Turvallisuus

Opi SPV Campuksessa veneilyn perustaitoja ja säätietoutta ilmaiseksi!

Viime vuoden aikana käyttöön otettu sähköinen koulutusympäristö SPV Campus tarjoaa myös ilmaisia ja kaikille avoimia peruskursseja.

Veneilijän tiedot ja taidot -kurssilla voi talven aikana verestää muistia veneilyn perusteista. Kurssin tavoitteena on johdattaa veneilyssä tarvittaviin perustaitoihin. Kurssi jakaantuu viiteen osioon, joissa opetellaan ensin hyvää veneilytapaa, sitten väistämissääntöjä ja merimerkkejä, veneilyssä tarvittavat perussolmut sekä rantautuminen ja ankkurointi

Veneilijän sääoppi -kurssi ei vaadi aikaisempaa perehtymistä meteorologiaan, vaan toimii johdantona sään mielenkiintoiseen maailmaan. Sään ja olosuhteiden ymmärtäminen kuuluu vesilläliikkujan tärkeimpiin taitoihin ja vaikuttaa suuresti matkanteon mukavuuteen sekä turvallisuuteen. Kurssista löytyy varmasti myös uutta tietoa kokeneelle sään ja veneilyn harrastajalle. Itämerelle tyypillisimmät sääilmiöt ja myös järviolosuhteet huomioidaan

SPV:n koulutuksia on Campuksessa jo runsaasti, kuten esimerkiksi junioriohjaaja-, kilpailujärjestäjä- tai vaikkapa Suulin perusteet -koulutus. Tarjonta lisääntyy koko ajan. Myös seuroilla on mahdollista tarjota esimerkiksi veneilijä- ja venepäällikkökurssejaan Campuksessa.

Kirjaudu Campukseen täällä >


Katsastus lisää veneilyn turvallisuutta ja oman veneen tuntemusta - Besiktningen gör det säkrare att röra sig på sjön och hjälper dig bli bekant med din båt

Tom Holmroos Suomen Purjehdus ja Veneilyn ry:n (SPV) Veneilyturvallisuustoimikunnasta kertoo, että veneen katsastuksesta saa parhaan hyödyn kysymällä ja keskustelemalla.

Miten luonnehtisit veneiden katsastustoimintaa aloittelevalle veneilijälle tai sellaiselle, joka ei kuulu veneseuraan?

- Katsastaminen on veneilijän kannalta ohjattua tutustumista omaan veneeseen: miten se turvallisuuden näkökulmasta toimii, millaisia turvallisuusvälineitä veneessä on ja miten niitä käytetään. Katsastus on ensisijaisesti palvelua: tilaisuus keskustella ja kysyä. Tarkoitus on varmistaa, että veneilyturvallisuustoimet on tehty ennen kuin kausi alkaa.

Osaavatko veneilijät ottaa katsastustilanteesta parhaan hyödyn irti?

- Monet osaavat. On todella hyvä, että joku toinen katsoo veneen toiminnallisuuksia ja että saa toisen mielipiteen. Vaikka veneen omistajana kuvitteleekin, että kaikki on kunnossa, niin toiset silmät näkevät sellaista, mihin ei itse rutinoituneena osaa kiinnittää huomiota. Katsastajaa ilahduttaa veneilijä, joka on utelias ja kiinnostunut veneen turvallisuudesta. Ettei tilaisuus ole vain rastien ruutuun laittamista.

Millaisiin ongelmiin katsastajat veneissä törmäävät?

- Niitä on monenlaisia. Joku unohtaa tarkastuttaa sammuttimen, toisella on vantin sokka jäänyt asettamatta. Tärkein lähtökohta on, että vene kelluu ja ettei tule vettä sisälle. Kaikki reiät, jotka menevät rungon läpi, ovat kriittisiä kohtia. Nämä katsotaan runkokatsastuksen yhteydessä tarkasti. Vuosikatsastuksessa erityistä huomiota kiinnitetään laista ja viranomaisvaatimuksista kumpuaviin asioihin.

Mitkä ovat teemoja, jotka puhuttavat katsastajia juuri nyt?

- Viime vuosina paljon keskustelua ovat herättäneet hätämerkinantovälineet, kun pyroteknisisistä välineistä on ollut mahdollista siirtyä vaihtoehtoisiin ratkaisuihin. Led-soihdut puhuttavat erityisesti. Akkuteknologia on toinen, joka varmasti tulee myös ensi keväänä olemaan iso teema. Kun siirrytään litiumakkuihin, vaatii se uudenlaista orientaatiota paloturvallisuuden näkökulmasta.

Millainen merkitys on mielestäsi säännöllisillä katsastusmerkinnöillä, kun käytetty vene vaihtaa omistajaa?

- Kun katsoo myynti-ilmoituksia, niin kyllähän se ”katsastusvarustus” siellä useimmiten lukee. Monet vakuutusyhtiöt antavat myös alennuksen katsastuksen saaneille veneille.

Lopuksi vinkkisi veneilijälle: miten katsastustilanteesta saisi parhaan hyödyn harrastukselle?

- Monesti katsastustilanteessa ovat paikalla vain veneen omistaja ja katsastaja. Olisi todella hyvä, jos myös muut venekuntaan kuuluvat, esimerkiksi perheenjäsenset, tulisivat mukaan. Näin kaikki saisivat tilaisuuden kysellä ja opetella käyttämään välineitä. Jos kipparille käy jotain, niin muiden on osattava toimia. Juuri nyt uusia veneilijöitä on vesillä paljon. Heille veneseuraan liittyminen ja veneen katsastetuksi saaminen olisi erityisen suositeltavaa, jotta turvallisen veneilyn tiedot, taidot ja välineet olisivat hallussa mahdollisimman hyvin heti alusta alkaen.

Katsastustarrat kertovat, että veneen turvallisuusvarustelu on kunnossa.

***

Venekatsastus pähkinänkuoressa

Katsastuksessa varmistetaan veneen kunto. Katsastuksen suorittavat veneseuran valtuuttamat, katsastajakurssin käyneet katsastajat, joilla on SPV:n myöntämä katsastajalupa.

Vuosikatsastus tehdään joka vuosi veneen ollessa vesillä ja valmiina. Tällöin tarkastetaan turvallisuuteen vaikuttavat varusteet ja laitteet.

Peruskatsastus (runkokatsastus) tehdään joka viides vuosi, sekä silloin, kun vene on vaihtanut omistajaa tai rekisteröintiseuraa, tai jos vene on vaurioitunut. Tämä tehdään kaksivaiheisena, toinen runkokatsastuksena veneen ollessa maissa ja toinen veneen ollessa vesillä purjehdusvalmiina. Runkokatsastuksessa tarkastetaan ulkopuolelta veneen runko, ohjauslaitteet, voimansiirtolaitteet ja läpiviennit. Sisäpuolelta tarkastetaan vastaavat kohteet ja moottori.

