Ympäristö

Virittäydy alkavaan kauteen veneilyohjelman parissa!

Suomen Purjehdus ja Veneilyn helmikuussa järjestämä kolmipäiväinen verkkotapahtuma Yhdessä vesille -virtuaaliviikonloppu tarjosi hyödyllistä tietoa ja vinkkejä kaikille vesilläliikkujille. Lähetyksissämme vierailivat veneilyn huiput niin urheilun, turvallisuuden, ympäristön kuin matkaveneilynkin saralta.

Tässä ohjelmisto kokonaisuudessaan. Klikkaa lähetys käyntiin!

Kesän paras harrastus: Lasten purjehdus- ja veneilykoulut
Aloita veneily: Uuden harrastuksen alkuun
Kysy veneilystä: Ensimmäinen oma vene
Kesän kutsuvat satamat
Sailing Team Finland & menestyksen anatomia
Jollista maailman merille
Suomalaiset valmiina F1-huippukauteen
Sponsorointi & suuret unelmat
Ekologisemmin vesille
Turvallisen veneilyn ABC: Suomen Meripelastusseuran vinkit
Ympäristön ystävän keväthuolto
Kysy veneilystä: Veneilyturvallisuus

Taltioinnit lähetyksistä löytyvät  Youtube-kanavaltamme ”Suomen Purjehdus ja Veneily - Yhdessä Vesille” sekä verkkosivujemme digikirjastosta: https://spv.fi/digikirjasto/


Vuoden vierasvenesatamat 2022 ovat Gullkrona ja Ilola Inn - Årets gästhamnar 2022

Veneilijät arvostavat vanhan vaalimista ja tasokkaita palveluita.

Suomen Messusäätiön ja Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n järjestämässä Vuoden vierasvenesatama -äänestyksessä voittajiksi valittiin Saaristomeren nostalginen Gullkrona ja Sysmän Ilola Inn, jolle tunnustus on jo toinen peräkkäinen.

Gullkrona on perinteinen, monille sukupolville tutuksi tullut satama. Saaren vuonna 2016 ostaneet Saara Kankaanrinta ja Ilkka Herlin avasivat paikan veneilijöille kymmenen vuoden tauon jälkeen 2019.

- Olemme erittäin otettuja tästä tunnustuksesta. Palkinto on ansaittu tunnustus saarta hoitavalle Ben Rosenlundille perheineen sekä ravintolan Tom Hildénille, Saara Kankaanrinta kertoo.

Gullkronan asiakkaissa on monia, jotka ovat jo lapsena vierailleet satamassa. Kävijät kiittävät, että henki on onnistuttu säilyttämään.

- Eniten palautetta saamme siitä, että nostalgista satamaa on vaalittu hyvin. Olemme uusineet lasten lossin, laiturit, saunan ja tehneet kierrätyspisteen ja lisää huusseja. Uusiin kävijöihin varmasti vetoaa tunnelma ja luonnonläheisyys. Uskon, että jaamme monien vieraidemme kanssa merkityksen tunteen, jota konkreettiset toimet Itämeren elonkirjon hyväksi tuovat, Kankaanrinta sanoo.

 

Saara Kankaanrinta ja Ilkka Herlin H-veneessä

Sysmän Ilola Inn valittiin Vuoden vierasvenesatamaksi sisävesiltä jo toisen kerran peräkkäin. Sataman vieraat arvostavat tasokkaita palveluita ja tyylikkyyttä.

- Vuoden vierasvenesatama -tunnustus oli selvästi viime kesänä asiakkaillamme tiedossa. Melkein kaikki huomioivat tämän ja esittivät onnittelunsa, kertoo palkinnosta ilahtunut hotellipäällikkö Satu Ärling.

 

Ilola Inn - Kuva: Jari Hudd

SPV:n venesatamakomitea jakaa lisäksi kunniamaininnat neljälle satamalle. Merialueilta huomioitiin Bodö Saaristomereltä ja Rödhamn Ahvenanmaalta. Järvi-Suomesta kunniamaininnan saavat Kuhmoisten Sahanranta sekä Puumalassa sijaitseva Sahanlahti Resort.

Äänestyksessä haettiin rannikkoalueen ja Järvi-Suomen suosikkisatamaa. Ääniä annettiin kaikkiaan noin 2 400. Vuoden vierasvenesatama -palkinnolla innostetaan vierasvenesatamia kehittämään palveluitaan. Palkintoon sisältyy satamatoiminnan kehittämiseen tarkoitettu Suomen Messusäätiön myöntämä 2 500 euron palkinto kummallekin voittajalle.

Palkinto jaetaan yleensä Vene Båt -messujen avajaispäivänä Messukeskuksessa. Vene 22 Båt -messut siirtyivät ensi vuoteen. Vene 23 Båt -messut järjestetään 10. – 19.2.2023 Helsingin Messukeskuksessa.

Årets gästhamnar 2022 är Gullkrona och Ilola Inn

Båtfolket uppskattar högklassig service och att man värnar om traditionerna.

Den årliga omröstningen om Årets gästhamn, anordnad av Stiftelsen Finlands Mässa och Segling och Båtsport i Finland rf, vanns i år av nostalgiska Gullkrona i Skärgårdshavet och Ilola Inn i Sysmä. För Ilola Inn var priset redan det andra i följd.

Gullkrona är en traditionsrik hamn, som har besökts av många generationer båtfarare. Saara Kankaanrinta och Ilkka Herlin köpte ön år 2016 och öppnade den igen för besökare år 2019 efter en paus på tio år.

- Vi är mycket hedrade av det här erkännandet.  Priset är ett välförtjänt erkännande åt  Ben Rosenlund med familj, som sköter holmen, och Tom Hildén, ansvarig för restaurangen, säger Saara Kankaanrinta.

Av kunderna på Gullkrona är det många, som har besökt ön redan som barn. Besökarna är tacksamma för att man har lyckats bibehålla den fina stämningen där.

- Mest feedback får vi för att hamnens traditioner har bevarats. Vi har förnyat färjan för barn, bryggorna och bastun. Vi har byggt en återvinningsstation och nya toaletter. Nya besökare fascineras säkert av stämningen och närheten till naturen. Jag tror, att vi med många besökare delar känslan för den betydelse som konkreta åtgärder har för Östersjöns biologiska mångfald, säger Kankaanrinta.

Ilola Inn i Sysmä valdes till Årets insjögästhamn redan andra gången i rad. Besökarna uppskattar hamnens stil och nivån på tjänsterna.

