Luonnonsatamien lumoa

Suomi on pullollaan täyden palvelun vierassatamia, mutta myös luonnonsatamissa on nähtävää ja koettavaa.
Kolme veneilijää kertoo omista lempikohteistaan.

Matin maistiaiset Saaristomereltä

Pitkänlinjan veneilijä Matti Törmä on purjehtinut ympäri Suomea ja ollut vahvasti mukana toteuttamassa Turun Partio-Sissien Suuri Satamakirja -kirjasarjaa. Törmä seilaa niin tuttuihin kuin tuntemattomiinkin helmiin ja kerää niistä tietoa satamakirjoja ja muita veneilijöitä varten. Nyt saamme syventyä hänen Ahvenanmaan saariston vinkkeihinsä.

Mikä luonnonsatamissa viehättää?
”Luonnonsatamissa minua kiehtovat koskematon luonto, karut kalliot, ikimetsät, erämaa ja mahdollinen historiallisuus. Talvisin teen ilmakuvien avulla omia karttoja ja etsin niistä potentiaalisia kohteita: hyvää ankkuripaikkaa tai maihin kiinnittymispaikkaa. Hyvä luonnonsatama
on suojainen tuulelta ja aallokolta sekä hieman syrjäinen ja tuntematon. Lähestymisen pitää olla selkeää ja karitonta, eikä mökkejä ole liian lähellä – muita veneilijöitä saa toki olla.

Minusta paras aika uusiin luonnonsatamiin tutustumiseen on touko-kesäkuun vaihde. Se on hyvää aikaa löytöretkeilyyn, kun luonnonrauhaa on joka puolella, eikä ruuhkia ole. Ilmat ovat lämpimiä, muuttolinnut ovat saapuneet ja vesi on kirkasta. Valoisaa on pitkään ja tuulikin on usein maltillinen. Eläkeläisellä ei ole kiire, ja kun sopivan kohteen löytää, niin siihen voi jäädä pidemmäksikin aikaa.”

Mikä on suosikkiluonnonsatamasi?
”Lempikohteeni luonnonsatamista on se, mitä en ole vielä kokenut – toistaiseksi löytämätön, seuraavan matkapurjehduksen
kohde. Erinomaisia on tullut nähtyä runsaasti, joista muutama tässä jutussa maistiaisiksi. Tarkat lähestymiskartat näistä ja noin sadasta muusta satamasta saat, kun partiolaisten päivitetty Suuri Satamakirja – Ahvenanmaa ilmestyy ensi keväällä Helsingin venenäyttelyn aikaan.”

Sitä ennen voit tutustua muihin Partio-Sissien kattaviin ja hyödyllisiin satamakirjoihin: satamakirja.fi

Vålö (Vålöfladan)
N 59° 59,4’ E 20° 12,9’, merikarttalehti C 753

Kaunis, mutta lähes käyttämätön luonnonsatama Lemlandetin kaakkoiskulmassa. Sisäänajo vaikuttaa haastavalta ja merikarttaa katsoessa saattaa hirvittää. Kohteeseen pääsee kuitenkin hyvin, kun tietää, mistä mennä.

Yttre Ängholm
N 59° 58,3’ E 20° 20,8’, merikarttalehti C 754

Föglön eteläpuolella oleva koskematon, ikimetsäinen saari, jossa on useita rauhallisia poukamia. Sisäänajon reitti on yli neljä metriä syvä, mutta se on kapea ja siihen tarvitaan parempaa tietoa.

Husfjärden
N 60° 14,5’ E 19° 31,1’, merikarttalehti C 761

Eckerön länsilaidalla Käringsundista länteen sijaitseva lahti oli suosittu kohde jo pronssikaudella. Vanhoissa merikartoissa 1700-luvulla se on merkitty ankkuripaikaksi.

Stora Stegskär
N 60° 0,7’ E 19° 57,2’, merikarttalehti C 756

Maarianhaminan eteläpuolella sijatseva suosittu ankkurilahti, jossa on myös useita maihin kiinnittymispaikkoja.

Inderskär
N 60° 27,9’ E 20° 49,1’, merikarttalehti C 737
Kaunis, karu ja kallioinen saariryhmä Pohjois-Ahvenanmaalla.

Eevan tärpit Päijänteelle

Eeva Helemaa-Ryymin purjehtii perheensä kanssa Päijänteellä. Lahtelaisen suosikkiluonnonsatama on upea Kelvenne, jonne hän suuntaa monesti nauttimaan Suomen kesästä.

Mikä Kelvenneessä viehättää?
”Kelvenne on Päijänteen kansallispuiston saari, joka tarjoaa niin hiekkarantoja, venepoukamia kuin lumoavia metsäpolkujakin. Saari on pituudeltaan 7,7 kilometriä ja loistava paikka harrastaa polkukävelyä tai -juoksua. Pitkillä hiekkarannoilla kelpaa uida ja poukamissa on suojassa tuulilta. Kelvenne kuuluu niihin kohteisiin, joihin Päijänteellä kannattaa tutustua. Hiekkarantojen ja liikuntamahdollisuuk- sien takia meidänkin perhe vierailee Kelventeellä useamman kerran kesässä. Kelventeen länsirannalla sijaitsee upea Isohieta-niminen hiekkaranta, jollaista toista, en Päijänteeltä usko löytyvän.”

