Vaasan kunnianhimoinen Yhdessä vesille -tempaus – ”kaiken perustana yhteistyö”

Vinkit jakoon: Vaasan kunnianhimoinen Yhdessä vesille -tempaus – ”kaiken perustana yhteistyö”

Vaasan seurat puhalsivat ihailtavasti yhteen hiileen viime kesänä toteutettuaan suuren ja onnistuneen Yhdessä Vesille -tapahtuman. Upea tapahtuma järjestetään tulevana kesänä toista kertaa.

Neljä vaasalaista seuraa löivät hynttyynsä yhteen ja järjestivät Vaasan edustalla ikimuistoisen tapahtuman viime kesäkuussa. Paikalle tuotiin peräti 12 venettä, joista neljä kuljetti ihmisiä vesille sataman läheisyydessä. Loput veneet olivat laiturissa esiteltävänä. Samalla seurat kertoivat omasta toiminnastaan.

Tapahtumassa olivat läsnä myös yhteistyökumppanit, kuten Meripelastusseura ja Roope-Botnia alus. Vaasan Moottorivenekerhon varakommodori Peter Remahl kertoo, että ideana oli tuoda tempaus jo olemassa olevan tapahtuman yhteyteen.

– Vaasassa on perinteinen Österbottens Fiskarförbundin järjestämä Kalastuksen päivä. Me järjestimme tapahtuman ikään kuin yhdessä heidän kanssaan. He hoitivat kaikki kaupalliset asiat maissa, kuten virvokkeet ja ruoan, sanoo Remahl.

Hänen mukaansa tapahtumasta lähdettiin heti ensimmäisenä vuonna tekemään mahdollisimman laadukasta ja ammattimaista kokonaisuutta. Remahl kertoo, että paikalla oli Vaasassa erittäin tunnettu ammattikuuluttaja Jukka Nieminen.

– Hän juonsi koko päivän langattomalla mikrofonilla. Hän haastatteli ihmisiä ja kertoi alueen tarjonnasta sekä tapahtumista. Se toi itsessään erittäin hyvän meiningin koko alueelle.

Tempausta myös markkinoitiin aktiivisesti. Järjestäjät pitivät oman lehdistöinfon ja lähettivät muun muassa tiedotteen suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Media myös tarjosi tapahtumalle sen ansaitseman näkyvyyden. Paikallislehdet kirjoittivat uutisia ja Yle Pohjanmaa teki radiojutun tapahtumasta. Radio Vaasa markkinoi tapahtumaa peräti viikon ajan. Tehty työ näkyi suoraan hurjana kävijämääränä.

– Tarkkaa lukumäärää emme osaa sanoa, mutta vaatimattominkin arvio on, että kävijöitä oli yli 5 000, mutta todellisuus saattaa olla jopa 8 000. Se on kyllä todella hyvin, kertoo Remahl.

Hän näkee, että kaiken perustana oli yhteistyö. Kaikkien seurojen kommodorit osallistuivat aktiivisesti suunnitteluun ja toteutukseen.

Remahlin mielestä onnistuneen Yhdessä Vesille -tapahtuman voi järjestää mikä tahansa seura tai yhteisö. Se vaatii hänen mukaansa vain hyvän yhteistyökumppanin ja halun viedä veneilyä eteenpäin yhdessä ilman keskinäistä kilpailua. Remahl korostaa, että on valtava apu, jos tempauksen voi viedä jonkin olemassa olevan tapahtuman yhteyteen, mutta markkinointi on silti tärkeää.

Vaasan tapahtuma valittiin viime syksynä SPV:n gaalassa Vuoden 2019 Yhdessä Vesille -tapahtumaksi, ja on esimerkki suuresta tapahtumasta. Neljättä kertaa järjestettävään Yhdessä Vesille -kampanjaan voi osallistua pienemmälläkin tempauksella. Siitä kerromme seuraavassa Vinkit jakoon -artikkelissa.

Lue lisää Yhdessä Vesille -kampanjasta: yhdessävesille.fi

Teksti: Joakim Nordström
Kuva: Jari Pakkanen


Veneen kevätkunnostuksen aika on käsillä – tarkista ainakin nämä

Veneen kevätkunnostuksen aika on käsillä – tarkista ainakin nämä

Kaikki veneet vaativat hoitoa ja huoltoa. Tosin useimmille pintojen kunnostus ja moottorin tarkastus on se perinteisin keväthuolto, joka tehdään ennen veneen vesille laskemista. Purjeveneissä lisäksi kokeneempi väki tarkistaa myös rikin, vaijerit ja köydet, mutta keskivertoveneilijällä voi moni asia jäädä tarkistamatta.

Malleja, tapoja sekä ohjeita löytyy internetistä vaikka kuinka paljon. Yksi tavoista on myös se, että huoltaa veneen katsastuslistan mukaisessa järjestyksessä. Katso lista täältä.

Työn voi tehdä veneen pesun ja puhdistuksen yhteydessä samalla kun muutoinkin paikat käydään kunnolla läpi.

Lyhyt tarkastuslista turvallisuuden näkökulmasta:

Tarkista…

  • runko: läpiviennit, hanat, letkut ja kiristimet. Muista myös kartiotapit.Sinkit: tarkistus ja mahdollinen vaihto.
  • takila: vanttiruuvien tarkastus ja huolto, helat, maston läpiviennit.
  • moottori: mahdolliset vuodot ja letkujen kunto. Vesipumpun toiminta, suodattimien kunto. Polttoainetankin kunto ja polttoaineen laatu.
  • akut: riittävä lataus.
  • sähköt ja elektroniikka: sähkölaitteiden kunto (liittimet), navigointivalot, pilssipumpun toiminta.
  • venevarusteet: köydet (etenkin kunto), kaasujärjestelmä (tiiveys letkujen kunto) ja vesiletkujen kunto
  • merenkulkuvarusteet: Navigointivalot, kompassi, VHF:n toiminta.
  • turvallisuusvälineet: raketit, merkkivalot, pelastusrenkaat/liinat, sammuttimet ja palovaroittimien toiminta. Pelastusliivien kunto, paukkuliivien huolto (merkinnät).
  • ensiaputarvikkeet: uusi vanhentuneet ensiaputarpeet ja veneapteekin lääkkeet

Muista myös päivittää paperi- ja elektroniset kartat sekä miehistön osaaminen.