- I somras var kunderna mycket medvetna om att vi hade fått utmärkelsen föregående år. Nästan alla noterade det och gratulerade oss, säger hotellchefen  Satu Ärling, som uppskattar utmärkelsen.

SBF:s båthamnskommitté  gav dessutom ett hedersomnämnande åt fyra hamnar. Av hamnarna vid kusten noterades Bodö i Skärgårdshavet och Rödhamn på Åland. På insjöområdet var det Sahanranta i Kuhmois och Sahanlahti Resort i Puumala som fick hedersomnämnande.

Med hjälp av omröstningen ville man hitta de mest populära hamnarna vid kusten och i Insjö-Finland. Totalt avgavs 2 400 röster. Priset för Årets gästhamn ska uppmuntra gästhamnarna att utveckla sina tjänster.  För det ändamålet  får vardera vinnaren en summa om 2 500 euro, donerad av Stiftelsen för Finlands Mässa.


Vuoden vierasvenesatamat 2022:

Gullkrona: Saara Kankaanrinta +3585 50 545 0323 saara.kankaanrinta@bsag.fi, www.gullkrona.com/
Ilola Inn, Sysmä: Satu Ärling, puh +358 400 469 797, info@ilolainn.fi, www.ilolainn.fi

Lisätietoja:

Vene 22 Båt: Teija Armanto, tiedottaja, Messukeskus, 050 376 0804, teija.armanto@messukeskus.com
Suomen Purjehdus ja Veneily ry: Mirja Rosenberg, veneilykoordinaattori ja koulutuspäällikkö, 040 507 2953, mirja.rosenberg@spv.fi

Pääkuva: Gullkrona: Jaakko Ruola


Nauticin lukuvinkit vievät nojatuolimatkalle aaltoihin ja niiden alle

Kokosimme merelliset vinkit kaikille vesillä liikkumisen ystäville - lahjapakettiin tai omaksi iloksi!

Meren aarteet nyt myös ruotsiksi - Havets skattkammare

WWF:n Vuoden luontokirja -palkinnon voittaja 2017 on nyt saatavilla myös ruotsiksi nimellä Havets Skattkammare.

Meren aarteet on ensimmäinen kattava tietoteos Suomen vedenalaisesta meriluonnosta. Upeasti kuvitettu teos vie lukijan Suomenlahden kalliorannoille, Saaristomeren syvänteisiin ja Pohjanlahden lohkareikkoihin ja hiekkapohjille.

Upeasti kuvitettu teos pohjautuu yli kymmenen vuotta kestäneeseen kartoitustyöhön, jossa on saatu valtavasti uutta tietoa merenalaisesta luonnosta.

Havets skattkammare - En upptäcktsresa i Finlands marina undervattensnatur

Havet och skärgården är en del av det finländska och svenska nationallandskapet, men hur ser det här landskapet ut under ytan? Den krokiga kustlinjen ger rum för många olika bottenformationer, livsmiljöer och vattenvarelser. Den som vågar gå på djupet med Östersjöns biodiversitet upptäcker snabbt en helt ny värld.

Havet och skärgården är en del av det finländska och svenska nationallandskapet, men hur ser det här landskapet ut under ytan? Den krokiga kustlinjen ger rum för många olika bottenformationer, livsmiljöer och vattenvarelser. Den som vågar gå på djupet med Östersjöns biodiversitet upptäcker snabbt en helt ny värld.

Havets skattkammare är den första heltäckande skildringen av Finlands marina undervattensnatur. Boken tar sina läsare på en resa från Finska vikens klippstränder, ner i Skärgårdshavets djup och över Bottenvikens sandbottnar. Vilka växter, djur och alger lever här på havets botten? Hur formades Östersjön och hur har dess invånare anpassat sig till den unika miljön?

Boken är rikt illustrerad och bygger på ett decennium av kartläggning som producerat väldiga mängder ny kunskap om Östersjöns undervattensnatur. Här får du träffa de varelser som håller till i våra vajande vattendjungler, färgsprakande algskogar och tysta lerlabyrinter. I de här miljöerna lever både sällsynta havsunder och små vidunder. Många av arterna i boken är helt nya för vetenskapen. Bokens finska version Meren aarteet har fått WWF:s pris för årets naturbok i Finland.

Tekijät: Markku Viitasalo, Kirsi Kostamo, Eeva-Liisa Hallanaro, Wilma Viljanmaa, Suvi Kiviluoto, Jan Ekebom & Penina Blankett
Sivumäärä: 544
Kustantaja: Gaudeamus

Laivakoira Latte - s/y Sareman purjehdus pohjoisnavan ympäri

Tositarinaan perustuva matkakirja vie lukijan seikkailulle napapiirin pohjoispuolelle. Kapun, Puosun ja laivakoira Latten koti on teräspursi Sarema, jolla he purjehtivat ensin Luoteisväylän ja sitten Koillisväylän läpi - näin pohjoisnapa tulee kierrettyä.

Kuvat ja piirretyt kartat kuljettavat Lattea ja s/y Saremaa läpi jäisen merireitin. Teksti tarjoaa tietoa purjehduksen arkipäivästä, olosuhteista, Arktiksen historiasta ja luonnosta.

Latte kohtaa mursuja, myskihärkiä ja merikarhuja. Yksinäinen maitovalas tekee Sareman miehistöön lähtemättömän vaikutuksen. Jääkarhu puolestaan säikäyttää, mutta Latte haukkuu pedon pakosalle. Latte on tiettävästi ainoa koira, joka on kiertänyt pohjoisnavan purjehtien.

Teos on suunnattu yli 10-vuotiaille, mutta sopii kaikenikäisille purjehduksesta matkakertomuksista ja pohjoisesta luonnosta kiinnostuneille.

Tekijät: Auli Irjala, Pive Toivonen
Sivumäärä: 86
Kustantaja: Litorale

Tahdolla maailman ympäri

Seikkailukertomus toteutuneesta unelmasta, purjehduksesta maailman ympäri. Ari Huusela, 58, kiersi purjeveneellä yksin ja pysähtymättä maapallon. Hän oli ensimmäinen hurjaan Vendée Globe-kilpailuun osallistunut pohjoismaalainen.

Ennen kuin Huusela pääsi Stark-veneellään lähtöviivalle, hänen piti edetä ammattikoulupohjalta Finnairin lentokapteeniksi, purjehtia yksin Atlantin yli pienellä purrella ja luottaa väärään ihmiseen.

Kohtalo teki kaikkensa estääkseen Ari Huuselaa pääsemästä kilpailuun, mutta lopulta hän toteutti unelmansa ja teki mahdottoman mahdolliseksi.