Kun liityt veneseuran jäseneksi, ovat katsastuspalvelut osa jäsenyyden lukuisia hyötyjä. Olethan siis yhteydessä omaan seuraasi, kun haluat tiedustella katsastuksesta! Voit valmistautua katsastukseen tarkistamalla eri katsastusluokkien vaatimukset spv.fi/katsastus -sivulta löytyvistä materiaaleista. Sivulta löydät myös tietoa, jos olet itse kiinnostunut ryhtymään katsastajaksi.

***

Liikkeellä olevassa moottorilla tai rungoltaan yli viiden metrin pituisessa purjeella varustetussa vesikulkuneuvossa on oltava seuraavat käyttökuntoiset varusteet:

  1. Hyväksytty pelastusliivi, kelluntapukine tai pelastuspuku kullekin vesikulkuneuvossa olevalle henkilölle; pelastusliivin, kelluntapukineen ja pelastuspuvun on kokoluokaltaan ja kantavuudeltaan vastattava henkilön kokoa ja painoa
  2. Tyhjennyspumppu tai muu väline veden poistamiseen
  3. Airot tai mela taikka ankkuri köysineen; välineen on oltava asianmukainen vesikulkuneuvon kokoon ja ominaisuuksiin nähden
  4. Asianmukaisesti vuoden välein tarkastettu käsisammutin, jos vesikulkuneuvossa on liekillä toimiva polttolaite, sisä- tai sisäperämoottori tai yli 25 kilowatin perämoottori

Besiktningen gör det säkrare att röra sig på sjön och hjälper dig bli bekant med din båt

Tom Holmroos från Sjösäkerhetskommittén inom Segling och Båtsport i Finland rf (SBF) påpekar, att man får mest nytta av besiktningen genom att fråga och diskutera. 

Hur förklarar du vad besiktningen går ut på för en ny båtfarare eller åt någon, som inte är medlem i en båtklubb?

- Besiktningen hjälper båtfararen att bekanta sig med den egna båten: hur den fungerar ur säkerhetssynpunkt, vilken säkerhetsutrustning där finns och hur den används. Det är framför allt en tjänst – ett tillfälle att fråga och diskutera. Man vill försäkra sig om, att förberedelserna för en eventuell nödsituation är gjorda innan säsongen inleds.

Kan båtfarararna utnyttja besiktningen optimalt?

- Många kan. Det är bra, att någon annan kollar hur båten fungerar så, att man får en oberoende åsikt. Fast båtägaren tror, att allt är i skick,  kan andra ögon se sådant, som man själv  är så van med att man inte noterar det. Besiktningsmannen vill gärna samarbeta med en båtägare, som är  nyfiken och aktivt intresserar sig för båtens säkerhet. Besiktningen ska inte enbart innebära, att man kruxar för rutorna i blanketten.

Hurdana problem stöter besiktningsmännen på?

- Det finns många olika problem. En har glömt att låta kontrollera eldsläckaren, en annan har glömt att säkra vantskruven med en sprint. Det viktigaste är, att båten flyter och inte tar in vatten. Alla skrovgenomföringar är potentiella riskfaktorer. De kollas noga i samband med skrovbesiktningen.  Under årsbesiktningen fäster man speciell vikt vid att lagens bestämmelser uppfylls.

Vilka teman är aktuella just nu för besiktningsmännen?

- Under de senaste åren har det varit mycket diskussion om nödsignalutrustningen. Det har blivit möjligt att gå ifrån den pyrotekniska utrustningen och istället utrusta båten med exempelvis LED- facklor. Batteriteknologin är ett annat viktigt tema i år. Då man övergår till litiumbatterier ställs nya krav på brandsäkerheten. 

Vilken betydelse anser du det har vid försäljning att båten bevisligen har besiktigats regelbundet?

- I försäljningsannonserna  talar man ju ofta om ”besiktningsutrustning”. Många försäkringsbolag beviljar också rabatt på premien ifall båten är besiktigad.

Till slut ett tips till båtfararen:  Hur drar du bäst nytta av besiktningen?

- Oftast är bara båtägaren och besiktningsmannen närvarande.  Det skulle vara bra om också övriga personer i besättningen, exempelvis familjemedlemmar, skulle vara  med. Då hade alla tillfälle att fråga och lära sig använda utrustningen. Om någonting händer skepparen, måste de övriga kunna agera.

Just nu finns det många nya båtfarare på sjön. Speciellt för dem skulle det vara viktigt att ansluta sig till en båtklubb och få båten besiktigad.  Då skulle förutsättningarna för en säker båtsport – kunskap, praktisk färdighet och utrustning - vara på plats redan från början. 

 

Båtbesiktningen i ett nötskal

Med besiktningen försäkrar vi oss om, att båten äri skick. Besiktningen utförs av besiktningsmän, som har auktoriserats av föreningen, genomgått besiktningskurs och godkänts av förbundet.

Årsbesiktning görs varje år då båten har sjösätts och är färdig för användning. Då granskas  den utrustning , som har betydelse för båtens säkerhet.

Grundbesiktning (skrovbesiktning) görs med fem års intervall och dessutom då båten har bytt ägare eller förening eller om den har varit skadad. Den görs i två faser -med båten på land respektive segelfärdig i sjön. Från utsidan granskar man båtens skrov, styranordning, kraftöverföring och genomföringar. På insidan kollas samma punkter och dessutom motorn.

Då du blir medlem i en båtklubb är besiktningen en av många medlemsförmåner. Du är alltså i kontakt med din förening i alla frågor gällande besiktning! Du kan förbereda dig för besiktningen genom att kolla kraven i de olika besiktningskategorierna, du hittar dem på spv.fi/katsastus sidorna.  Där finns också information om hur man kan bli besiktningsman.

Varje motorbåt och varje segelbåt med en längd över fem meter skall, då den är i bruk, ha följande fungerande utrustning ombord.

  1. En godkänd flytväst, flytplagg eller räddningsdräkt för varje person ombord. De här plaggen måste till sin storlek och bärförmåga passa på respektive besättningsmedlemmar.
  2. Länspump eller annan utrustning för att tömma båten.
  3. Åror eller paddel eller ankare med lina. Utrustningen måste lämpa sig för båtens storlek och egenskaper.
  4. Enligt bestämmelserna krävs årligen kontrollerad handsläckare om båten har värme- eller annan anordning med egen låga, inombords-eller in/u motor eller utombordsmotor över 25 kilowatt.