Turvallista veneilykautta!

Teksti: Tom Holmroos

(Teksti julkaistu ensimmäisen kerran DigiNauticissa keväällä 2018)


Merimuseoissa viihtyy koko perhe

Merimuseoissa viihtyy koko perhe

Toiminnallisissa merimuseoissa voi vierailla myös talvella, ja useimpiin pääsee kesällä omalla veneellä.
Nautic esittelee muutaman lähivesien suosikkikohteen.

Ahvenanmaan merenkulkumuseo, Maarianhamina

Maarianhaminassa sijaitsevassa Ahvenanmaan merenkulkumuseossa (Ålands Sjöfartsmuseum) riittää nähtävää vuoden ympäri, mutta lumoavin kohde on toki touko-syyskuussa, kun myös purjealus Pommern on auki.

Pommernilla on tarjolla laadukkaat äänipolut niin aikuisten kuin lastenkin makuun. Aikuiset pääsevät mukaan kuvitteelliselle 1930-luvun matkalle Maarianhaminasta Port Victoriaan ja takaisin kotiin. Lapsia laivassa johdattaa eläväinen Ruby-rotta. Lainakuulokkeet ja äänipolut kuuluvat sisäänpääsyn hintaan, joten puolituntinen opastettu kierros kannattaa.

Laivassa riittää kiinnostavaa nähtävää kapteenin komeasta salongista jättimäiseen ruoriin ja valtavaan ruumaan. Pommernilla on yhdistetty taidokkaasti historiaa, tarinallisuutta ja nykyajan teknologiaa, kuten myös museorakennuksen puolella.

Maarianhamina on on ollut perustamisestaan (1861) lähtien merenkulkukaupunki, ja sinne syntyi heti ammattimainen varustamoelinkeino. Myös ahvenenmaalaisten pitkä perinne maailman merillä näkyy Merenkulkumuseossa vahvasti. Kuriositeettien kabinetti esittelee, millaisia tuliaisia maailman ääriltä tuotiin kotiin, ja eri alusten tarinat kiinnostavat kaikenikäisiä. Toiset laivoista pääsivät miehineen onnellisesti kotiin Ahvenanmaalle – toiset valitettavasti eivät.

Alle 7-vuotiaat pääsevät ilmaiseksi. Museokortti käy.

Saavutko veneellä? Åländska Segelsällskapetin vierasvenesatama sijaitsee aivan vieressä.
Lisätietoa: sjofartsmuseum.ax/fi/

Pommern rakennettiin 1903 Skottlannissa ja vuonna 1923 ahvenanmaalainen laivanvarustaja Gustaf Erikson osti laivan.

Nautic suosittelee: ”Kävimme museossa viime kesänä kahden poikamme kanssa, ja hauskaa oli! Pommern tarjosi mahtavan kurkistuksen vanhan ajan merenkulkuun. Lapsista oli jännittävää seikkailla laivassa. Merenkulkumuseossa pojat etsivät innoissaan Ruby-rotan koloja näyttelystä ja hämmästelivät uponneiden laivojen tarinoita. Suosittelemme lämmöllä! Lisävinkiksi Ahvenanmaalle, että myös Kastelholman linnassa oli paljon ohjelmaa lapsille ja vierasvenesatama vieressä.”

Lentosatama, Tallinna

Viron merimuseoon kuuluva Lentosatama (Lennusadam) avasi ovensa vuonna 2012, ja on siitä lähtien kuulunut maan suosituimpien museoiden joukkoon. Merimuseon päänäyttely sijaitsee Paks Margareeta -tornissa vanhan kaupungin kupeessa, mutta rannalla sijaitsevassa Lennusadamissa on erityisen paljon lapsiperheitä houkuttelevaa historiaa.

Yksi Lentosataman vaikuttavimmista aluksista on Englannissa 1937 rakennettu Lembit-sukellusvene, jota voi jo näyttelyhalliin tultaessa ihastella yläviistosta. Lembitiin pääsee tutustumaan myös lähemmin, ja sen historiatuntemusta voi myös testata hauskassa tietokilpailussa.

Vuoden 1980 olympiapurjehdusten isäntänä Tallinna haluaa tuoda esiin myös olympiapurjehdusluokkia, joiden nykyisiä ja aiempia veneitä roikkuu näyttävästi hallin katosta. Siltakierroksen yläosasta voi päättää jo hallin päädyn vaihtuvaan näyttelyyn tai jatkaa kohti Viron sotahistoriallisia elementtejä. Alakerrassa on runsaasti testattavaa ja koettavaa niin lapsille kuin aikuisillekin. Videot, simulaattorit ja muut aktiviteetit saavat ajan kulumaan museossa nopeasti.

Lentosataman laiturissa oleva höyryjäänmurtaja Suur Tõll on Viron vanhin ja arvokkain museolaiva. Myös siihen on mahdollista tutustua.

Museon opaskyltit ovat viroksi, venäjäksi ja englanniksi. Maksullisessa äänioppaassa on kielivaihtoehtona myös suomi (ei ruotsia). Alle 9-vuotiaat pääsevät museoon ilmaiseksi.