Kirja on saatavilla myös e-kirjana ja äänikirjana.

Tekijät: Reijo Ruokanen
Kustantaja: Otava

 

Arktinen ruletti - romaani Luoteisväylän löytämisestä

”Syyskuun 20. päivän aamuna tuuli kääntyi ensin pohjoiseen ja illalla uudelleen länteen. Vaikka pääsimme irti ahtojäistä, emme vielä pystyneet käyttämään purjeita, joten kytkimme laivan ja kohtalomme jälleen uuteen jäälauttaan.”

Luoteisväylän löytäjän komentaja Robert McCluren purjehdus oli kunnianhimoisen ja riskejä pelkäämättömän upseerin johtama löytöretki. McClure halusi, että retki muistetaan hänen oman näkemyksensä mukaan ja vaati, että kaikki päiväkirjat jätettiin Investigator-alukseen, kun se hylättiin. Tämän kirjan tapahtumat perustuvat laivan lääkärin ja tulkin lähes autenttisiin päiväkirjoihin ja muihin säilyneisiin muistelmiin.

Arktinen ruletti on puolidokumentaarinen seikkailu, joka alkaa Lontoosta tammikuussa 1850 ja päättyy neljä vuotta myöhemmin Kanadan pohjoisrannikon hyisille vesille. Romaani on myös hyytävä kertomus kunnianhimosta, peräänantamattomuudesta, konflikteista, tuimista arktisista talvista, vastoinkäymisistä ja selviytymisestä, merestä ja luonnosta Arktiksessa.

Kirjailija Matti Lainema on kauppatieteilijä, joka on kirjoittanut lukuisia kirjoja yrityksen johtamisesta ja yrityksen hallituksen roolista, mutta myös Alaskan retkistään. Historia on kiinnostanut häntä aina, siitä kertovat viisi yrityshistoriaa sekä kirja Ultima Thule, pohjoiset löytöretket, jonka hän kirjoitti Juha Nurmisen kanssa.

John Nurmisen Säätiö tarjoaa SPV:n jäsenille kirjoja jäsenetuhintaan. Saat säätiön kirjoista 20 prosentin alennuksen käyttämällä koodia nautic20

Tekijä: Matti Lainema
Sivumäärä: n. 200
Kustantaja: John Nurmisen säätiö



Nautiluksesta Arandaan

”Nautiluksesta Arandaan – suomalaisen merentutkimuksen tarina” kuvaa kiehtovaa merentutkimusta ja sen vaiheita yli sadan vuoden ajalta monipuolisesti ja ihmisläheisesti. Kiinnostavat tarinat, sattumukset ja valokuvat elävöittävät merentutkimuksen suurta tarinaa.

Kirja kertoo, miten meren tutkimus ja tutkimusta tekevät organisaatiot ovat muuttuneet Ruotsin vallan aikaisesta valistuneisuuden ajasta läpi autonomian ajan, Suomen itsenäistymisen, sotien ja jälleenrakentamisen ajan EU-jäsenyyteen.

Harva tietää, että suomalainen merentutkimus on ollut kautta aikojen hyvin kansainvälistä. Tiesitkö esimerkiksi, että Suomi liittyi Suomena Kansainväliseen merentutkimusneuvostoon jo ennen itsenäistymistään? Entä tiesitkö miten ja kenen toimesta merentutkimus Suomessa käynnistyi, tai miten tutkimustoiminnan sisältö ja menetelmät ovat kehittyneet?

Merentutkimus on alusta alkaen ollut hyvin käytännöllistä. Se on tuottanut tarpeellista meritieteellistä tietoa yhteiskunnan tarpeisiin kalastuksesta merensuojeluun. Merenkulun mahdollistavat ja turvaavat palvelut, kuten veden- ja aallokonkorkeus- sekä jääpalvelut, ovat aina olleet merentutkimuksen keskiössä.

Kiehtova tarina seuraa läheisesti Merentutkimuslaitosta, joka oli Suomen keskeinen merta tutkiva laitos yli 90 vuoden ajan, ja joka kehittyi koko Itämeren alueen merkittäväksi toimijaksi. Tutkimus ei kuitenkaan pääty Eduskunnan päätökseen Merentutkimuslaitoksen lakkauttamisesta ja toiminnan hajauttamisesta, vaan merentutkimuksen tarina jatkuu.

Merentutkimus on nähtävä tärkeänä tieteen alana myös tulevaisuuden Suomessa.

John Nurmisen Säätiö tarjoaa SPV:n jäsenille kirjoja jäsenetuhintaan. Saat säätiön kirjoista 20 prosentin alennuksen käyttämällä koodia nautic20

Tekijät: Juha-Markku Leppänen, Eeva-Liisa Poutanen
Sivumäärä: 350
Kustantaja: John Nurmisen säätiö

Pulpettiveneily

Opaskirja kertoo tiiviisti ja selkeästi asiat, jotka aloittelevan pulpettiveneilijän täytyy tuntea ja osata. Näin hän miehistöineen voi tehdä miellyttäviä ja turvallisia veneretkiä. Myös kokeneempi veneilijä saa kirjasta hyviä vinkkejä harrastuksensa pidemmälle viemiseksi.

Kirja lähtee veneen varustamisesta ja retken suunnittelusta. Vesilläolosta opetetaan navigointi ja ajaminen, ankkurointi ja kiinnittyminen, ongelma- ja hätätilanteet sekä merimerkit ja tarvittavat solmut. Oma lukunsa on liikkumisesta kanavissa ja luonnossa.

Kirjassa on myös veneilijäkurssille sopiva osa veneen trailerin käytöstä ja veneen veteen laskusta.

Tekijä: Juha Pasanen
Sivumäärä: 113
Kustantaja: SPV
spv.fi/verkkokauppa

 

Veneilyn perusteet

Kirja opastaa turvalliseen moottoriveneilyn aloittamiseen. Veneen valinta, kiinnittymiset, veneen köydet ja vesillä tarvittavat solmut esitellään havainnollisesti. Kirja on veneilijäkurssin oppikirja.

Tekijä: Mika Piiroinen
Sivumäärä:
105
Kustantaja:
 SPV
spv.fi/verkkokauppa

 

Purjehduksen historiaa

Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirjassa 2021 nimeltä "Kolikon kaksi puolta" on julkaistu Lauri J.S. Kairan mielenkiintoinen artikkeli olympiapurjehduksen historiasta otsikolla ”Olympiahurmosta, protesteja ja pettymyksiä – Kielin olympiaregatta 1936 ja purjehdusurheilun muuttuva kuva maailmansotien välisenä aikana".