 

 


Virittäydy alkavaan kauteen veneilyohjelman parissa!

Suomen Purjehdus ja Veneilyn helmikuussa järjestämä kolmipäiväinen verkkotapahtuma Yhdessä vesille -virtuaaliviikonloppu tarjosi hyödyllistä tietoa ja vinkkejä kaikille vesilläliikkujille. Lähetyksissämme vierailivat veneilyn huiput niin urheilun, turvallisuuden, ympäristön kuin matkaveneilynkin saralta.

Tässä ohjelmisto kokonaisuudessaan. Klikkaa lähetys käyntiin!

Kesän paras harrastus: Lasten purjehdus- ja veneilykoulut
Aloita veneily: Uuden harrastuksen alkuun
Kysy veneilystä: Ensimmäinen oma vene
Kesän kutsuvat satamat
Sailing Team Finland & menestyksen anatomia
Jollista maailman merille
Suomalaiset valmiina F1-huippukauteen
Sponsorointi & suuret unelmat
Ekologisemmin vesille
Turvallisen veneilyn ABC: Suomen Meripelastusseuran vinkit
Ympäristön ystävän keväthuolto
Kysy veneilystä: Veneilyturvallisuus

Taltioinnit lähetyksistä löytyvät  Youtube-kanavaltamme ”Suomen Purjehdus ja Veneily - Yhdessä Vesille” sekä verkkosivujemme digikirjastosta: https://spv.fi/digikirjasto/


Nauticin lukuvinkit vievät nojatuolimatkalle aaltoihin ja niiden alle

Kokosimme merelliset vinkit kaikille vesillä liikkumisen ystäville - lahjapakettiin tai omaksi iloksi!

Meren aarteet nyt myös ruotsiksi - Havets skattkammare

WWF:n Vuoden luontokirja -palkinnon voittaja 2017 on nyt saatavilla myös ruotsiksi nimellä Havets Skattkammare.

Meren aarteet on ensimmäinen kattava tietoteos Suomen vedenalaisesta meriluonnosta. Upeasti kuvitettu teos vie lukijan Suomenlahden kalliorannoille, Saaristomeren syvänteisiin ja Pohjanlahden lohkareikkoihin ja hiekkapohjille.

Upeasti kuvitettu teos pohjautuu yli kymmenen vuotta kestäneeseen kartoitustyöhön, jossa on saatu valtavasti uutta tietoa merenalaisesta luonnosta.

Havets skattkammare - En upptäcktsresa i Finlands marina undervattensnatur

Havet och skärgården är en del av det finländska och svenska nationallandskapet, men hur ser det här landskapet ut under ytan? Den krokiga kustlinjen ger rum för många olika bottenformationer, livsmiljöer och vattenvarelser. Den som vågar gå på djupet med Östersjöns biodiversitet upptäcker snabbt en helt ny värld.

Havet och skärgården är en del av det finländska och svenska nationallandskapet, men hur ser det här landskapet ut under ytan? Den krokiga kustlinjen ger rum för många olika bottenformationer, livsmiljöer och vattenvarelser. Den som vågar gå på djupet med Östersjöns biodiversitet upptäcker snabbt en helt ny värld.

Havets skattkammare är den första heltäckande skildringen av Finlands marina undervattensnatur. Boken tar sina läsare på en resa från Finska vikens klippstränder, ner i Skärgårdshavets djup och över Bottenvikens sandbottnar. Vilka växter, djur och alger lever här på havets botten? Hur formades Östersjön och hur har dess invånare anpassat sig till den unika miljön?

Boken är rikt illustrerad och bygger på ett decennium av kartläggning som producerat väldiga mängder ny kunskap om Östersjöns undervattensnatur. Här får du träffa de varelser som håller till i våra vajande vattendjungler, färgsprakande algskogar och tysta lerlabyrinter. I de här miljöerna lever både sällsynta havsunder och små vidunder. Många av arterna i boken är helt nya för vetenskapen. Bokens finska version Meren aarteet har fått WWF:s pris för årets naturbok i Finland.

Tekijät: Markku Viitasalo, Kirsi Kostamo, Eeva-Liisa Hallanaro, Wilma Viljanmaa, Suvi Kiviluoto, Jan Ekebom & Penina Blankett
Sivumäärä: 544
Kustantaja: Gaudeamus

Laivakoira Latte - s/y Sareman purjehdus pohjoisnavan ympäri

Tositarinaan perustuva matkakirja vie lukijan seikkailulle napapiirin pohjoispuolelle. Kapun, Puosun ja laivakoira Latten koti on teräspursi Sarema, jolla he purjehtivat ensin Luoteisväylän ja sitten Koillisväylän läpi - näin pohjoisnapa tulee kierrettyä.

Kuvat ja piirretyt kartat kuljettavat Lattea ja s/y Saremaa läpi jäisen merireitin. Teksti tarjoaa tietoa purjehduksen arkipäivästä, olosuhteista, Arktiksen historiasta ja luonnosta.

Latte kohtaa mursuja, myskihärkiä ja merikarhuja. Yksinäinen maitovalas tekee Sareman miehistöön lähtemättömän vaikutuksen. Jääkarhu puolestaan säikäyttää, mutta Latte haukkuu pedon pakosalle. Latte on tiettävästi ainoa koira, joka on kiertänyt pohjoisnavan purjehtien.

Teos on suunnattu yli 10-vuotiaille, mutta sopii kaikenikäisille purjehduksesta matkakertomuksista ja pohjoisesta luonnosta kiinnostuneille.

Tekijät: Auli Irjala, Pive Toivonen
Sivumäärä: 86
Kustantaja: Litorale

Tahdolla maailman ympäri

Seikkailukertomus toteutuneesta unelmasta, purjehduksesta maailman ympäri. Ari Huusela, 58, kiersi purjeveneellä yksin ja pysähtymättä maapallon. Hän oli ensimmäinen hurjaan Vendée Globe-kilpailuun osallistunut pohjoismaalainen.

Ennen kuin Huusela pääsi Stark-veneellään lähtöviivalle, hänen piti edetä ammattikoulupohjalta Finnairin lentokapteeniksi, purjehtia yksin Atlantin yli pienellä purrella ja luottaa väärään ihmiseen.

Kohtalo teki kaikkensa estääkseen Ari Huuselaa pääsemästä kilpailuun, mutta lopulta hän toteutti unelmansa ja teki mahdottoman mahdolliseksi.

Kirja on saatavilla myös e-kirjana ja äänikirjana.

Tekijät: Reijo Ruokanen
Kustantaja: Otava

 

Arktinen ruletti - romaani Luoteisväylän löytämisestä

”Syyskuun 20. päivän aamuna tuuli kääntyi ensin pohjoiseen ja illalla uudelleen länteen. Vaikka pääsimme irti ahtojäistä, emme vielä pystyneet käyttämään purjeita, joten kytkimme laivan ja kohtalomme jälleen uuteen jäälauttaan.”