Saavutko veneellä? Lentosatamassa on vierasvenesatama.
Lisätietoa: meremuuseum.ee/fi/

Tallinnan lentosatama

Nautic suosittelee: ”Lennusadam oli tammikuisena sunnuntaina täpötäynnä virolaisia, venäläisiä ja suomalaisia. Katseltavaa riitti kaikille, vaikka jonotuksen vuoksi emme ehtineet esimerkiksi sukellusveneeseen tai lentosimulaattoriin. 10-vuotias oli vaikuttunut vedenpainemittarista ja monista muista aktiviteeteistä. Myös katosta roikkuvia olympialuokkien veneitä oli hauska katsella. Ravintola oli tosi hyvä!”

Merikeskus Vellamo, Kotka

Ympäri vuoden auki oleva Merikeskus Vellamo toivottaa kaikenikäiset vierailijat tervetulleiksi. Suomen Merimuseosta, Kymenlaakson museosta ja Merivartiomuseosta koostuva kokonaisuus luo linkkejä menneestä nykyisyyteen ja tulevaan.

Vellamon näyttelyissä ja tapahtumissa viihtyy mainiosti koko perhe. Esimerkiksi Merimonsterit-näyttelyssä vanhemmat ja lapset voivat yhdessä sukeltaa seikkailuun Carta marina -kartan vaarallisille vesille. Päivä kuluu vauhdilla mukavien puuhien ääressä. Kesällä Vellamo-käynnillä pääsee tutustumaan myös jäänmurtaja Tarmoon.

Alle 18-vuotiaat pääsevät sisään ilmaiseksi. Museokortti käy.

Saavutko veneellä? Merikeskus Vellamolla on oma vieraslaituri, johon voi kiinnittyä vierailun ajaksi. Ei tarkoitettu yöpymiseen.
Lisätietoa: merikeskusvellamo.fi

Merikeskus Vellamo

Forum Marinum, Turku

Kahden museorakennuksen näyttelyistä ja eri aikakausia edustavista museolaivoista koostuva Forum Marinum on upea koko perheen kohde Aurajoen rannalla.

Forum Marinumilla on kokoelmissaan kaikkiaan yli 100 venettä, joista osa on yleisön nähtävänä Linnanpuomin näyttelyrakennuksessa sekä piha-alueen venekatoksessa. Aurajoessa kelluvat Forum Marinumin suurimmat museolaivat, jotka ovat avoinna yleisölle ainoastaan kesäaikaan.

Perheen pienimmille on oma merimuseo Tyrskynmyrskyn, jossa merenkulkuun voi tutustua leikkien ja hauskojan aktiviteettien kautta. Museossa on jopa oma laivansa, jossa pikkukipparit voivat opetella lajin saloja.

Alle 7-vuotiaat pääsevät ilmaiseksi. Museokortti käy.

Saavutko veneellä? Turun vierasvenesatamasta on noin 10 minuutin kävely Forum Marinumiin.
Lisätietoa: forum-marinum.fi

Forum Marinum sijaitsee Aurajoen rannalla. Suomen Joutseneen pääsee tutustumaan kesäisin.

Rauman merimuseo, Rauma

Jos kesälomamatkasi vie Raumaan, kannattaa vierailla Suomen kolmanneksi vanhimman kaupungin merimuseossa. Raumalaisen laivanrakennukseen, merenkulun opetukseen ja merimiehen elämään tutustumisen lisäksi lapset pääsevät tervehtimään Kaskisukeltaja Wikholmia ja testaamaan navigointisimulaattori Jennyä. Sään salliessa visiittiin kannattaa liittää leikkikierros läheisessä merihenkisessä Kipparinpuistossa.

Alle 7-vuotiaat pääsevät museoon ilmaiseksi. Museokortti käy.

Saavutko veneellä? Voit vierailla esimerkiksi Poroholman vierasvenesatamassa tai Rauman huvivenesatamassa.
Lisätietoa: rmm.fi

Rauman merimuseo

Teksti: Iina Airio
Kuvat: Iina Airio, Mirja Rosenberg


SPV:n koulutukset 2020

SPV:n koulutukset 2020

Tutustu tarjontaan ja ilmoittaudu mukaan klikkaamalla kurssiajankohtaa.

Katsastajakurssit

Katsastajan peruskurssit on tarkoitettu seurojen uusille katsastajille, joilla ei ole ennestään katsastajanlupaa. Kurssin käytyäsi, voit tehdä veneen katsastuksia seurassasi.

Katsastajien täydennyskurssit on suunnattu seurojen katsastajille, kun peruskurssista on kulunut kahdeksan vuotta.

18.-19.1. Peruskurssi, Turku
26.1. Täydennyskurssi, Turku
1.-2.2. Peruskurssi, Espoo
22.2. Täydennyskurssi, Espoo
29.2.-1.3. Peruskurssi, Espoo
7.3. Täydennyskurssi, Espoo
7.-8.3. Grundkurs, Vasa
8.3. Kompletteringskurs, Vasa 
21.-22.3. Grundkurs, Helsingfors  (på svenska)
22.3. Kompletteringskurs, Helsingfors  (på svenska)
18.-19.4. Peruskurssi, Oulu
19.4. Täydennyskurssi, Oulu
25.-26.4. Peruskurssi, Kotka
26.4. Täydennyskurssi, Kotka

Lisätietoa katsastajakursseista >

Veneilykouluttajakurssit

Jos olet kokenut moottori- tai purjeveneilijä ja haluat jakaa osaamistasi, niin esitä toiveesi seurasi hallitukselle ja ilmoittaudu veneilykouluttajakurssille. On ilo kouluttaa innostuneita kurssilaisia uudistuneilla koulutusmateriaaleilla.

8.-9.2. Kouluttajakurssi, Lahti
15.-16.2. Kouluttajakurssi, Helsinki
7.-8.3. Kouluttajakurssi, Turku
7.-8.3. Kouluttajakurssi, Helsinki
14.-15.3. Kouluttajakurssi, Helsinki
28.-29.3. Kouluttajakurssi, Kokkola

Lisätietoa veneilykouluttajakursseista >

Kilpapurjehduksen toimihenkilökoulutukset

Kilpatoimihenkilö- ja tuomarikoulutukset ovat tärkeä osa kansallista kilpailutoimintaa. Koulutuksen järjestämisen tavoitteena on varmistaa laadukas kilpailutoiminta.

