Itämeren rannikoilla sijaitseva imutyhjennysverkosto vaatii kehittämistä – veneilijät haluavat toimia oikein

Moni veneilijä tyhjentää edelleen käymäläjätteensä satunnaisesti suoraan mereen. Syy ei kuitenkaan ole veneilijöiden välinpitämättömyydessä, vaan imutyhjennyspaikkojen puutteessa, väärässä sijainnissa, huonossa kunnossa tai puutteellisissa käyttöohjeissa. BATSECO-BOAT-projektin tarkoituksena on kartoittaa veneilijöiden tarpeita ja parantaa imutyhjennyspalveluita koko keskisen Itämeren alueella.

Imutyhjennyslaitteet ja niiden muodostama verkosto on tärkeää päivittää vastaamaan veneilijöiden muuttuvia tarpeita, jotta he voisivat toimia oikein ja suojella luontoa. Rehevöityminen saattaa vaikuttaa hyvinkin paikallisella tasolla, joten päästöt pitää minimoida siellä missä voidaan.

Tärkeässä roolissa imutyhjennysmahdollisuuksien parantamisessa ovat laitteiden omistajat ja huoltajat eli kunnat ja satamanpitäjät. BATSECO-BOAT-projektin puitteissa on selvitetty kyselytutkimuksella sekä satamanpitäjien että veneilijöiden näkemyksiä imutyhjennysverkoston toimivuudesta. Tavoitteena oli löytää ongelmakohtia, joita voitaisiin korjata.

”Esimerkiksi imutyhjennyslaitteiden käyttöohjeet ovat usein haaste, sillä ne ovat monissa paikoissa puutteelliset eikä niitä ole saatavilla usealla kielellä. Ratkaisuna tuotetaan kuvalliset käyttöohjeet muutamalle eri laitetyypille, ja ne tulevat olemaan vapaasti hyödynnettävissä. Lisäksi toinen helposti toteuttava ratkaisu satamanpitäjille on hankkia muutamia ylimääräisiä varaosia laitteisiin, kuten ylimääräinen pumppu ja suutinosa”, kertoo Pidä Saaristo Siistinä ry:n projektipäällikkö Hanna Haaksi.

Kartoituksessa määriteltiin myös suosituimpia veneilyreittejä ja paikkoja, joihin tulisi sijoittaa uusia imutyhjennysasemia. Uusien imutyhjennyslaitteiden hankinta keskisen Itämeren alueelle kuuluu myös BATSECO-BOAT-projektiin.

Laki käymäläjätteiden imutyhjennyksestä vaihtelee maittain

Kolmevuotisessa BATSECO-BOAT-projektissa ovat mukana Suomi, Ruotsi ja Viro. Kaikissa maissa lainsäädännöt veneilijöiden käymäläjätteiden imutyhjennykselle eroavat toisistaan. Suomessa käymäläjätteiden päästäminen veteen kiellettiin vuonna 2005, ja satamanpitäjällä on velvollisuus järjestää tyhjennyspaikka silloin, kun venepaikkoja on yli 50. Ruotsissa kielto tuli voimaan vuonna 2015 ja tyhjennysmahdollisuus tulee järjestää ”silloin kun sille on tarvetta”. Virossa tällaista lainsäädäntöä ei vielä ole.

Projektia johtaa Turun yliopiston Brahea-keskus ja kumppanit ovat Suomessa Pidä Saaristo Siistinä ry, Ruotsissa Ecoloop AB, Campus Roslagen sekä Norrtäljen kunta ja Virossa Hoia Eesti Merd (Keep the Estonian Sea Tidy) sekä Viimsin kunta. Hankkeen rahoittaa EU:n aluekehitysrahaston Central Baltic Interreg -rahoitusohjelma, ja sen kokonaisbudjetti on 1,48 miljoonaa euroa.

Teksti ja kuvat: Pidä Saaristo Siistinä ry