Luoteisväylän löytäjän komentaja Robert McCluren purjehdus oli kunnianhimoisen ja riskejä pelkäämättömän upseerin johtama löytöretki. McClure halusi, että retki muistetaan hänen oman näkemyksensä mukaan ja vaati, että kaikki päiväkirjat jätettiin Investigator-alukseen, kun se hylättiin. Tämän kirjan tapahtumat perustuvat laivan lääkärin ja tulkin lähes autenttisiin päiväkirjoihin ja muihin säilyneisiin muistelmiin.

Arktinen ruletti on puolidokumentaarinen seikkailu, joka alkaa Lontoosta tammikuussa 1850 ja päättyy neljä vuotta myöhemmin Kanadan pohjoisrannikon hyisille vesille. Romaani on myös hyytävä kertomus kunnianhimosta, peräänantamattomuudesta, konflikteista, tuimista arktisista talvista, vastoinkäymisistä ja selviytymisestä, merestä ja luonnosta Arktiksessa.

Kirjailija Matti Lainema on kauppatieteilijä, joka on kirjoittanut lukuisia kirjoja yrityksen johtamisesta ja yrityksen hallituksen roolista, mutta myös Alaskan retkistään. Historia on kiinnostanut häntä aina, siitä kertovat viisi yrityshistoriaa sekä kirja Ultima Thule, pohjoiset löytöretket, jonka hän kirjoitti Juha Nurmisen kanssa.

John Nurmisen Säätiö tarjoaa SPV:n jäsenille kirjoja jäsenetuhintaan. Saat säätiön kirjoista 20 prosentin alennuksen käyttämällä koodia nautic20

Tekijä: Matti Lainema
Sivumäärä: n. 200
Kustantaja: John Nurmisen säätiö



Nautiluksesta Arandaan

”Nautiluksesta Arandaan – suomalaisen merentutkimuksen tarina” kuvaa kiehtovaa merentutkimusta ja sen vaiheita yli sadan vuoden ajalta monipuolisesti ja ihmisläheisesti. Kiinnostavat tarinat, sattumukset ja valokuvat elävöittävät merentutkimuksen suurta tarinaa.

Kirja kertoo, miten meren tutkimus ja tutkimusta tekevät organisaatiot ovat muuttuneet Ruotsin vallan aikaisesta valistuneisuuden ajasta läpi autonomian ajan, Suomen itsenäistymisen, sotien ja jälleenrakentamisen ajan EU-jäsenyyteen.

Harva tietää, että suomalainen merentutkimus on ollut kautta aikojen hyvin kansainvälistä. Tiesitkö esimerkiksi, että Suomi liittyi Suomena Kansainväliseen merentutkimusneuvostoon jo ennen itsenäistymistään? Entä tiesitkö miten ja kenen toimesta merentutkimus Suomessa käynnistyi, tai miten tutkimustoiminnan sisältö ja menetelmät ovat kehittyneet?

Merentutkimus on alusta alkaen ollut hyvin käytännöllistä. Se on tuottanut tarpeellista meritieteellistä tietoa yhteiskunnan tarpeisiin kalastuksesta merensuojeluun. Merenkulun mahdollistavat ja turvaavat palvelut, kuten veden- ja aallokonkorkeus- sekä jääpalvelut, ovat aina olleet merentutkimuksen keskiössä.

Kiehtova tarina seuraa läheisesti Merentutkimuslaitosta, joka oli Suomen keskeinen merta tutkiva laitos yli 90 vuoden ajan, ja joka kehittyi koko Itämeren alueen merkittäväksi toimijaksi. Tutkimus ei kuitenkaan pääty Eduskunnan päätökseen Merentutkimuslaitoksen lakkauttamisesta ja toiminnan hajauttamisesta, vaan merentutkimuksen tarina jatkuu.

Merentutkimus on nähtävä tärkeänä tieteen alana myös tulevaisuuden Suomessa.

John Nurmisen Säätiö tarjoaa SPV:n jäsenille kirjoja jäsenetuhintaan. Saat säätiön kirjoista 20 prosentin alennuksen käyttämällä koodia nautic20

Tekijät: Juha-Markku Leppänen, Eeva-Liisa Poutanen
Sivumäärä: 350
Kustantaja: John Nurmisen säätiö

Pulpettiveneily

Opaskirja kertoo tiiviisti ja selkeästi asiat, jotka aloittelevan pulpettiveneilijän täytyy tuntea ja osata. Näin hän miehistöineen voi tehdä miellyttäviä ja turvallisia veneretkiä. Myös kokeneempi veneilijä saa kirjasta hyviä vinkkejä harrastuksensa pidemmälle viemiseksi.

Kirja lähtee veneen varustamisesta ja retken suunnittelusta. Vesilläolosta opetetaan navigointi ja ajaminen, ankkurointi ja kiinnittyminen, ongelma- ja hätätilanteet sekä merimerkit ja tarvittavat solmut. Oma lukunsa on liikkumisesta kanavissa ja luonnossa.

Kirjassa on myös veneilijäkurssille sopiva osa veneen trailerin käytöstä ja veneen veteen laskusta.

Tekijä: Juha Pasanen
Sivumäärä: 113
Kustantaja: SPV
spv.fi/verkkokauppa

 

Veneilyn perusteet

Kirja opastaa turvalliseen moottoriveneilyn aloittamiseen. Veneen valinta, kiinnittymiset, veneen köydet ja vesillä tarvittavat solmut esitellään havainnollisesti. Kirja on veneilijäkurssin oppikirja.

Tekijä: Mika Piiroinen
Sivumäärä:
105
Kustantaja:
 SPV
spv.fi/verkkokauppa

 

Purjehduksen historiaa

Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirjassa 2021 nimeltä "Kolikon kaksi puolta" on julkaistu Lauri J.S. Kairan mielenkiintoinen artikkeli olympiapurjehduksen historiasta otsikolla ”Olympiahurmosta, protesteja ja pettymyksiä – Kielin olympiaregatta 1936 ja purjehdusurheilun muuttuva kuva maailmansotien välisenä aikana".

Artikkeli keskittyy Berliinin olympikisojen 1936 yhteydessä järjestettyyn Kielin olympiaregattaan. Samalla artikkelissa esitellään suomalaisen olympiapurjehduksen varhaishistoriaa. Kirjan tärkeänä lähteenä ja lähtökohtana on kilpapurjehtija Yngve Paciuksen omaelämäkerrallinen kirja Purjehdusmuistelmia (1963). Siinä hän kritisoi Kielin olympiaregatan järjestelyjä, joiden tasosta kertoivat muun muassa monet protestit.

Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirjan ovat toimittaneet Heikki Roiko-Jokela, Tapio Roiko-Jokela ja Hanna Jakosuo. 20 euron hintaista kirjaa voi tilata suoraan Heikki Roiko-Jokelalta (heikki.roiko-jokela@jyu.fi).

 


Veneen kevätkunnostuksen aika on käsillä – tarkista ainakin nämä

Veneen kevätkunnostuksen aika on käsillä – tarkista ainakin nämä

Kaikki veneet vaativat hoitoa ja huoltoa. Tosin useimmille pintojen kunnostus ja moottorin tarkastus on se perinteisin keväthuolto, joka tehdään ennen veneen vesille laskemista. Purjeveneissä lisäksi kokeneempi väki tarkistaa myös rikin, vaijerit ja köydet, mutta keskivertoveneilijällä voi moni asia jäädä tarkistamatta.

Malleja, tapoja sekä ohjeita löytyy internetistä vaikka kuinka paljon. Yksi tavoista on myös se, että huoltaa veneen katsastuslistan mukaisessa järjestyksessä. Katso lista täältä.

Työn voi tehdä veneen pesun ja puhdistuksen yhteydessä samalla kun muutoinkin paikat käydään kunnolla läpi.

Lyhyt tarkastuslista turvallisuuden näkökulmasta:

Tarkista…

  • runko: läpiviennit, hanat, letkut ja kiristimet. Muista myös kartiotapit.Sinkit: tarkistus ja mahdollinen vaihto.
  • takila: vanttiruuvien tarkastus ja huolto, helat, maston läpiviennit.
  • moottori: mahdolliset vuodot ja letkujen kunto. Vesipumpun toiminta, suodattimien kunto. Polttoainetankin kunto ja polttoaineen laatu.
  • akut: riittävä lataus.
  • sähköt ja elektroniikka: sähkölaitteiden kunto (liittimet), navigointivalot, pilssipumpun toiminta.
  • venevarusteet: köydet (etenkin kunto), kaasujärjestelmä (tiiveys letkujen kunto) ja vesiletkujen kunto
  • merenkulkuvarusteet: Navigointivalot, kompassi, VHF:n toiminta.
  • turvallisuusvälineet: raketit, merkkivalot, pelastusrenkaat/liinat, sammuttimet ja palovaroittimien toiminta. Pelastusliivien kunto, paukkuliivien huolto (merkinnät).
  • ensiaputarvikkeet: uusi vanhentuneet ensiaputarpeet ja veneapteekin lääkkeet

Muista myös päivittää paperi- ja elektroniset kartat sekä miehistön osaaminen.

Turvallista veneilykautta!

Teksti: Tom Holmroos

(Teksti julkaistu ensimmäisen kerran DigiNauticissa keväällä 2018)


SPV:n koulutukset 2020

SPV:n koulutukset 2020

Tutustu tarjontaan ja ilmoittaudu mukaan klikkaamalla kurssiajankohtaa.

Katsastajakurssit

Katsastajan peruskurssit on tarkoitettu seurojen uusille katsastajille, joilla ei ole ennestään katsastajanlupaa. Kurssin käytyäsi, voit tehdä veneen katsastuksia seurassasi.

Katsastajien täydennyskurssit on suunnattu seurojen katsastajille, kun peruskurssista on kulunut kahdeksan vuotta.

18.-19.1. Peruskurssi, Turku
26.1. Täydennyskurssi, Turku
1.-2.2. Peruskurssi, Espoo
22.2. Täydennyskurssi, Espoo
29.2.-1.3. Peruskurssi, Espoo
7.3. Täydennyskurssi, Espoo
7.-8.3. Grundkurs, Vasa
8.3. Kompletteringskurs, Vasa 
21.-22.3. Grundkurs, Helsingfors  (på svenska)
22.3. Kompletteringskurs, Helsingfors  (på svenska)
18.-19.4. Peruskurssi, Oulu
19.4. Täydennyskurssi, Oulu
25.-26.4. Peruskurssi, Kotka
26.4. Täydennyskurssi, Kotka

Lisätietoa katsastajakursseista >

Veneilykouluttajakurssit

Jos olet kokenut moottori- tai purjeveneilijä ja haluat jakaa osaamistasi, niin esitä toiveesi seurasi hallitukselle ja ilmoittaudu veneilykouluttajakurssille. On ilo kouluttaa innostuneita kurssilaisia uudistuneilla koulutusmateriaaleilla.

8.-9.2. Kouluttajakurssi, Lahti
15.-16.2. Kouluttajakurssi, Helsinki
7.-8.3. Kouluttajakurssi, Turku
7.-8.3. Kouluttajakurssi, Helsinki
14.-15.3. Kouluttajakurssi, Helsinki
28.-29.3. Kouluttajakurssi, Kokkola

Lisätietoa veneilykouluttajakursseista >

Kilpapurjehduksen toimihenkilökoulutukset

Kilpatoimihenkilö- ja tuomarikoulutukset ovat tärkeä osa kansallista kilpailutoimintaa. Koulutuksen järjestämisen tavoitteena on varmistaa laadukas kilpailutoiminta.

18.-19.1. Kilpapurjehduksen tuomariseminaari, Helsinki
25.-26.1. Kilpailunjärjestäjäkurssi, Kirkkonummi
8.3. Kilpailunjärjestäjäkurssi, Helsinki
15.3. Aluetuomarikurssi, Helsinki
21.-22.3. Kilpailupäällikkökurssi, Helsinki
28.-29.3. Kansallinen tuomari -kurssi ja tuomareiden täydennyskoulutus, Turku

Ohjaajakoulutukset

Junioriohjaajakursseilla saat taidot jollapurjehduksen ja veneilytaitojen opettamiseen.

SPV:n ohjaaja- ja valmentajapolkua on uudistettu siten että Ohjaaja 1 -kurssi vastaa sisällöltään vanhaa junioriohjaajan peruskurssia ja Ohjaaja 2 puolestaan junioriohjaajan jatkokurssia. Myös jatkokoulutuksissa on uudistuksia. Vastuuohjaaja- ja junioripäällikkökurssien sisältöä on nyt yhdistetty, ja uusi kurssi kulkee nimellä Seuraohjaajakoulutus. Lisätietoa uudistuneista kursseista: spv.fi/ohjaajaksi-koulutukset/

28.-29.3. Seuraohjaajakoulutus, Helsinki
8.-10.5. Ohjaaja 1, pääkaupunkiseutu
15.-17.5. Ohjaaja 1, Turku
15.-17.5. Ohjaaja 2, Turku
22.-24.5. Ohjaaja 2, pääkaupunkiseutu

Kilpaveneilyn koulutuspäivä Meriturvassa

4.4. Kilpaveneilyn koulutuspäivä Meriturvassa
Luvassa immersion-, juniori-, kilpailutoimitsija- ja kilpailukatsastajakoulutukset. Ilmoittautuminen avataan myöhemmin.

