Pelastusharjoitus sisävesillä

“M/S Pyhäjärven konetilassa räjähti, laivatulipalo Ruotsalaisella.”

23-henkisen ryhmän iltaristeily 26.10.2019 m/s Pyhäjärvellä keskeytyi dramaattisesti, kun laivan konetilassa tapahtui räjähdys ja sen seurauksena syttyi tulipalo. Alus oli ehtinyt jo Ruotsalaisen selälle. Vaurion yhteydessä yksi matkustaja menehtyi ja kolme loukkaantui. Laivan tiloihin levisi savua moottoripalosta.  Alus pysähtyi sähköttömänä ja valottomana ajelehtimaan pimenevällä järvenselällä.

M/s Pyhäjärvi-aluksen päällikkö, laivuri Risto Turunen, laukaisi moottoritilan sammutusjärjestelmän välittömästi ja se taltutti palon, mutta aluksen tilat olivat ehtineet täyttyä savulla. Laivuri hälytti apuun Heinolan Järvipelastajat, jotka puolestaan jakoivat pyynnön eteenpäin Heinolan Pelastuslaitokselle. Kyseessä oli uhka suuronnettomuudesta.

Tulipalo vesillä olevassa aluksessa on usein nopeasti etenevä ja aiheuttaa sekä palo- että savuvaaran. Ne saattavat pakottaa ripeään ihmisten evakuoimiseen.

Turunen kiersi aluksen tilat ja totesi, että räjähdyksessä loukkaantuneita oli useita – osa hyvin vakavastikin. Savua saatiin poistettua tekemällä läpivetoa matkustamon ovet avaamalla. Osa matkustajista panikoi hysteerisesti, pyrkien laivan ulkotiloihin.

Turunen arvioi parhaaksi pysyttää ihmiset sisätiloissa. Palo oli saatu hallintaan ja savua saatiin tilassa yhä vähemmäksi; märällä ja pimeällä yläkannella liikkumisessa olisi omat vaaransa. Laivasta poistumisessa olisi myös ollut riskinsä, +8-asteinen vesi ja pimeys, joten hän ei haetuttanut ja jakanut matkustajille yläkannelle varastoituja pelastusliivejä. Koska apu oli jo tulossa, saadun tiedon mukaan vajaan puolen tunnin sisällä, ei aluksen pelastuslauttaa laukaistu veteen. Niinpä Turunen parhaansa mukaan rauhoitteli väkeä, opastaen heitä siihen, kuinka toimia pelastusalusten saavuttua. Hän totesi, että pelastajien noustessa laivaan kapteenin vastuu ja kokonaisjohto siirtyy pelastushenkilöstölle, joten siitä eteenpäin toimitaan heidän ohjeittensa mukaan.

Järvipelastajien ja Pelastuslaitoksen alukset kiinnittyivät m/s Pyhäjärven kylkeen noin puolen tunnin päästä hälytyksen antamisesta. Kahden pelastusaluksen tueksi tuli myös apuveneitä. Pelastajat ottivat tapahtumien johdon ja rauhoittelivat matkustajia. Konehuoneessa olevia loukkaantuneita lähti auttamaan ja hakemaan kaksi savusukeltajaa. Muita pelastusmiehiä kierteli aluksessa ja edelleen rauhoitteli matkustajia. Aluksen tilojen läpikäynti jätti siltä osin toivomisen varaa, että wc-tilassa oleva päänsä loukannut nuori poika tuli havaituksi vasta noin 20 minuutin kuluttua pelastajien saapumisesta.

Loukkaantuneet ja yksi ”musta” matkustaja siirrettiin pelastusveneisiin välitöntä esiapua ja onnettomuuskeskukseen kuljettamista varten. Matkustamon oviaukkoon käynnistettiin akkutoiminen savupuhallin poistamaan savua sisätiloista. Vähitellen kaikille matkustajille löydettiin tilaa pelastusveneistä ja he pääsivät pikaisesti perustettuun onnettomuuskeskukseen hoidettaviksi tai tarkastettaviksi – suuronnettomuushälytys oli jaettu tiedoksi myös ensiaputoimelle ja PäKs ehti perustaa onnettomuuskeskuksen HeiPsin Vasikkasaaren tukikohtaan. Onnettomuuskeskus suoritti vammakartoituksen ja ensihoitotoimenpiteet ennen siirtoa sairaalaan. Yhtä konehuonetilassa ollutta henkilöä ei valitettavasti enää voitu auttaa.

Yllä kerrottu ei onneksi ole oikea katastrofiuutinen. Kyseessä oli harjoitus.

Harjoituksesta oli ennakkoon sovittu siihen osallistuvien kesken (Järvipelastajat, Pelastuslaitos, ensiapu- ja lääkäriyksiköt sekä matkustajat) ennalta. Katastrofilaivana toimi m/s Pyhäjärvi, laivurina Risto Turunen. Matkustajina olivat Riston yhteistyöryhmien kautta mukaan ilmoittautuneita henkilöitä sekä ryhmä HeiPsin jäseniä.

Harjoituksesta oli tiedotettu eri viranomaisille, jotta mahdollisesti saatavista ilmoituksista ei aiheutuisi ylimääräisiä hälytyksiä.

Harjoituksen päätarkoituksena oli testata ja kehittää eri pelastusorganisaatioiden yhteistyötä suuronnettomuustilanteessa.

Teksti: Pekka Aarnio
Kuvat: Pertti Matikainen