Artikkeli keskittyy Berliinin olympikisojen 1936 yhteydessä järjestettyyn Kielin olympiaregattaan. Samalla artikkelissa esitellään suomalaisen olympiapurjehduksen varhaishistoriaa. Kirjan tärkeänä lähteenä ja lähtökohtana on kilpapurjehtija Yngve Paciuksen omaelämäkerrallinen kirja Purjehdusmuistelmia (1963). Siinä hän kritisoi Kielin olympiaregatan järjestelyjä, joiden tasosta kertoivat muun muassa monet protestit.

Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirjan ovat toimittaneet Heikki Roiko-Jokela, Tapio Roiko-Jokela ja Hanna Jakosuo. 20 euron hintaista kirjaa voi tilata suoraan Heikki Roiko-Jokelalta (heikki.roiko-jokela@jyu.fi).

 


Vihreitä investointeja ja veneilyturvallisuutta satamiin

Vihreitä investointeja ja veneilyturvallisuutta satamiin

Veneilijät viettävät nykyään palvelusatamissa enemmän aikaa kuin aiemmin. Useimmat veneilijät odottavat satamilta entistä korkeatasoisempia ja ympäristöystävällisempiä palveluita. Keskisen Itämeren ympäristössä pienvenesatamien palvelutasoa on parannettu merkittävästi EU-rahoituksella viime vuosina. Satamiin on tullut paljon uusia peruspalveluita kuten uusia laitureita ja saunoja. Toisaalta ympäristöystävälliset investointeja on tehty niin septityhjennysasemien kuin aurinkopaneelienkin muodossa.

Yhdessä EU:n rahoittamista projekteista PortMatessa tehtiin rajat ylittävää yhteistyötä vähemmän tunnettujen satamien parissa. Projektia veti Satakunnan ammattikorkeakoulu ja siinä oli mukana Rauman kaupunki, Sottungan kunta, Kökar Havspaviljongen Ahvenanmaalta ja Ruotsista Gävlen ja Söderhamnin kunnat. Satamiin tehtiin sekä ympäristöystävällisiä että turvallisuutta lisääviä investointeja. Uudet laiturit tuovat turvallisuutta ja uudet huoltotilat suihkuineen ja saunoineen ovat peruspalvelu, jota jokainen veneilijä arvostaa.  Ympäristön kannalta keskeisiä ovat uudet energiaa säästävät LED-valaistukset, aurinkoenergia- ja jätevesiratkaisut.

Septitankin tyhjennysasema Kuuskajaskarissa.

Toisena pääteemana oli veneilyturvallisuus, erityisesti satamaan saapuminen ja lähtö satamasta. Projektissa mukana olevien satamien yhteisenä nimittäjänä olivat kivikkoiset vedet.  Projektissa tehtiin lähestymisvideoita, niin dronella kuin veneestä käsin.  Rauman pienvenesatamista mukana olivat Kylmäpihlaja, Kuuskajaskari, Syväraumanlahti, Petäjäs ja Poroholma. Ahvenanmaalta mukana olivat Sottunga, asukasluvultaan Suomen pienin kunta ja Kökar Havspaviljongen. Ruotsista Axmar, Furuviken ja Gävlen keskustan pienvenesatamat osallistuivat sekä Söderhamnista kaupungin keskustan pienvenesataman lisäksi Enskär ja Fyrhamnen. Kaikki projektissa tuotettu materiaali, kuten videot ja turvallisen veneilyn tarkastuslistat, ovat kaikkien saatavilla osoitteessa www.portmate.eu. Sivustoilla on myös paljon käytännön materiaalia pienvenesatamien käyttöön. Portmate.eu on kaikkien halukkaiden pienvenesatamien tietojen jakelukanava. Jokaisella pienvenesatamalla on mahdollisuus lisätä kuluitta omat tietonsa.

Työ jatkuu pienvenesatamien energiatehokkuuden ja yhteismarkkinoinnin parissa uudessa CBSmallPorts- projektissa. CBSmallPorts yhdistää satamaosaamisen Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Latviassa. Suomen Purjehdus ja Veneily ry on projektissa liitännäisjäsenenä.

Storjungsfrunsin uudet aurinkopaneelit.

Teksti ja kuvat: Satakunnan ammattikorkeakoulu/ Heikki Koivisto ja Minna Keinänen-Toivola


Åland hållbarhetscertifierar gästhamnar

Åland hållbarhetscertifierar gästhamnar

Fem åländska gästhamnar har beviljats den internationella hållbarhetscertifieringen Blue Flag. Certifieringen är en av de största i sitt slag och finns i nästan 50 länder världen över. De åländska hamnarna är de enda certifierade i Finland.

“Det känns otroligt bra att vi nu blivit Blue Flag-certifierade! Det är ett jättefint bevis på att vi bedriver ett framgångsrikt hållbarhetsarbete”, säger Yvonne Sjöström vid Käringsunds Gästhamn i Eckerö på västra Åland, som är en av de nycertifierade. De övriga åländska gästhamnarna som beviljats certifieringen är Glada Laxens Gästhamn, Karlby Gästhamn, Kastelholms Gästhamn och MSF Gästhamn.

Hållbarhet är en allt viktigare del av den turistiska upplevelsen. Allt fler resenärer förväntar sig ett tydligt hållbarhetsarbete av de destinationer och verksamheter de besöker. För några år sedan ansågs hållbar turism främst vara något som förknippades med lyxturism, medan det numera är en hygienfaktor.

“Att vi har fått våra fem första hållbarhetscertifierade gästhamnar är ett viktigt steg i det långsiktiga arbetet mot att göra Åland till en hållbar och ansvarsfull besöksdestination.”, berättar programansvariga Emma Lundberg vid Visit Åland.

För att få hissa den blåa flaggan måste gästhamnarna uppfylla kriterier inom miljöledning, miljöinformation, säkerhet och service samt vattenkvalitet. Dessutom ska deras ansökan om certifiering godkännas av både en lokal och en internationell jury. I den internationella juryn ingår exempelvis representanter för FN:s miljöprogram, UNESCO och World Tourism Organization.

Totalt är över 4 500 gästhamnar, stränder och båtar i nästan 50 länder Blue Flag-certifierade. Blue Flag drivs internationellt av organisationen Foundation for Environmental Education (FEE) med huvudkontoret i Köpenhamn.