18.-19.1. Kilpapurjehduksen tuomariseminaari, Helsinki
25.-26.1. Kilpailunjärjestäjäkurssi, Kirkkonummi
8.3. Kilpailunjärjestäjäkurssi, Helsinki
15.3. Aluetuomarikurssi, Helsinki
21.-22.3. Kilpailupäällikkökurssi, Helsinki
28.-29.3. Kansallinen tuomari -kurssi ja tuomareiden täydennyskoulutus, Turku

Ohjaajakoulutukset

Junioriohjaajakursseilla saat taidot jollapurjehduksen ja veneilytaitojen opettamiseen.

SPV:n ohjaaja- ja valmentajapolkua on uudistettu siten että Ohjaaja 1 -kurssi vastaa sisällöltään vanhaa junioriohjaajan peruskurssia ja Ohjaaja 2 puolestaan junioriohjaajan jatkokurssia. Myös jatkokoulutuksissa on uudistuksia. Vastuuohjaaja- ja junioripäällikkökurssien sisältöä on nyt yhdistetty, ja uusi kurssi kulkee nimellä Seuraohjaajakoulutus. Lisätietoa uudistuneista kursseista: spv.fi/ohjaajaksi-koulutukset/

28.-29.3. Seuraohjaajakoulutus, Helsinki
8.-10.5. Ohjaaja 1, pääkaupunkiseutu
15.-17.5. Ohjaaja 1, Turku
15.-17.5. Ohjaaja 2, Turku
22.-24.5. Ohjaaja 2, pääkaupunkiseutu

Kilpaveneilyn koulutuspäivä Meriturvassa

4.4. Kilpaveneilyn koulutuspäivä Meriturvassa
Luvassa immersion-, juniori-, kilpailutoimitsija- ja kilpailukatsastajakoulutukset. Ilmoittautuminen avataan myöhemmin.

Lisätietoa ja ilmoittautumislinkit löydät SPV:n tapahtumakalenterin kautta: spv.fi/spv-tapahtumakalenteri/. Ainakin ohjaajakursseja on tulossa vielä lisää, joten sivu kannattaa pitää mielessä.


SBF på Vene 20 Båt -mässan

Välkommen till vår hemmahamn i Vene 20 Båt -mässan!  

På Segling och båtsport i Finlands monter trivs både barn och vuxna. 

Den traditionella Vene 20 Båt-mässan ordnas i år den 7.-16. Februari i Helsingfors Mässcenter. SBF:s monter kommer även i år ha roligt seglings och båtsports relaterat program för både barn och vuxna. Montern har en barnvärld, program-bassäng, Veneilijän Kamapörssi och en service-disk.

I barnvärlden kan barnen bland annat pröva den populära trapetsen, hängbänk, jollesimulatorn, att göra knopar och spela roligt bingo.

Program-bassängen lockar till sig utöver barnen även äldre besökare. I år kommer vi utöver radiostyrda båtarna ha även miljöfiske.

Vid service-disken diskuterar man gärna om föreningsverksamheten, utbildningar, båtssäkerhet och hur man kan komma med i grenen.

I Veneilijän kamapörssi kan mässbesökarna återvinna båttillbehör och kläder och samtidigt göra en god gärning. 30 procent av försäljningsvinsten går till SBF:s barn och ungdomsverksamhet. Läs mera här.

Bredvid vår hemmahamn finns klassförbund och Veleiro Racings båtar och kontaktpersoner som gärna berättar om sin verksamhet och hur man kan komma med i grenen.

Årets gästhamn-röstningens vinnare publiceras vid monter bredvid SBF:s hemmahamn, 4d60 fredagen den 7. februari klockan 12:00. Vinnande gästhamnarnas representanter kommer att befinna vid montern hela mässan. Förra året vann Bodö hamn kustens bästa gästhamn och Insjö- Finlands bästa gästhamn var Korpilahti Marina.

SBF:s mässprogram:

Förutom publicerandet av årets gästhamn är allt program på vår monter 4a51. Välkommen!

Fredag 7.2. – Nyheternas dag

Klo 12: Årets gästhamn-publicering, Gästhamnarnas monter (4d60)
Klo 13: Sailing Team Finlands Tokio-kampanjs start
Klo 14: Barnens seglingsskola -publicering
Klo 15: Tapio Lehtinen: Framtidens projekt & samarbete med radioamatörer

Lördag 8.2. – Programmens år 2020

Klo 12: Hela familjens knopskola, Hannu “Solmu” Seppänen
Klo 13: Långfärddseglingens nya vindar, SBF:s Koordinator för fritidsbåtar och utbildningschef Mirja Rosenberg
Klo 14: Den populära seglingsligan, Thomas Hacklin
Klo 15: Mot framgång i olympiska spelen, SBF:s Träningschef Vili Kaijansinkko, seglingslandslagets chefstränare Joakim Wilenius och seglingslandslagets metereolog Martin Gahmberg
Klo 16: Hela familjens knopskola, Hannu “Solmu” Seppänen

Söndag 9.2. – För renare vatten

Klo 12: Barnens miljöfiske vid bassängen
Klo 13: För renare vatten-paneldiskussion
Klo 14: Barnens miljöfiske vid bassängen

Fredag 14.2. – Vändag

Klo 12: Tillsammans till sjöss-video
Klo 13: Smidigt till sjöss- seniorbåtfararens motionsstund, fysioterapeuten Pia Nirkko
Klo 14: Baltikums favoriter, Kalevi Westersund
Klo 15: Tillsammans till sjöss-video

