus. Talvisin teen ilmakuvien avulla omia karttoja ja etsin niistä potentiaalisia kohteita: hyvää ankkuripaikkaa tai maihin kiinnittymispaikkaa. Hyvä luonnonsatama on suojainen tuulelta ja aallokolta sekä hieman syrjäinen ja tuntematon. Lähestyminen pitää olla selkeää ja karitointa, eikä mökkejä ole liian lähellä – muita veneilijöitä saa toki olla.

Minusta parasta aikaa uusiin luonnonsatamiin tutustumiseen on touko-kesäkuun vaihde. Se on hyvää aikaa löytöretkeilyyn, kun luonnonrauhaa on joka puolella, eikä ruuhkia ole. Ilmat ovat lämpimiä, muuttolinnut ovat saapuneet ja vesi on kirkasta. Valoisaa on pitkään ja tuulikin on usein maltillinen. Eläkeläisellä ei ole kiire, ja kun sopivan kohteen löytää, niin siihen voi jäädä pidemmäksikin aikaa.”

Mikä on suosikkiluonnonsatamasi?
”Lempikohteeni luonnonsatamista on se, mitä en ole vielä kokenut – toistaiseksi löytämätön, seuraavan matkapurjehduksen kohde. Erinomaisia on tullut nähtyä runsaasti, joista muutama tässä jutussa maistiaisiksi. Tarkat lähestymiskartat näistä ja noin sadasta muusta satamasta löydät partiolaisten päivitetystä Suuri Satamakirja – Ahvenanmaasta.”

Lisätietoa: satamakirja.fi

Inderskär N 60° 27,9’ E 20° 49,1’ merikarttalehti C 737

Kaunis, karu ja kallioinen saariryhmä Pohjois-Ahvenanmaalla.

Vålö (Vålöfladan) N 59° 59,4’ E 20° 12,9’ merikarttalehti C 753

Kaunis, mutta lähes käyttämätön luonnonsatama Lemlandetin kaakkoiskulmassa. Sisäänajo vaikuttaa haastavalta ja merikarttaa katsoessa saattaa hirvittää. Kohteeseen pääsee kuitenkin hyvin, kun tietää, mistä mennä.

Stora Stegskär N 60° 0,7’ E 19° 57,2’ merikarttalehti C 756

Maarianhaminan eteläpuolella sijatseva suosittu ankkurilahti, jossa on myös useita maihin kiinnittymispaikkoja.

Husfjärden N 60° 14,5’ E 19° 31,1’ merikarttalehti C 761

Eckerön länsilaidalla Käringsundista länteen sijaitseva lahti oli suosittu kohde jo pronssikaudella. Vanhoissa merikartoissa 1700-luvulla se on merkitty ankkuripaikaksi.

Yttre Ängholm N 59° 58,3’ E 20° 20,8’ merikarttalehti C 754

Föglön eteläpuolella oleva koskematon, ikimetsäinen saari, jossa on useita rauhallisia poukamia. Sisäänajon reitti on yli neljä metriä syvä, mutta se on kapea ja siihen tarvitaan parempaa tietoa.

 

Kråkskär kiehtoo Parryn perhettä

Maaria Parry perheineen suuntaa yleensä Saaristomerelle. Helsinkiläiset purjehtivat toissa kesänä Kråkskäriin, johon koko nelikko tykästyi. Parryn suosikkikohteessa viihtyvät niin lapset kuin vanhemmatkin.

Mikä Kråkskärissä viehättää?
”Kävimme kesällä 2019 ensimmäistä kertaa Saaristomeren kansallispuistoon kuuluvassa Kråkskärissä. Pienten lasten kanssa saaren hiekkaranta oli aivan unelmapaikka, varsinkin kun meille osui silloin kauniit säät eikä sinilevää näkynyt. Saaressa on vanha kalastajan talo ja pihapiiri, ja pohjoispuolen silokalliolta oli mukava käydä snorklaamassa rakkolevämetsän keskellä.”

Vinkkejä saapumiseen ja oleskeluun siellä?
”Saaren lahti on avoin etelätuulille. Rannalla on renkaita kiinnittymiseen, mutta kalliot ovat korkeat ja paikoin todella jyrkät. Me kiinnitimme veneen keulaportaat kalliolle kulkemisen helpottamiseksi. Vanhalla kalastajatilalla on kylttejä, joissa kerrotaan saaren historiasta. Meidän viime kesän purjehduksen ainoat punkit tulivat kyllä kaikki Kråkskäristä, joten niihin kannattaa varautua.”

Mistä muista olette pitäneet?
”Ei tule mieleen montaakaan luonnonsatamaa, joista emme olisi pitäneet. Luonnonsatamaisissa saarissa pääsee usein nauttimaan myös metsässä kulkemisesta, vaikka metsä saattaa toki olla melko pieni. Esimerkiksi Dalskär on kiva. Suomenlahdella Eestiluoto on kestosuosikki. Meillä on ystävä, joka on kolunnut Saaristomerta läpi ja jakanut meille vinkkinsä luonnonsatamien salaisista helmistä. Jotkut niistä taitaa kyllä nykyään löytyä partiolaisten satamakirjasta. Merikartan tutkiskelu ”sillä silmällä”, että mistä löytyisi suojainen ja riittävän syvä rantautumispaikka, on mielenkiintoista. Aina kannattaa kuitenkin olla takataskussa vaihtoehtoinen suunnitelma, jos ennalta tuntematon paikka ei olekaan hyvä rantautumiseen.”