“På årets internationella jurymöte var höjdpunkten att för första gången få bevilja de åländska gästhamnarna Blue Flag-certifieringen”, berättar Sophie Bachet Granados, Director för Blue Flag International.

På Åland är det Visit Åland som ansvarar för certifieringen och de åländska gästhamnarna är de enda Blue Flag-certifierade hamnarna i Finland. Arbetet med att certifiera gästhamnarna är ett samarbete med Interreg Central Baltic-projektet Smart Marina, som drivs av Ålands Utvecklings Ab.
“Arbetet fortsätter nu med sikte på att fler åländska gästhamnar ska bli certifierade till säsongen 2021”, berättar Emma Lundberg.

Blue Flag är en systercertfiering till Green Key, som finns på Åland sedan 2014.

Ahvenanmaa ympäristösertifioi vierassatamiaan

Viidelle ahvenanmaalaiselle vierassatamalle on myönnetty kansainvälinen Blue Flag -ympäristösertifikaatti. Blue Flag on lajissaan maailman suurimpia ympäristösertifikaatteja ja käytössä lähes 50 maassa. Ahvenanmaalaiset satamat ovat ainoat sertifioidut satamat Suomessa.

“Blue Flag -sertifiointi on meille uskomattoman hieno asia! Se on tunnustus onnistuneesta työstämme kestävän kehityksen hyväksi”, toteaa äskettäin sertifikaatin saaneen Käringsundin vierassataman omistaja Yvonne Sjöström Eckeröstä. Muut sertifioidut vierassatamat ovat Glada Laxen, Karlby, Kastelholm ja MSF.

Vastuullisuus on entistä tärkeämpi osa matkailuelämystä. Yhä useammat matkailijat odottavat kohteiltaan yhä selkeämpää vastuullisuus- ja ympäristötyötä. Muutama vuosi sitten vastuullinen matkailu yhdistettiin lähinnä luksusmatkailuun, mutta nyt sitä pidetään itsestäänselvänä tekijänä.

“Ensimmäiset viisi ympäristösertifioitua vierassatamaamme ovat merkittävä askel Ahvenanmaan matkailun pitkäjaksoisessa ympäristötyössä ja vastuullisessa kehittämisessä”, toteaa hankevastaava Emma Lundberg matkailuorganisaatio Visit Ålandista.

Jotta vierassatama saa nostaa lipputankoonsa sinisen lipun, sen on täytettävä erilaisia kriteereitä, joita ovat esimerkiksi ympäristöjohtaminen, ympäristötietous, turvallisuus, palvelu sekä vedenlaatu. Sertifiointihakemuksen hyväksyy sekä paikallinen että kansainvälinen raati. Kansainväliseen raatiin kuuluu esimerkiksi YK:n ympäristöohjelman, UNESCOn ja maailman matkailujärjestön WTO:n edustajia.

Blue Flag -sertifioituja vierassatamia, rantoja ja veneitä on kaikkiaan yli 4500 kappaletta lähes 50 maassa. Blue Flagin toiminnasta vastaa kansainvälinen järjestö Foundation for Environmental Education (FEE), jonka pääkonttori on Kööpenhaminassa.

“Tämän vuoden kansainvälisen tuomaristokokouksen kohokohtana oli Blue Flag -sertifikaatin myöntäminen ensimmäisille ahvenanmaalaisille vierassatamille”, kertoo Blue Flag Internationalin johtaja Sophie Bachet Granados.

Ahvenanmaalla sertifioinnista vastaa matkailuorganisaatio Visit Åland. Ahvenanmaalaiset satamat ovat ensimmäiset ja toistaiseksi ainoat Blue Flag -sertifioidut satamat Suomessa. Sertifiointi on tehty yhteistyössä Interreg Central Balticin Smart Marina -hankkeen kanssa, josta on vastannut Ålands Utvecklings Ab.

“Työ jatkuu ja tavoitteena on sertifioida uusia paikallisia vierassatamia kaudelle 2021”, Emma Lundberg toteaa.

Blue Flag on Green Key -ympäristöluokituksen rinnakkaissertifiointiohjelma, joka on ollut käytössä Ahvenanmaalla vuodesta 2014 lähtien.

Teksti: Visit Åland


Uusi karttapalvelu näyttää vesistöjä säästävät Roope-palvelupisteet

Uusi karttapalvelu näyttää vesistöjä säästävät Roope-palvelupisteet

Mistä löytyisi lähin Pidä Saaristo Siistinä ry:n imutyhjennysasema tai jätepiste? Pidä Saaristo Siistinä ry lanseerasi uuden mobiiliystävällisen Roope-kartan, joka helpottaa kestävää vesillä liikkumista.

Roope-palvelut ovat Pidä Saaristo Siistinä ry:n vesilläliikkujille tarjoamia ja ylläpitämiä palveluita merialueilla ja Järvi-Suomessa. Roope-palvelut edesauttavat vesistöjemme puhtautta ja roskattomuutta sekä vähentävät rehevöitymistä. Palveluihin kuuluu muun muassa jätepisteitä, kuivakäymälöitä, veneiden käymäläjätteiden imutyhjennysasemia sekä astianpesupaikkoja.

Uudella Roope-kartalla voi etsiä kaikkia Roope-palveluita sekä ympäristöystävällisiä Roope-satamia. Kartan avulla voi myös suodattaa erilaisia hakutuloksia, kuten etsiä Roope-palvelupistettä, jossa on biojätteen keräys ja astianpesupaikka.

Roope-kartta on mobiilikäyttöinen

Uusi Roope-kartta on suunniteltu mobiilikäyttö edellä, vaikkakin sitä voi käyttää myös tietokoneen selaimella. Karttasivusto kannattaa tallentaa puhelimeen tai tablettiin pikakuvakkeena, jolloin palvelu toimii sovelluksen tavoin.

– Nyt jäsenillämme on mahdollisuus löytää lähimmät Roope-palvelut vaivattomasti mobiililaitteella. Veneilijät pystyvät esimerkiksi suunnittelemaan reittinsä siten, että sen varrelle osuu käymäläjätteen imutyhjennyspaikka. Moni vesilläliikkuja arvostaa myös tietoa jätepisteen sijainnista tai vaikka grillipaikoista retkisatamissa, PSS ry:n viestintäpäällikkö Nora Forsman kertoo.

Nora Forsman painottaa, että kartan avulla etsitään vain Roope-palveluita.

– Käyttäjän on hyvä pitää mielessä, että monessa satamassa on Roope-palveluiden lisäksi muitakin palveluita, jotka eivät kartalla näy.