Lördag 15.2. – Säkert till sjöss

Klo 13: Barnens flytvästutmaning
Klo 14: Båtsäkerhetens paneldiskussion
Klo 15: Barnens flytvästutmaning

Söndag 16.2. – Familjedag

Klo 12: Barnens miljöfiske vid bassängen
Klo 13: Hela familjens knopskola, Hannu “Solmu” Seppänen Seppänen
Klo 14: Med familjen till vinst – radio styrda båtarnas tävling (förälder – barn)
Klo 16: Meretniemis på världen (Skype)

SBF:s medlem med förmånlig erbjundande till mässan
Med SBF:s medlemskort i Cardu kommer du för ett förmånligt pris till mässan: Vuxenbiljetten kostar 12 € (fram till den 23.1 är normalpriset 16 € I nätbutiken, 24.1-6.2 17 € i nätbutiken, köpt under mässan vid dörren eller i nätbutiken 19 €) och barnbiljetten 8 € (fram till den 23.1. är normalpriset i nätbutiken 10 €, 24.1.-6.2. 11 € och köpt under mässan vid dörren eller i nätbutiken 12 €). Om du inte redan har ditt eget Cardu-kort hittar du instruktioner för hur du får det på adressen sv.spv.fi/medlemsformaner/.


SPV Vene 20 Båt -messuilla

Tervetuloa kotisatamaamme Vene 20 Båt -messuille! 

Suomen Purjehdus ja Veneilyn osastolla 4a51 viihtyvät niin lapset kuin aikuisetkin. SPV:n jäsenseurojen veneilijät pääsevät messuille alennettuun hintaan (lue lisää tarjouksesta jutun lopussa). 

Perinteiset Vene Båt -messut pidetään tänä vuonna 7.-16. helmikuuta Helsingin Messukeskuksessa. SPV:n suurelta osastolta löytyy jälleen hauskaa veneilyaiheista toimintaa lapsille sekä mielenkiintoista kuultavaa ja koettavaa aikuisille. Osasto koostuu lastenmaailmasta, tapahtuma-altaasta, Veneilijän kamapörssistä ja palvelupisteestä.

Lastenmaailmassa lapset voivat muun muassa kokeilla suosittua trapetsia, hengauskiikkua, jollasimulaattoria, solmujen tekemistä ja hauskaa veneilyaiheista bingoa.

Tapahtuma-allas houkuttelee lasten lisäksi usein vanhempiakin kävijöitä. Tänä vuonna radio-ohjattavien veneiden lisäksi ohjelmassa on ympäristöongintaa.

Palvelupisteellä keskustellaan mieluusti esimerkiksi seuratoiminnasta, koulutuksista, veneilyturvallisuudesta tai lajin aloittamisesta.

Veneilijän kamapörssissä messukävijät voivat kierrättää veneilytarvikkeita ja tehdä samalla hyvää, sillä myyntiprovisiosta 30 prosenttia ohjataan SPV:n junioritoimintaan. Lue lisää täältä (kohta Veneilijän kamapörssi).

Kotisatamamme vieressä sijaitsee luokkalittojen ja Veleiro Racingin veneiltä ja yhteyshenkilöitä, jotka esittelevät mielellään toimintaansa ja kertovat lajin aloittamisesta.

Vuoden vierasvenesatama -äänestyksen voittajat julkistetaan SPV:n kotisataman vieressä osastolla 4d60 perjantaina 7. helmikuuta kello 12. Voittajasatamien edustajat löytyvät samaiselta osastolta koko messujen ajan. Viime vuonna rannikkoalueen voittajaksi kruunattiin Bodön satama ja Järvi-Suomen suosikiksi Korpilahti Marina.

SPV:n viralliset messusivut: spv.fi/venemessut

OHJELMA:

Perjantai 7.2. – Uutisten päivä

Klo 12: Vuoden Vierasvenestama -julkistus, Vierasvenesatamien osasto (4d60)
Klo 13: Sailing Team Finlandin Tokio-kampanjan startti
Klo 14: Lasten purjehduskoulu -julkistus
Klo 15: Tapio Lehtinen: Tulevaisuuden projektit & radioamatööriyhteistyö

Lauantai 8.2. – Tapahtumien vuosi 2020

Klo 12: Koko perheen solmukoulu, Hannu ”Solmu” Seppänen
Klo 13: Matkaveneilyn uudet tuulet, SPV:n veneilykoordinattori ja koulutuspäällikkö Mirja Rosenberg
Klo 14: Suosittu Purjehdusliiga, Thomas Hacklin
Klo 15: Kohti olympiamenestystä, SPV:n valmennuspäällikkö Vili Kaijansinkko, purjehdusmaajoukkueen päävalmentaja Joakim Wilenius ja purjehdusmaajoukkueen meteorologi Martin Gahmberg
Klo 16: Koko perheen solmukoulu, Hannu ”Solmu” Seppänen

Sunnuntai 9.2. – Puhtaampien vesien puolesta

Klo 12: Lasten ympäristöonginta
Klo 13: Puhtaampien vesien puolesta -paneelikeskustelu
Panelisteina: Oskari Hanninen, Sari Karjomaa, Okko Outinen, Jutta Vuolamo, ja Topiantti Äikäs, moderaattorina Mirja Rosenberg
Klo 14: Lasten ympäristöonginta

Perjantai 14.2. – Ystävänpäivä

Klo 12: Yhdessä Vesille -videokooste
Klo 13: Vetreänä vesille – senioriveneilijän liikuntahetki, fysioterapeutti Pia Nirkko
Klo 14: Baltian suosikkikohteet, Kalevi Westersund
Klo 15: Yhdessä Vesille -videokooste

Lauantai 15.2. – Turvallisesti vesillä

Klo 13: Lasten pelastusliivihaaste
Klo 14: Veneilyturvallisuuden paneelikeskustelu
Klo 15: Lasten pelastusliivihaaste