Kelventeen harjusaari Päijänteen kansallispuistossa Padasjoella. Keskellä Isohiedan kilometristä hiekkarantaa. Kuva: Markus Sirkka/www.sirkkaimage.com

Vinkkejä saapumiseen ja oleskeluun siellä?
”Kelventeeltä löytyy useampi köliveneelle soveltuva rantautumispaikka ja matalia rantoja moottoriveneille sitäkin enemmän. Karhunkämmeneen ja Koukkuniemeen pääsee purjeveneillä ja ne ovat tuulelta suojaisia poukamia. Poukamaan kulkeminen vaatii kuitenkin erityistä varovaisuutta ja tuntemusta, sisääntuloaukoilla on paikoin kivikkoista.

Kelventeeltä löytyy viitoitusta saarella kulkijoille ja useita nuotiopaikkoja retkeilijöille. Saari on kokonaisuudessaan pitkä harju, joten maasto on paikoin mäkistä.”

Mistä muista luonnonsatamista olette pitäneet?
”Päijänteellä sijaitsee paljon kauniita luonnonsatamia, etenkin moottoriveneilijöille, jotka voivat rantautua mataliinkin rantoihin. Lietsaari kauniine hiekkarantoineen on Etelä-Päijänteen helmi, Linnasaaren takut ovat ihastuttavat pienet kalliosaaret myöskin eteläisellä Päijänteellä. Tehin selän pohjoispuolelta löytyy muun muassa Kytösaari-Salmensaari-Ahosaari-saarirypäs, joka tarjoaa monia rantautumispaikkoja kaikille tuulensuunnille. Päijänteeltä löytyy myös suuri määrä eri purjehdusseurojen tukikohtia, joihin voi kaikki seuroihin kuuluvat rantautua maksamalla vuorokausimaksun.”

Kråkskär kiehtoo Maariaa

Maaria Parry perheineen suuntaa yleensä Saaristomerelle. Helsinkiläiset purjehtivat viime kesänä Kråkskäriin, johon koko nelikko tykästyi. Parryn suosikkikohteessa viihtyvät niin lapset kuin vanhemmatkin.

Mikä Kråkskärissä viehättää?
”Kävimme viime kesänä ensimmäistä kertaa Saaristomeren kansallispuistoon kuuluvassa Kråkskärissä. Pienten lasten kanssa saaren hiekkaranta oli aivan unelmapaikka, varsinkin kun meille osui silloin kauniit säät eikä sinilevää näkynyt. Saaressa on vanha kalastajan talo ja pihapiiri, ja pohjoispuolen silokalliolta oli mukava käydä snorklaamassa rakkolevämetsän keskellä.”

Vinkkejä saapumiseen ja oleskeluun siellä?
”Saaren lahti on avoin etelätuulille. Rannalla on renkaita kiinnittymiseen, mutta kalliot ovat korkeat ja paikoin todella jyrkät. Me kiinnitimme veneen keulaportaat kalliolle kulkemisen helpottamiseksi. Vanhalla kalastajatilalla on kylttejä, joissa kerrotaan saaren historiasta. Meidän viime kesän purjehduksen ainoat punkit tulivat kyllä kaikki Kråkskäristä, joten niihin kannattaa varautua.”

Kråkskäristä löytyy tekemistä niin lapsille kuin aikuisillekin. Kuva: Maaria Parry

Mistä muista olette pitäneet?
”Ei tule mieleen montaakaan luonnonsatamaa, joista emme olisi pitäneet. Luonnonsatamaisissa saarissa pääsee usein nauttimaan myös metsässä kulkemisesta, vaikka metsä saattaa toki olla melko pieni. Esimerkiksi Dalskär on kiva. Suomenlahdella Eestiluoto on kestosuosikki.

Meillä on ystävä, joka on kolunnut Saaristomerta läpi ja jakanut meille vinkkinsä luonnonsatamien salaisista helmistä. Jotkut niistä taitaa kyllä nykyään löytyä partiolaisten satamakirjasta. Merikartan tutkiskelu ”sillä silmällä”, että mistä löytyisi suojainen ja riittävän syvä rantautumispaikka, on mielenkiintoista. Aina kannattaa kuitenkin olla takataskussa vaihtoehtoinen suunnitelma, jos ennalta tuntematon paikka ei olekaan hyvä rantautumiseen.”

Muistathan Saimaan?
Myös Saimaalla on upeita luonnonsatamia. Tutustu esimerkiksi näihin luonnonsatamiin:
• Hietasaari
• Kongon laguuni
• Laajahiekka
• Listinki
• Iivarinsalo
• Mitinhiekka
• Petrisaari Puruvedellä
• Sammakkoniemi Linnansaaren kansallispuistossa

Löydät kaikki Saimaan satamat uudistuneelta veneilysaimaa.com-sivustolta. Kannattaa kurkata!