Kirkko lähtee vesille

Järvi-Kuopion seurakunnan Vehmersalmen alueseurakunta ottaa Vehmersalmen kirkon käyttöön Suomen ensimmäisenä vesitiekirkkona sunnuntaina 30.06.2019. Se on osa muuta isompaa tapahtumaa.

Vehmersalmi on pieni kyläkunta, joka liittyi vuoden 2005 alussa Kuopioon. Alueseurakunta on kuulunut vuodesta 2011 lähtien Järvi-Kuopion seurakuntaan, mutta säilyttänyt samalla hyvin oman identiteettinsä ja paikkansa pienenä osana jostakin suuresta.

Suomen asuttamisen historiassa tieverkostomme on kuitenkin hyvin nuori. Suomi on asutettu vesiteitä pitkin. Suomen ainutlaatuiset vesistöt ja vesireitit ovat antaneet siihen loistavan mahdollisuuden. Vesireittien varrelle on perustettu maan puolustamiseen tarkoitetut keskiajan linnoitukset ja kauppapaikat, joista myöhemmin ovat kehittyneet useat upeat merenrantojemme ja järviemme rannikkokylät ja -kaupungit.

Kirkkojen ja niiden tornien merkitys vesiväylämerkkeinä oli suuri aikana, jolloin vesiväylät olivat keskeisiä kulkuteitä muullekin liikennetarpeelle kuin kirkkokansalle.

Vehmersalmen nimi tulee Kallaveden ja Suvasveden välisestä salmesta, jonka rannalla sen keskus sijaitsee. Vehmersalmen kauniit järvet ja niiden monimuotoinen elämä on päivittäistä arkeamme. Niitä katsellessamme ymmärrämme itse olevamme osa Jumalan suurta luomakuntaa.

Vesistöt ovat antaneet leivän jatketta ja varmuutta toimeentuloon. Ne ovat vaikuttaneet monella tavalla ihmisten elämään. Ne ovat erottaneet ihmisiä ja kyliä toisistaan, mutta toisaalta ne ovat yhdistäneetkin – ja kirkkomme niiden keskellä. Vehmersalmen kirkko sijaitsee Kuopio-Savonlinna-vesireitin varrella.

Votiivilaivan kirkkojen kattoon nostaminen oli laajasti levinnyt tapa Euroopan rannikkoalueilla. Kallaveden alueella luonnollinen valinta votiivilaivaksi oli tietysti juuri kirkkovene. Airakselalaisen Jorma Konttisen tekemä vene on yksityiskohtainen kopio 13 metrisestä kirkkoveneestä mittakaavassa 1/10. Veneen nostamisella kirkon kattoon halutaan muistaa veden uhreja, vuonna 1850 Kallavedellä kirkkoveneturmassa hukkuneita 28 henkilöä ja Enonlahdessa Louhi-laivan kaatumisessa menehtyneitä, samalla myös korostaa vesiteiden vaarallisuutta ja merkitystä.

Vehmersalmen alueseurakuntana etsimme Jumalan läsnäoloa ja huolenpitoa monin eri tavoin siellä, missä kohtaamme luontoa ja ihmisiä, joiden kanssa olemme läheisessä tai kaukaisessa yhteydessä. Elämme arkea ja pyhää, astumme alas kirkonmäeltä ja toimimme ihmisten elinympäristössä. Arvostamme elintilaamme ja elämme sopusoinnussa luonnon kanssa.

Vehmersalmen kirkko haluaa tarjota myös vesillä liikkuvalle taukopaikan, jossa hän voi ammentaa kirkkolaivan rauhasta, kauneudesta ja suojasta eväitä matkan jatkamiseen.

Kirkkomme on toiminut jo muutamia vuosia tiekirkkona. Josef Stenbäckin suunnittelema kirkkomme täyttää ensi vuonna 100 vuotta.

Kuopion Pursiseuran juuret ulottuvat aina vuoteen 1889 saakka, jolloin kirjailija Juhani Aho pani kokoonkutsujan ominaisuudessa kuopiolaiseen lehteensä kutsun Kuopion Pursiyhdistyksen perustavaan kokoukseen. Kuopion Pursiseura on eräs Suomen vanhimmista veneily-yhdistyksistä (per. 1889) ja yhdistyksistä ylipäänsä. 1800-luvun loppupuoli oli kansalaisyhteiskunnan rakentumisen aikaa ja veneily-yhdistykset olivat tienraivaajia.

Vehmersalmen kirkon käyttöön ottaminen Suomen ensimmäisenä vesitiekirkkona  sunnuntaina 30. kesäkuuta 2019  
klo 11.30 Vehmersalmen satamassa: vesitiekirkko -kyltin paljastaminen, kirkon votiivilaivan saapuminen satamaan, kulkue kirkonmäelle
klo 13.00 juhlajumalanpalvelus kirkossa
klo 14.30 juhlaruokailu Kirkonmäellä

Teksti: Järvi-Kuopion seurakunta