Lisätietoa ja ilmoittautumislinkit löydät SPV:n tapahtumakalenterin kautta: spv.fi/spv-tapahtumakalenteri/. Ainakin ohjaajakursseja on tulossa vielä lisää, joten sivu kannattaa pitää mielessä.


Den nya sjötrafiklagen ur en fritidsbåtfarares ögon

Den nya sjötrafiklagen ur en fritidsbåtfarares ögon

Fritidsbåtfarare kommer nästa sommar mötas av en betydande förändring. Den nya sjötrafiklagen träder i kraft den 1. Juni 2020 och i den klargörs befälhavarens ansvar på en fritidsbåt i omfattande grad.  

Lagförändringens tanke var att kombinera de i över 40 olika lagar, förordningar eller i andra föreskrifter existerande bestämmelser om båtfarande till en lag. Som mål var även att klargöra olika roller och hur sjötrafiklagens och sjölagens relation. Som grund användes internationella regleringar. Kanaltrafik har även tagits med i lagen. Viktigaste förändringen är att enligt lagen bör en fritidsbåt ha en befälhavare (tidigare pratade man om förare, detta orsakade svårighet med ansvaret på båten). Befälhavarens ansvar för farkosten och passagerarna är absolut. De gamla kraven (ålder, förmåga och kunskap) finns ännu kvar. Befälhavaren kan vara någon annan än föraren, ifall inte annat är ansvaret är i sista hand hos ägaren eller personen som har båten i sin besittning. Det är därför smart att använda loggbok var man skriver vem är för vilken resa befälhavare så undviker man onödiga utredningar ifall något oförväntat sker.

Befälhavaren ansvarar för att fartyget är säkert och sjöduglig, att besättningen har fått nog med instruktioner med beaktande på väderförhållandena, utrustning som är skilt nämnt är i skick och tillgängliga, i båten finns en befälhavare som använder sig av sjökort och -publikationer, besättningen har på sig flytvästen om förhållandena det kräver och båtens dokument är med.

På handelssjöfartens farled bör befälhavaren följa sjövägars regler likaså även på inre rutter enligt lagens undantag och tillägg. Syn- och hörselutkik kravet är absolut, likaså att analysera/undvika en krockrisk. I lagen är även bestämt ett ökat krav på förmåga på ett så kallat farligt fartyg och dessutom har Traficom getts möjligheten att reglera inom detta ännu. För att undvika oklarheten i lagen har man gjort en klar skillnad på fritidsbåt och -fartyg. Ett fritidsfartyg är över 24 meter långt fartyg till sport- eller fritidsbruk. En fritidsfartygs befälhavare bör vara över 18 år gammal och ha ett internationellt förarbrev för fritidsbåt.

Utöver detta definieras även saker angående hyresbåtar. Enligt den nya lagen är en hyresbåt endast det då den är bemannad och de bör följa strängare handelssjötrafiks regleringar. Obemannade hyresbåtar är vanliga fritidsbåtar. Dock är det på överlåtarens ansvar att a) båten är i oklanderligt och säkert skick dessutom b) att mottagaren faktiskt kan, allt detta är noggrant definierat i lagen.

Sanktionssystemet är även förnyat. Överträdelser med mera delas i sjötrafiksförseelser och sjötrafiksbrott. De allvarligaste fallen behandlas enligt strafflagen och till exempel att man inte kontrollerat ett fartygs sjöduglighet noggrant nog kan i värsta fall leda till 6-24 månaders fängelsestraff. Brist på flytväst bestraffas med dagsböter och av att ha gått över fartbegränsning kan man få en avgift (120 euro). Mindre brister kan leda till en avgift på 70 euro.

Det är gynnsamt att läsa igenom lagen, det finns endast cirka femtio sidor: finlex.fi/sv/laki/ajantasa/2019/20190782?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=sj%C3%B6trafiklagen%20

Text: Harri Sane
Översättning: Emilia Winqvist


Uusi vesiliikennelaki huviveneilijän silmin

Uusi vesiliikennelaki huviveneilijän silmin

Huviveneilijää koskettaa ensi kesänä merkittävä muutos. Uusi vesiliikennelaki tulee voimaan 1. kesäkuuta 2020 ja siinä määritellään huviveneen päällikön vastuut melko kattavasti.

Lakimuutoksen tarkoitus oli yhdistää hajallaan yli 40 laissa, asetuksessa tai muussa määräyksessä olevat veneilyä koskevat asiat yksiin kansiin. Tavoitteena oli myös selkeyttää rooleja sekä vesiliikennelain ja merilain suhdetta. Lähtökohtana oli kansainvälinen sääntely. Kanavaliikenne on myös otettu mukaan lakiin. Tärkein selkeyttävä muutos on se, että uuden lain mukaan huviveneessä on oltava päällikkö (aiemmin puhuttiin vain kuljettajasta ja se aiheutti paljon vastuun määrittelyn haasteita). Päällikön vastuu aluksesta ja matkustajista on ehdoton. Vanhat vaatimukset (riittävä ikä, kyky ja taito) ovat edelleen mukana. Päällikkö voi olla muukin kuin kuljettaja, vastuu on viime sijassa omistajalla tai haltijalla. On siis viisasta kirjata lokikirjaan, kuka on kyseisellä matkalla päällikkönä, näin vältytään turhilta selvityksiltä, jos jotain odottamatonta sattuu.

Päällikkö vastaa siitä, että alus on turvallinen ja merikelpoinen, miehistö on ohjeistettu riittävästi olosuhteisiin nähden, erikseen määritellyt varusteet ovat kunnossa ja saatavilla, veneessä on ja päällikkö käyttää asianmukaisia merikarttoja ja -julkaisuja, miehistöllä on pelastusliivit puettuna olosuhteiden niin edellyttäessä ja veneen asiakirjat ovat aluksessa mukana.