Sunnuntai 16.2. – Perhepäivä

Klo 12: Lasten ympäristöonginta
Klo 13: Koko perheen solmukoulu, Hannu ”Solmu” Seppänen
Klo 14: Perheellä voittoon – radio-ohjattavien veneiden kisa (vanhempi-lapsi)
Klo 16: Meretniemet maailmalla (Skype)

SPV:n jäsenet messuille tuntuvalla alennuksella
SPV:n mobiilijäsenkortilla Cardussa pääset messuille huokeaan hintaan: Aikuisten lipun voi ostaa hintaan 12 € (normaalihinta 23.1. asti verkkokaupassa 16 €, 24.1.-6.2. verkkokaupassa 17 €, messujen aikana ovella ja verkkokaupassa 19 €) ja lasten lipun hintaan 8 € (normaalihinta 23.1. asti verkkokaupassa 10 €, 24.1.-6.2. 11 €, messujen aikana ovella ja verkkokaupassa 12 €). Jos sinulla ei vielä ole mobiilijäsenkorttia, voit katsoa ohjeet sen lataamiseksi osoitteessa spv.fi/jasenedut.


Den nya sjötrafiklagen ur en fritidsbåtfarares ögon

Den nya sjötrafiklagen ur en fritidsbåtfarares ögon

Fritidsbåtfarare kommer nästa sommar mötas av en betydande förändring. Den nya sjötrafiklagen träder i kraft den 1. Juni 2020 och i den klargörs befälhavarens ansvar på en fritidsbåt i omfattande grad.  

Lagförändringens tanke var att kombinera de i över 40 olika lagar, förordningar eller i andra föreskrifter existerande bestämmelser om båtfarande till en lag. Som mål var även att klargöra olika roller och hur sjötrafiklagens och sjölagens relation. Som grund användes internationella regleringar. Kanaltrafik har även tagits med i lagen. Viktigaste förändringen är att enligt lagen bör en fritidsbåt ha en befälhavare (tidigare pratade man om förare, detta orsakade svårighet med ansvaret på båten). Befälhavarens ansvar för farkosten och passagerarna är absolut. De gamla kraven (ålder, förmåga och kunskap) finns ännu kvar. Befälhavaren kan vara någon annan än föraren, ifall inte annat är ansvaret är i sista hand hos ägaren eller personen som har båten i sin besittning. Det är därför smart att använda loggbok var man skriver vem är för vilken resa befälhavare så undviker man onödiga utredningar ifall något oförväntat sker.

Befälhavaren ansvarar för att fartyget är säkert och sjöduglig, att besättningen har fått nog med instruktioner med beaktande på väderförhållandena, utrustning som är skilt nämnt är i skick och tillgängliga, i båten finns en befälhavare som använder sig av sjökort och -publikationer, besättningen har på sig flytvästen om förhållandena det kräver och båtens dokument är med.

På handelssjöfartens farled bör befälhavaren följa sjövägars regler likaså även på inre rutter enligt lagens undantag och tillägg. Syn- och hörselutkik kravet är absolut, likaså att analysera/undvika en krockrisk. I lagen är även bestämt ett ökat krav på förmåga på ett så kallat farligt fartyg och dessutom har Traficom getts möjligheten att reglera inom detta ännu. För att undvika oklarheten i lagen har man gjort en klar skillnad på fritidsbåt och -fartyg. Ett fritidsfartyg är över 24 meter långt fartyg till sport- eller fritidsbruk. En fritidsfartygs befälhavare bör vara över 18 år gammal och ha ett internationellt förarbrev för fritidsbåt.

Utöver detta definieras även saker angående hyresbåtar. Enligt den nya lagen är en hyresbåt endast det då den är bemannad och de bör följa strängare handelssjötrafiks regleringar. Obemannade hyresbåtar är vanliga fritidsbåtar. Dock är det på överlåtarens ansvar att a) båten är i oklanderligt och säkert skick dessutom b) att mottagaren faktiskt kan, allt detta är noggrant definierat i lagen.

Sanktionssystemet är även förnyat. Överträdelser med mera delas i sjötrafiksförseelser och sjötrafiksbrott. De allvarligaste fallen behandlas enligt strafflagen och till exempel att man inte kontrollerat ett fartygs sjöduglighet noggrant nog kan i värsta fall leda till 6-24 månaders fängelsestraff. Brist på flytväst bestraffas med dagsböter och av att ha gått över fartbegränsning kan man få en avgift (120 euro). Mindre brister kan leda till en avgift på 70 euro.

Det är gynnsamt att läsa igenom lagen, det finns endast cirka femtio sidor: finlex.fi/sv/laki/ajantasa/2019/20190782?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=sj%C3%B6trafiklagen%20

Text: Harri Sane
Översättning: Emilia Winqvist


Uusi vesiliikennelaki huviveneilijän silmin

Uusi vesiliikennelaki huviveneilijän silmin

Huviveneilijää koskettaa ensi kesänä merkittävä muutos. Uusi vesiliikennelaki tulee voimaan 1. kesäkuuta 2020 ja siinä määritellään huviveneen päällikön vastuut melko kattavasti.

Lakimuutoksen tarkoitus oli yhdistää hajallaan yli 40 laissa, asetuksessa tai muussa määräyksessä olevat veneilyä koskevat asiat yksiin kansiin. Tavoitteena oli myös selkeyttää rooleja sekä vesiliikennelain ja merilain suhdetta. Lähtökohtana oli kansainvälinen sääntely. Kanavaliikenne on myös otettu mukaan lakiin. Tärkein selkeyttävä muutos on se, että uuden lain mukaan huviveneessä on oltava päällikkö (aiemmin puhuttiin vain kuljettajasta ja se aiheutti paljon vastuun määrittelyn haasteita). Päällikön vastuu aluksesta ja matkustajista on ehdoton. Vanhat vaatimukset (riittävä ikä, kyky ja taito) ovat edelleen mukana. Päällikkö voi olla muukin kuin kuljettaja, vastuu on viime sijassa omistajalla tai haltijalla. On siis viisasta kirjata lokikirjaan, kuka on kyseisellä matkalla päällikkönä, näin vältytään turhilta selvityksiltä, jos jotain odottamatonta sattuu.