Roope-kartta on PSS ry:n yhteistyökumppanin, digitaalisiin palveluihin erikoistuneen Poutapilvi Oy:n tekemä. Poutapilvi on uuden mobiilipalvelun rakentamisessa keskittynyt erityisesti käyttäjäystävällisyyteen ja palvelumuotoiluun.

– Halusimme tehdä Roope-kartasta mahdollisimman selkeän ja helppokäyttöisen. Uusi karttapalvelu onkin rakennettu käyttäjälähtöisesti veneilijöitä ja muita vesillä liikkujia ajatellen. Palvelua tulee pystyä käyttämään esimerkiksi keinuvassa veneessä tai meloessa, mielellään yhdellä kädellä. Sen avulla saa muun muassa paikannettua itsensä kartalle ja näkee nopealla silmäyksellä lähistöllä olevien palveluiden määrän. Uskomme, että karttapalvelu otetaan vesillä liikkujien keskuudessa lämpimästi vastaan, Poutapilven projektipäällikkö Oskari Haaristo sanoo.

Kartta löytyy osoitteesta roopekartta.fi.

Teksti ja kuva: Pidä Saaristo Siistinä ry


Ole vastuullinen veneilijä – älä käytä myrkkymaaleja!

Ole vastuullinen veneilijä – älä käytä myrkkymaaleja!

Kevään tullen moni miettii jo veneen kunnostusta ja veneen pohjan maalaamista. Myrkkymaalit kannattaa kuitenkin unohtaa, koska niistä on haittaa ympäristölle ja vesieliöille. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) suosittelee vaihtoehtoisten menetelmien käyttämistä veneen pohjan puhtaana pitämisessä.  Näitä ovat esimerkiksi veneen pohjan harjaaminen ja biosidittomat maalit.

Myrkkymaalit vaurioittavat vesieliöitä ja pilaavat maaperää
– Veneiden pohjissa käytettävät myrkkymaalit ovat erittäin myrkyllisiä ympäristölle ja vesieliöille. Suuri osa veneen pohjaan sivellyistä aineista liukenee vesistöön ja haittaa kalojen sekä muiden vesieliöiden lisääntymistä.  Myrkkymaalien kupari- ja sinkkiyhdisteet eivät hajoa luonnossa, vaan kertyvät vesistön pohjasedimenttiin  ja sataman maaperään aiheuttaen pitkäaikaista haittaa, kertoo Tukesin ylitarkastaja Oskari Hanninen.

Myrkkymaalien käyttö sisävesillä on kiellettyä
– Ympäristölle haitallisten myrkkymaalien käyttö sisävesillä on ollut kiellettyä vuodesta 2005 lähtien, Hanninen muistuttaa.
– Sisävesillä ei edes esiinny merirokkoa tai muita kovakuorisia pohjaan kiinnittyviä eliöitä. Siksi myrkkymaalin käyttö sisävesillä on turhaa. Tarvittaessa veneen pohjaa voi suojata kovilla biosidittomilla maaleilla ja limoittuneen pohjan pestä puhtaaksi veneilykauden aikana mekaanisesti harjaamalla tai kauden jälkeen painepesurilla, Hanninen jatkaa.

Vaihtoehtoja myrkkymaaleille
Merellä merirokon kiinnittyminen veneen pohjaan voidaan estää ympäristöystävällisesti käyttäen vaihtoehtoisia menetelmiä myrkkymaalien sijaan.
– Nosta vene välillä kuiville.
­– Puhdista pohja mekaanisesti harjaamalla ja/tai käyttämällä painepesuria tai pohjapesuria.
– Suojaa veneen pohja valolta ja auringolta eliöiden pohjaan tarttumisen vähentämiseksi.

Veneen nostaminen ylös vedestä
Jos venettä säilyttää kuivilla esimerkiksi trailerin päällä, ei myrkkymaalaamiselle ole tarvetta. Satamaan tai omaan laituriin voi myös asentaa venenostimia, joiden päällä veneitä voi säilyttää. Venettä ei tarvitse säilyttää jatkuvasti kuivalla maalla, jo ajoittainen veneen nosto ja pohjan kuivuminen estää merirokon kiinnittymisen.  Venenostimien etuna on se, että vene voidaan säilyttää nostimen päällä myös talvella, jolloin erillistä talvisäilytyspaikkaa ei tarvita.

Mekaaninen puhdistus
Mekaaninen puhdistus on tehokas menetelmä merirokon ja muun kasvuston estämiseksi. Pohjan voi pestä käsin harjaamalla tai käyttäen harjapesuria. Suuremmille köliveneille soveltuva harjapesuri löytyy Hangon Itäsatamasta. Kölittömille veneille sopivia harjapesupalveluita on saatavilla hyvin eri puolilta rannikkoa. Harjapesurin pyörivät harjakset irrottavat pohjaan kasvaneen levän ja merirokon toukat. Mekaanisen pesun avulla pohja pysyy puhtaana, eikä myrkkymaaleja tarvitse käyttää.
Harjapesurit ovat tehokas tapa puhdistaa veneen pohja, mutta pohjan puhdistus onnistuu myös laiturilta käsin siihen tarkoitetuilla erikoisharjoilla. Kesästä riippuen 1–3 pesua kauden aikana riittää pitämään pohjan puhtaana merirokosta. Pohjan pesu kannattaa ajoittaa erityisesti heinä-elokuun vaihteeseen, jolloin merirokon toukat yleensä kiinnittyvät veneiden pohjiin.

Harjasmatot
Helppo ratkaisu kölittömille veneille on aisapaikkaan asennettava kölipeite tai harjasmatto, jonka päälle vene ajetaan. Venettä säilytetään peitteen päällä. Kölipeite muodostaa veneenpohjan ja peitteen väliin pimeän ympäristön, jossa veden vaihtuvuus on heikkoa. Tämä on epäedullinen kasvuympäristö merirokolle ja levälle, jolloin veneen pohja pysyy puhtaana. Osassa peitteitä on lisäksi harjaava pinta, joka irrottaa veneen pohjaan kasvanutta levää ja muuta eliöstöä.

Biosidittomat eliönestomaalit
Perinteisille myrkkymaaleille on tarjolla myös vaihtoehtoisia, biosidittomia maaleja. Yleensä vaihtoehtoiset maalit eivät yksinään riitä pitämään pohjaa puhtaana, vaan niiden rinnalla täytyy käyttää jotain mekaanista puhdistusmenetelmää. Laadukkaat biosidittomat maalit vaikeuttavat eliöiden kiinnittymistä ja helpottavat pohjan pesua. Suosi kovia ja pitkäikäisiä maaleja.