Kauppamerenkulun väylillä päällikön on noudatettava meriteiden sääntöjä kuten myös sisäisillä kulkuvesillä tässä laissa tarkoitetuin poikkeuksin ja lisäyksin. Näkö- ja kuulotähystysvaatimus on ehdoton, ja törmäysriskin arvioiminen/estotoimenpiteet samoin. Valoihin ja merkkikuvioihin ei tule muutoksia. Laissa on myös määrätty korotettu kykyvaatimus niin sanotun vaarallisen aluksen päällikölle ja lisäksi Traficomille on annettu mahdollisuus säätää tästä aiheesta vielä erikseen. Epäselvyyksien välttämiseksi laissa on tehty selkeä ero huviveneelle ja -alukselle. Jälkimmäinen on yli 24 metrinen urheiluun tai vapaa-ajan viettoon tarkoitettu alus. Huvialuksen päällikön on oltava täyttänyt 18 vuotta ja hänellä tulee olla kansainvälinen huviveneenkuljettajankirja.

Lisäksi laissa määritellään uusiksi vuokraveneitä koskevat asiat. Uuden lain mukaan vuokraveneitä ovat vain miehitettynä vuokratut veneet ja niitä koskevat ankarammat kaupallisen merenkulun säännökset. Miehittämättömänä vuokratut ovat tavallisia huviveneitä. Toki luovuttajan vastuu siitä, että a) vene on moitteettomassa ja turvallisessa kunnossa sekä b) vastaanottaja oikeasti osaa, ovat tarkkaan laissa määritelty.

Sanktiojärjestelmä on myös uudistettu. Rikkeet ynnä muut sellaiset jaetaan vesiliikennevirheisiin ja rikoksiin. Vakavimmat puutteet käsitellään rikoslain mukaan ja esimerkiksi aluksen merikelpoisuuden tarkistamisen laiminlyönti voi pahimmillaan johtaa 6-24 kuukauden vankeustuomioon. Pelastusliivien puuttumisesta rangaistaan päiväsakoilla ja nopeusrajoituksen reippaasta ylityksestä myös mittavalla maksukehotuksella (120 euroa). Pienemmät puuteet esimerkiksi varustuksissa tuottavat 70 euron vesiliikennevirhemaksun.

Laki kannattaa lukaista läpi, sivuja on vain viitisenkymmentä: finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190782

Teksti: Harri Sane


Pelastusharjoitus sisävesillä

Pelastusharjoitus sisävesillä

”M/S Pyhäjärven konetilassa räjähti, laivatulipalo Ruotsalaisella.”

23-henkisen ryhmän iltaristeily 26.10.2019 m/s Pyhäjärvellä keskeytyi dramaattisesti, kun laivan konetilassa tapahtui räjähdys ja sen seurauksena syttyi tulipalo. Alus oli ehtinyt jo Ruotsalaisen selälle. Vaurion yhteydessä yksi matkustaja menehtyi ja kolme loukkaantui. Laivan tiloihin levisi savua moottoripalosta.  Alus pysähtyi sähköttömänä ja valottomana ajelehtimaan pimenevällä järvenselällä.

M/s Pyhäjärvi-aluksen päällikkö, laivuri Risto Turunen, laukaisi moottoritilan sammutusjärjestelmän välittömästi ja se taltutti palon, mutta aluksen tilat olivat ehtineet täyttyä savulla. Laivuri hälytti apuun Heinolan Järvipelastajat, jotka puolestaan jakoivat pyynnön eteenpäin Heinolan Pelastuslaitokselle. Kyseessä oli uhka suuronnettomuudesta.

Tulipalo vesillä olevassa aluksessa on usein nopeasti etenevä ja aiheuttaa sekä palo- että savuvaaran. Ne saattavat pakottaa ripeään ihmisten evakuoimiseen.

Turunen kiersi aluksen tilat ja totesi, että räjähdyksessä loukkaantuneita oli useita – osa hyvin vakavastikin. Savua saatiin poistettua tekemällä läpivetoa matkustamon ovet avaamalla. Osa matkustajista panikoi hysteerisesti, pyrkien laivan ulkotiloihin.

Turunen arvioi parhaaksi pysyttää ihmiset sisätiloissa. Palo oli saatu hallintaan ja savua saatiin tilassa yhä vähemmäksi; märällä ja pimeällä yläkannella liikkumisessa olisi omat vaaransa. Laivasta poistumisessa olisi myös ollut riskinsä, +8-asteinen vesi ja pimeys, joten hän ei haetuttanut ja jakanut matkustajille yläkannelle varastoituja pelastusliivejä. Koska apu oli jo tulossa, saadun tiedon mukaan vajaan puolen tunnin sisällä, ei aluksen pelastuslauttaa laukaistu veteen. Niinpä Turunen parhaansa mukaan rauhoitteli väkeä, opastaen heitä siihen, kuinka toimia pelastusalusten saavuttua. Hän totesi, että pelastajien noustessa laivaan kapteenin vastuu ja kokonaisjohto siirtyy pelastushenkilöstölle, joten siitä eteenpäin toimitaan heidän ohjeittensa mukaan.

Järvipelastajien ja Pelastuslaitoksen alukset kiinnittyivät m/s Pyhäjärven kylkeen noin puolen tunnin päästä hälytyksen antamisesta. Kahden pelastusaluksen tueksi tuli myös apuveneitä. Pelastajat ottivat tapahtumien johdon ja rauhoittelivat matkustajia. Konehuoneessa olevia loukkaantuneita lähti auttamaan ja hakemaan kaksi savusukeltajaa. Muita pelastusmiehiä kierteli aluksessa ja edelleen rauhoitteli matkustajia. Aluksen tilojen läpikäynti jätti siltä osin toivomisen varaa, että wc-tilassa oleva päänsä loukannut nuori poika tuli havaituksi vasta noin 20 minuutin kuluttua pelastajien saapumisesta.

Loukkaantuneet ja yksi ”musta” matkustaja siirrettiin pelastusveneisiin välitöntä esiapua ja onnettomuuskeskukseen kuljettamista varten. Matkustamon oviaukkoon käynnistettiin akkutoiminen savupuhallin poistamaan savua sisätiloista. Vähitellen kaikille matkustajille löydettiin tilaa pelastusveneistä ja he pääsivät pikaisesti perustettuun onnettomuuskeskukseen hoidettaviksi tai tarkastettaviksi – suuronnettomuushälytys oli jaettu tiedoksi myös ensiaputoimelle ja PäKs ehti perustaa onnettomuuskeskuksen HeiPsin Vasikkasaaren tukikohtaan. Onnettomuuskeskus suoritti vammakartoituksen ja ensihoitotoimenpiteet ennen siirtoa sairaalaan. Yhtä konehuonetilassa ollutta henkilöä ei valitettavasti enää voitu auttaa.

Yllä kerrottu ei onneksi ole oikea katastrofiuutinen. Kyseessä oli harjoitus.