Päällikkö vastaa siitä, että alus on turvallinen ja merikelpoinen, miehistö on ohjeistettu riittävästi olosuhteisiin nähden, erikseen määritellyt varusteet ovat kunnossa ja saatavilla, veneessä on ja päällikkö käyttää asianmukaisia merikarttoja ja -julkaisuja, miehistöllä on pelastusliivit puettuna olosuhteiden niin edellyttäessä ja veneen asiakirjat ovat aluksessa mukana.

Kauppamerenkulun väylillä päällikön on noudatettava meriteiden sääntöjä kuten myös sisäisillä kulkuvesillä tässä laissa tarkoitetuin poikkeuksin ja lisäyksin. Näkö- ja kuulotähystysvaatimus on ehdoton, ja törmäysriskin arvioiminen/estotoimenpiteet samoin. Valoihin ja merkkikuvioihin ei tule muutoksia. Laissa on myös määrätty korotettu kykyvaatimus niin sanotun vaarallisen aluksen päällikölle ja lisäksi Traficomille on annettu mahdollisuus säätää tästä aiheesta vielä erikseen. Epäselvyyksien välttämiseksi laissa on tehty selkeä ero huviveneelle ja -alukselle. Jälkimmäinen on yli 24 metrinen urheiluun tai vapaa-ajan viettoon tarkoitettu alus. Huvialuksen päällikön on oltava täyttänyt 18 vuotta ja hänellä tulee olla kansainvälinen huviveneenkuljettajankirja.

Lisäksi laissa määritellään uusiksi vuokraveneitä koskevat asiat. Uuden lain mukaan vuokraveneitä ovat vain miehitettynä vuokratut veneet ja niitä koskevat ankarammat kaupallisen merenkulun säännökset. Miehittämättömänä vuokratut ovat tavallisia huviveneitä. Toki luovuttajan vastuu siitä, että a) vene on moitteettomassa ja turvallisessa kunnossa sekä b) vastaanottaja oikeasti osaa, ovat tarkkaan laissa määritelty.

Sanktiojärjestelmä on myös uudistettu. Rikkeet ynnä muut sellaiset jaetaan vesiliikennevirheisiin ja rikoksiin. Vakavimmat puutteet käsitellään rikoslain mukaan ja esimerkiksi aluksen merikelpoisuuden tarkistamisen laiminlyönti voi pahimmillaan johtaa 6-24 kuukauden vankeustuomioon. Pelastusliivien puuttumisesta rangaistaan päiväsakoilla ja nopeusrajoituksen reippaasta ylityksestä myös mittavalla maksukehotuksella (120 euroa). Pienemmät puuteet esimerkiksi varustuksissa tuottavat 70 euron vesiliikennevirhemaksun.

Laki kannattaa lukaista läpi, sivuja on vain viitisenkymmentä: finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190782

Teksti: Harri Sane


Byt målningen av båtbotten med giftfärg mot andra metoder

Byt målningen av båtbotten med giftfärg mot andra metoder

Igen är båtsäsongen snart över och det blir dags att lyfta båten upp på torra landet. Kanske har en del av båtfolket redan gjort det. Manövern är alltid förknippad med liten förtvivlan om bottnens skick. Är botten ren eller har havstulpaner eller alger fastnat sig i den? Av dessa två är havstulpan en verklig fiende för båtägaren. När havstulpanlarver utvecklas till vuxna havstulpaner bildar de ett hårt kalkskal runt sig. Detta leder till en skrovlig växtlighet som påverkar båtens hastighet och ser förfärligt ut. Vem skulle vilja hysa havstulpanväxtlighet på sin båt?

Det vore dock bäst att helt låta bli att använda giftfärger på båtar.

Verksamma ämnen i giftfärger är skadliga för miljön och de förorenar jordmånen

Antifoulingprodukt, påväxthindrande färg, antifoulingfärg, giftfärg – kärt barn har många namn. Dessa är giftiga färger som har hjälpt många båtägare genom att förhindra påväxten av organismer på båtbotten.

Ordet giftfärg är i och för sig mycket passande: giftfärgerna är biocidprodukter som avger så småningom giftigt verksamt ämne i miljön. Ämnet dödar organismer som fastnar sig på båtbotten och så hålls botten ren.

Ett fungerande koncept men inte problemlöst. Dessa verksamma ämnen är ytterst giftiga också för andra organismer, såsom fisk och vattenlevande småorganismer. Färgernas verksamma ämnen är också mycket bestående varför de ackumuleras i hamnarnas bottensediment. Till följd av vårdslös eller fel användning hamnar verksamma ämnen också i jordmån. Långvarig användning av giftfärger har redan i många hamnar lett till förorening av jordmån. På vilket sätt kunde vi förhindra allt detta? Svaret är enkelt: låt bli att använda giftfärger.

Det finns alternativ för giftfärger

Båtbotten kan hållas fri från växtlighet också med andra metoder. Det enklaste sättet är att skura den regelbundet t.ex. med rotborste. Att skura och skrubba med borste i kallt havsvatten passar kanske för snåla båtägare men kanske inte alls för de flesta av oss.

Lyckligtvis erbjuds det kommersiella tjänster för tvättning. Det finns nämligen borsttvättar för båtar som starkt påminner biltvättar med sina roterande borstar. Båten körs till tvätten och maskinen tar hand om resten. Har du inte någon båttvätt i din nära omgivning kan du ändå avstå från giftfärger, eftersom det finns en massa olika alternativ för rengöring. Var och en kan hitta där en lösning som passar bäst för båten och båtägaren. De alternativa metoderna lämpar sig också för insjöar där det är helt förbjudet att använda giftfärger.