Linkkejä:
Opas:  Eroon näkistä ilman myrkkymaalia
Tukesin verkkosivut, Koti ja vapaa-aika/veneenpohjamaalit

Teksti: Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)
Kuva: Christian Feodoroff


Byt målningen av båtbotten med giftfärg mot andra metoder

Byt målningen av båtbotten med giftfärg mot andra metoder

Igen är båtsäsongen snart över och det blir dags att lyfta båten upp på torra landet. Kanske har en del av båtfolket redan gjort det. Manövern är alltid förknippad med liten förtvivlan om bottnens skick. Är botten ren eller har havstulpaner eller alger fastnat sig i den? Av dessa två är havstulpan en verklig fiende för båtägaren. När havstulpanlarver utvecklas till vuxna havstulpaner bildar de ett hårt kalkskal runt sig. Detta leder till en skrovlig växtlighet som påverkar båtens hastighet och ser förfärligt ut. Vem skulle vilja hysa havstulpanväxtlighet på sin båt?

Det vore dock bäst att helt låta bli att använda giftfärger på båtar.

Verksamma ämnen i giftfärger är skadliga för miljön och de förorenar jordmånen

Antifoulingprodukt, påväxthindrande färg, antifoulingfärg, giftfärg – kärt barn har många namn. Dessa är giftiga färger som har hjälpt många båtägare genom att förhindra påväxten av organismer på båtbotten.

Ordet giftfärg är i och för sig mycket passande: giftfärgerna är biocidprodukter som avger så småningom giftigt verksamt ämne i miljön. Ämnet dödar organismer som fastnar sig på båtbotten och så hålls botten ren.

Ett fungerande koncept men inte problemlöst. Dessa verksamma ämnen är ytterst giftiga också för andra organismer, såsom fisk och vattenlevande småorganismer. Färgernas verksamma ämnen är också mycket bestående varför de ackumuleras i hamnarnas bottensediment. Till följd av vårdslös eller fel användning hamnar verksamma ämnen också i jordmån. Långvarig användning av giftfärger har redan i många hamnar lett till förorening av jordmån. På vilket sätt kunde vi förhindra allt detta? Svaret är enkelt: låt bli att använda giftfärger.

Det finns alternativ för giftfärger

Båtbotten kan hållas fri från växtlighet också med andra metoder. Det enklaste sättet är att skura den regelbundet t.ex. med rotborste. Att skura och skrubba med borste i kallt havsvatten passar kanske för snåla båtägare men kanske inte alls för de flesta av oss.

Lyckligtvis erbjuds det kommersiella tjänster för tvättning. Det finns nämligen borsttvättar för båtar som starkt påminner biltvättar med sina roterande borstar. Båten körs till tvätten och maskinen tar hand om resten. Har du inte någon båttvätt i din nära omgivning kan du ändå avstå från giftfärger, eftersom det finns en massa olika alternativ för rengöring. Var och en kan hitta där en lösning som passar bäst för båten och båtägaren. De alternativa metoderna lämpar sig också för insjöar där det är helt förbjudet att använda giftfärger.

Styrning med lagstiftning

En av rekommendationerna av forskningsprojektet CHANGE är att användningen av giftfärger ska avslutas senast 2030. Även om användningen inte skulle då vara helt förbjuden, kan vi redan i de närmaste åren förvänta oss stramare reglering och nya begränsningar när det gäller användningen av giftfärger. Därför är det dags att bekanta sig med de alternativa metoderna och tänka efter vad man själv eller båtklubben kunde göra åt att sluta använda giftfärger.

Mer information om teman och de alternativa metoderna hittar du i Säkerhets- och kemikalieverkets (Tukes) guide Slipp havstulpaner utan giftfärgDet finns också en tryckt version av guiden (på finska) som båt- och marinklubbar kan beställa avgiftsfritt för sina medlemmar. Beställningsadressen är oskari.hanninen@tukes.fi.

Tryggt och trevligt båtliv – nu och i framtida åren!

Oskari Hanninen
Överinspektör, Biocider
Säkerhets- och kemikalieverket (Tukes)


Vaihda veneenpohjan myrkkymaalaus muihin keinoihin

Vaihda veneenpohjan myrkkymaalaus muihin keinoihin

Jälleen yksi veneilykausi lähestyy loppuaan ja veneen noston aika lähestyy. Osa veneilijöistä on saattanut tämän jo tehdä. Veneen nostoon liittyy pieni jännitys pohjan kunnosta. Onko pohja puhdas vai onko sinne kasvanut levää ja merirokkoa? Näistä kahdesta merirokko on oikea veneilijän vihollinen. Kehittyessään aikuiseksi merirokon toukat kasvattavat ympärilleen vahvan kalkkikuoren. Lopputuloksena on rosoinen kasvusto, joka hidastaa veneen kulkua ja lisäksi näyttää kamalalta uuden jollan pohjassa. Kukaan ei halua merirokkokasvustoa veneensä pohjaan.

Parasta kuitenkin olisi, jos veneitä ei maalattaisi lainkaan myrkkymaaleilla.

Myrkkymaalien tehoaineet ovat haitallisia ympäristölle ja pilaavat maaperää

Antifoulingvalmiste, kiinnittymisenestovalmiste, eliönestovalmiste ja myrkkymaali. Niin kuin sanontakin sanoo, rakkaalla lapsella on monta nimeä. Nämä myrkylliset maalit ovat tuoneet avun monelle veneilijälle, sillä ne estävät eliöiden kiinnittymisen veneen pohjaan.

Sanana myrkkymaali on hyvin kuvaava, sillä myrkkymaalit ovat biosidivalmisteita, joista vapautuu vähitellen myrkyllistä tehoainetta ympäristöön. Vapautuva tehoaine tappaa pohjaan kiinnittyvät eliöt ja näin pohja pysyy puhtaana.

Toimiva konsepti, mutta ei ongelmaton, sillä nämä tehoaineet ovat erittäin myrkyllisiä myös muille kuin kohde-eliöille, kuten kaloille ja vedessä eläville pieneliöille. Maalien tehoaineet ovat hyvin pysyviä, jonka takia niitä kertyy satama-alueen sedimenttiin. Valmisteiden huolimattoman tai asiattoman käytön seurauksena tehoaineita päätyy myös maaperään. Myrkkymaalien pitkäaikainen käyttö onkin jo monessa satamassa johtanut maaperän pilaantumiseen. Miten tämä kaikki voitaisiin estää? Vastaus on yksinkertainen, lopetetaan maalien käyttö.