Harjoituksesta oli ennakkoon sovittu siihen osallistuvien kesken (Järvipelastajat, Pelastuslaitos, ensiapu- ja lääkäriyksiköt sekä matkustajat) ennalta. Katastrofilaivana toimi m/s Pyhäjärvi, laivurina Risto Turunen. Matkustajina olivat Riston yhteistyöryhmien kautta mukaan ilmoittautuneita henkilöitä sekä ryhmä HeiPsin jäseniä.

Harjoituksesta oli tiedotettu eri viranomaisille, jotta mahdollisesti saatavista ilmoituksista ei aiheutuisi ylimääräisiä hälytyksiä.

Harjoituksen päätarkoituksena oli testata ja kehittää eri pelastusorganisaatioiden yhteistyötä suuronnettomuustilanteessa.

Teksti: Pekka Aarnio
Kuvat: Pertti Matikainen


Turvallisen ja sujuvan veneilyn viisi perusasiaa

Turvallisen ja sujuvan veneilyn viisi perusasiaa

Turvallisen veneilyn viisi perusasiaa ovat sääntöjen tunteminen, veneen huoltaminen, vesialueen kartta, pelastusliivit ja selvä pää.

Veneilykauden alussa jokaisen veneilijän kannattaa opetella väistämissäännöt ennen vesille lähtöä, jotta varmistetaan turvallinen vesillä liikkuminen.

– Suomalaiset vesillä liikkujat tuntevat vesiliikenteen säännöt hyvin, mutta silloin tällöin käy ilmi, että parantamisen sijaakin osaamisessa olisi. Kansainväliset meriteiden säännöt koskevat kaikkia aluksia, myös huviveneitä. Lisäksi pitää tuntea sisävesisäännöt, jotka täydentävät meriteiden sääntöjä kansallisesti. On syytä muistaa, että vesillä liikkuessa ei ole etuajo-oikeuksia, vaan väistämisvelvollisuuksia, muistuttaa yksikönpäällikkö Ville Räisänen liikenne- ja viestintävirasto Traficomista.

Traficomin tilastojen mukaan yli 90 prosenttia vesiliikenteen onnettomuuksista tapahtuu huviveneilijöille. Keskeisiä onnettomuuden syitä ovat alukseen tullut vaurio ja karilleajo. Siksi myös huviveneilijöiden pitäisi opetella ainakin vesillä toimimisen perusasiat.

Vesiliikenneonnettomuudeksi lasketaan vesialueella sattunut, vesikulkuneuvon varustuksesta, käytöstä tai toiminnasta johtuva tapahtuma, joka johtaa henkilö-, omaisuus- tai ympäristövahinkoon tai pelastustoimiin.

Vesiliikenteessä menehtyy vuosittain noin 50 suomalaista yhteensä parissa tuhannessa onnettomuudessa. Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien suurimmat syyt ovat toimintavirhe ja toisena alkoholin käyttö.

Vene väistää laivaa
Huviveneilyn ja kauppamerenkulun kohdatessa syntyy turhan usein ”läheltä piti”
-tilanteita.

– Etenkin väyläalueilla kannattaa kiinnittää erityistä huomiota niillä kulkeviin aluksiin. Meriteiden säännöissä määrätään, että veneen, myös purjeveneen, on väistettävä kauppa-alusta, jonka turvallista kulkua rajoittaa sen suuri syväys, kertoo meriliikenteen ohjauksen operatiivinen johtaja Sari Talja VTS Finlandista (Vessel Traffic Services Finland Oy).

– Näin ollen huviveneiden velvollisuutena on väistää kauppa-aluksia kaikilla kauppamerenkulun väylillä sekä Saimaan syväväylillä. Tämä johtuu siitä, että kauppa-alusten ohjaaminen on hidasta, eivätkä ne voi poistua väyläalueelta. Väistämissäännöt ovat luonnollisesti voimassa myös väylien ulkopuolisilla vesialueilla.

Väistämisen perussäännöt
Teet veneilystä turvallisemman noudattamalla seuraavia perussääntöjä.

  • Veneet kohtaavat keulat vastakkain: Väistä oikealta.
  • Veneet kohtaavat risteävästi: Vasemmalta tuleva väistää.
  • Moottorivene ja purjevene kohtaavat: Moottorivene väistää purjevenettä, paitsi jos purjevene liikkuu moottorivoimalla.
  • Laiva ja vene kohtaavat: Pituudeltaan alle 20 metrin alus tai purjealus ei saa estää sellaisen aluksen kulkua, joka voi navigoida turvallisesti vain itse ahtaassa kulkuväylässä. Käytännössä lähes kaikki kauppamerenkulun väylät rannikollamme lasketaan tällaisiksi ahtaiksi kulkuväyliksi, joten niillä liikkuessaan veneiden ja purjeveneiden tulee väistää laivoja.
  • Liikkuva ja paikallaan oleva kohtaavat: Ohittava vene väistää ohitettavaa.

Väistämissäännöistä löydät lisää osoitteesta https://www.traficom.fi/fi/liikenne/veneily/vaistamissaannot-vesilla

Purjehduskilpailujen järjestäjän muistilista
Kesä on vilkasta purjehduskilpailujen aikaa. Kilpailut sijoittuvat usein sekä kauppamerenkulun- että matalaväylien läheisyyteen, vilkkaasti liikennöidyille väylille. Meri- ja vesiliikenteen sujuvuutta ja turvallista liikkumista valvovat VTS-keskukset, joiden on aina tärkeää saada tieto purjehduskilpailuista.

Ilmoita siis aina purjehduskilpailusta vähintään kaksi viikkoa aikaisemmin Väylään tällä lomakkeella.

Väylien hoito: Jäiden lähtö siirtää kelluvia turvalaitteita
Keväinen jäiden lähtö voi siirtää kelluvia turvalaitteita. Vesiväylien keväiseen ja alkukesän huoltoon kuuluu poijujen ja viittojen korjaaminen, mikä pyritään saamaan valmiiksi juhannukseen mennessä.

Vesiväylillä liikuttaessa on aina oltava mukana ajantasainen merikartta ja varmistettava oma sijainti myös kiinteiden havaintojen perusteella.

Puuttuvista merimerkeistä voit ilmoittaa p. 0800 181818 tai palaute- ja vikailmoituslomakkeella.

Turvallista veneilykesää!
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom
Meriliikenteenohjauksesta vastaava VTS Finland
Väylä

Lisätietoja:

Purjehduskilpailujen ilmoitukset, sähköinen lomake:
https://apps.esriuk.com/app/questionwhere/49/view/1cb1d4c4628f4b099b16aff760594d9a/index.html

Väylien kuntoa koskeva palaute- ja vikailmoituslomake.:
https://vayla.fi/vesivaylat/turvalaitteet/vikailmoituslomake#.XPED6IgzZPY

Teksti: VTS Finland Meriliikennekeskus