Myrkkymaaleille on vaihtoehtoja

Veneiden pohjat voi pitää puhtaana kasvustosta myös muilla menetelmillä. Yksinkertaisimmillaan veneen pohjan voi säännöllisesti puhdistaa esim. juuriharjalla hinkkaamalla. Kylmässä merivedessä lotraaminen soveltuu ehkä pihille veneilijälle, mutta ei useimmille meistä.

Onneksi myös kaupallisia harjapesupalveluita on tarjolla. Näistä veneiden harjapesureista tulevat vahvasti mieleen autopesulat pyörivine harjoineen. Vene ajetaan pesuriin ja kone hoitaa lopun.  Vaikka lähelläsi ei olisikaan yhtään pesuria, ei se estä myrkkymaaleista luopumista, sillä erilaisia vaihtoehtoja on tarjolla runsaasti. Jokainen löytää niiden joukosta itselleen ja veneelleen sopivan ratkaisun. Vaihtoehtoiset menetelmät soveltuvat hyvin myös järville, missä myrkkymaalien käyttö on kiellettyä.

Lainsäädäntö ohjaa

Myrkkymaaleja pohtineen CHANGE-projektin yksi suositus oli, että myrkkymaalien käytöstä luovuttaisiin vuoteen 2030 mennessä. Vaikka myrkkymaalien käyttö ei tuolloin olisikaan vielä kokonaan kiellettyä, on jo lähivuosina odotettavissa, että myrkkymaalien käyttöön liittyvä sääntely tulee kiristymään ja maalien käytölle asetetaan uusia rajoituksia. Jo tämänkin takia on hyvä aika tutustua vaihtoehtoisiin menetelmiin ja miettiä, mitä itse tai veneseurassa voitaisiin tehdä myrkkymaalien käytön lopettamiseksi.

Lisätietoa aihepiiristä ja vaihtoehtoisista menetelmistä löydät Turvallisuus- ja kemikaaliviraston Eroon näkistä ilman myrkkymaalejaoppaastaVene- ja pursiseurat voivat myös tilata painettuja oppaita (vain suomeksi) jäsenilleen luettavaksi. Oppaiden tilaaminen on seuroille maksutonta ja niitä voi kysellä osoitteesta oskari.hanninen@tukes.fi.

Turvallisia ja mukavia hetkiä veneilyn parissa – nyt ja tulevinakin vuosina!

Oskari Hanninen
Ylitarkastaja, Biosidit

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)


Seilaa sinäkin siististi!

Seilaa sinäkin siististi!

Ympäristöystävällinen veneily ja vesilläliikkuminen ovat meistä jokaisen vastuulla. Pidä Saaristo Siistinä ry muistuttaa tärkeistä asioista, joista jokainen voi huolehtia liikkuessaan vesillä.

Huolehdi jätteistäsi veneillessä
Veneillessä on tärkeää pyrkiä ehkäisemään turhan jätteen syntyä. Aloita jätteen vähentäminen jo kaupassa valitsemalla mahdollisimman vähän pakattuja tuotteita. Pakkaa elintarvikkeet mahdollisuuksien mukaan kestäviin ja pestäviin rasioihin. Jätteiden lajittelu onnistuu vaivattomasti veneessäkin, ja monessa satamassa on jätteiden lajittelumahdollisuus. PSS ry:n Roope-jätepisteissä lajitellaan yleensä lasi-, metalli- ja paperijäte. Biojätettä kerätään vasta harvassa paikassa, mutta ne ovat yleistymässä. Biojätettä ei saa laittaa kuivakäymälään.

Tyhjennä käymäläjätteet imutyhjennyslaitteeseen
Veneilijöiden käymäläjätteet aiheuttavat pistekuormitusta erityisesti satamissa ja matalissa lahdissa. Virtsa sisältää runsaasti typpeä ja fosforia ja sen sisältämät ravinteet ovat kasveille käyttökelpoisessa muodossa. Älä siis laske käymäläjätteitäsi veteen lisäämään rehevöitymistä, vaan käytä imutyhjennyslaitetta. Pääsääntöisesti vierasvenesatamista löytyy imutyhjennyslaite. PSS ry:llä on yhteensä noin 30 kelluvaa imutyhjennyslaitetta, jotka löydät yhdistyksen nettisivuilta Roope-palvelut-kartasta: pidasaaristosiistina.fi/roope-palvelut.

Vältä myrkkymaalien käyttöä veneen pohjassa
Veneen pohjassa käytettävien antifoulingmaalien eli myrkkymaalien tehoaineita ovat muun muassa kupari- sinkki- ja orgaaniset yhdisteet. Ne ovat haitallisia Itämeren eliöstölle ja erityisesti muutamalle avaineliölle ja sitä myöden koko Itämeren ekosysteemille. Maaleille on olemassa vaihtoehtoja, kuten pohjapesu ja veneen nosto ylös silloin, kun se ei ole käytössä. Veneen pohja voidaan pestä joko painepesurilla, erityisellä pohjapesupaikalla tai harjapesurilla. Kaksi tai kolme pesukertaa kesässä riittää pitämään pohjan puhtaana. Hangon Itäsatamassa on nyt uusi, kiinteä harjapesuri, joka soveltuu myös purjeveneille! Tutustu myös trailerityyppiseen pohjapesuriin: venepesu.fi.

Käytä ympäristöystävällisiä pesuaineita
Veneen siivouksessa, astioiden pesussa ja henkilökohtaisissa pesuaineissa on syytä kiinnittää huomiota aineiden ympäristövaikutuksiin. Valitse aina fosfaatiton pesuaine veneillessä, sillä fosfaatit rehevöittävät vesistöjä. Pese astiat maissa ja kaada pesuvesi maahan, jotta ravinteet suodattuvat eivätkä valu suoraan veteen. Älä myöskään peseydy suoraan meressä tai järvessä saippuan tai shampoon kanssa.

Liity Pidä Saaristo Siistinä ry:n jäseneksi
PSS ry ylläpitää muun muassa kattavaa jätepiste- ja kuivakäymäläverkostoa sekä imutyhjennyslaitteita saaristossa ja järvillä. Lisäksi yhdistys työskentelee vesistöjen roskaantumisen, kemikalisoitumisen ja rehevöitymisen estämiseksi. Liity jäseneksi, niin olet osaltasi mahdollistamassa veneilyympäristömme suojelua: pidasaaristosiistina.fi/liityjaseneksi.

Teksti ja kuva: Pidä Saaristo Siistinä ry