Styrning med lagstiftning

En av rekommendationerna av forskningsprojektet CHANGE är att användningen av giftfärger ska avslutas senast 2030. Även om användningen inte skulle då vara helt förbjuden, kan vi redan i de närmaste åren förvänta oss stramare reglering och nya begränsningar när det gäller användningen av giftfärger. Därför är det dags att bekanta sig med de alternativa metoderna och tänka efter vad man själv eller båtklubben kunde göra åt att sluta använda giftfärger.

Mer information om teman och de alternativa metoderna hittar du i Säkerhets- och kemikalieverkets (Tukes) guide Slipp havstulpaner utan giftfärgDet finns också en tryckt version av guiden (på finska) som båt- och marinklubbar kan beställa avgiftsfritt för sina medlemmar. Beställningsadressen är oskari.hanninen@tukes.fi.

Tryggt och trevligt båtliv – nu och i framtida åren!

Oskari Hanninen
Överinspektör, Biocider
Säkerhets- och kemikalieverket (Tukes)


Vaihda veneenpohjan myrkkymaalaus muihin keinoihin

Vaihda veneenpohjan myrkkymaalaus muihin keinoihin

Jälleen yksi veneilykausi lähestyy loppuaan ja veneen noston aika lähestyy. Osa veneilijöistä on saattanut tämän jo tehdä. Veneen nostoon liittyy pieni jännitys pohjan kunnosta. Onko pohja puhdas vai onko sinne kasvanut levää ja merirokkoa? Näistä kahdesta merirokko on oikea veneilijän vihollinen. Kehittyessään aikuiseksi merirokon toukat kasvattavat ympärilleen vahvan kalkkikuoren. Lopputuloksena on rosoinen kasvusto, joka hidastaa veneen kulkua ja lisäksi näyttää kamalalta uuden jollan pohjassa. Kukaan ei halua merirokkokasvustoa veneensä pohjaan.

Parasta kuitenkin olisi, jos veneitä ei maalattaisi lainkaan myrkkymaaleilla.

Myrkkymaalien tehoaineet ovat haitallisia ympäristölle ja pilaavat maaperää

Antifoulingvalmiste, kiinnittymisenestovalmiste, eliönestovalmiste ja myrkkymaali. Niin kuin sanontakin sanoo, rakkaalla lapsella on monta nimeä. Nämä myrkylliset maalit ovat tuoneet avun monelle veneilijälle, sillä ne estävät eliöiden kiinnittymisen veneen pohjaan.

Sanana myrkkymaali on hyvin kuvaava, sillä myrkkymaalit ovat biosidivalmisteita, joista vapautuu vähitellen myrkyllistä tehoainetta ympäristöön. Vapautuva tehoaine tappaa pohjaan kiinnittyvät eliöt ja näin pohja pysyy puhtaana.

Toimiva konsepti, mutta ei ongelmaton, sillä nämä tehoaineet ovat erittäin myrkyllisiä myös muille kuin kohde-eliöille, kuten kaloille ja vedessä eläville pieneliöille. Maalien tehoaineet ovat hyvin pysyviä, jonka takia niitä kertyy satama-alueen sedimenttiin. Valmisteiden huolimattoman tai asiattoman käytön seurauksena tehoaineita päätyy myös maaperään. Myrkkymaalien pitkäaikainen käyttö onkin jo monessa satamassa johtanut maaperän pilaantumiseen. Miten tämä kaikki voitaisiin estää? Vastaus on yksinkertainen, lopetetaan maalien käyttö.

Myrkkymaaleille on vaihtoehtoja

Veneiden pohjat voi pitää puhtaana kasvustosta myös muilla menetelmillä. Yksinkertaisimmillaan veneen pohjan voi säännöllisesti puhdistaa esim. juuriharjalla hinkkaamalla. Kylmässä merivedessä lotraaminen soveltuu ehkä pihille veneilijälle, mutta ei useimmille meistä.

Onneksi myös kaupallisia harjapesupalveluita on tarjolla. Näistä veneiden harjapesureista tulevat vahvasti mieleen autopesulat pyörivine harjoineen. Vene ajetaan pesuriin ja kone hoitaa lopun.  Vaikka lähelläsi ei olisikaan yhtään pesuria, ei se estä myrkkymaaleista luopumista, sillä erilaisia vaihtoehtoja on tarjolla runsaasti. Jokainen löytää niiden joukosta itselleen ja veneelleen sopivan ratkaisun. Vaihtoehtoiset menetelmät soveltuvat hyvin myös järville, missä myrkkymaalien käyttö on kiellettyä.

Lainsäädäntö ohjaa

Myrkkymaaleja pohtineen CHANGE-projektin yksi suositus oli, että myrkkymaalien käytöstä luovuttaisiin vuoteen 2030 mennessä. Vaikka myrkkymaalien käyttö ei tuolloin olisikaan vielä kokonaan kiellettyä, on jo lähivuosina odotettavissa, että myrkkymaalien käyttöön liittyvä sääntely tulee kiristymään ja maalien käytölle asetetaan uusia rajoituksia. Jo tämänkin takia on hyvä aika tutustua vaihtoehtoisiin menetelmiin ja miettiä, mitä itse tai veneseurassa voitaisiin tehdä myrkkymaalien käytön lopettamiseksi.

Lisätietoa aihepiiristä ja vaihtoehtoisista menetelmistä löydät Turvallisuus- ja kemikaaliviraston Eroon näkistä ilman myrkkymaalejaoppaastaVene- ja pursiseurat voivat myös tilata painettuja oppaita (vain suomeksi) jäsenilleen luettavaksi. Oppaiden tilaaminen on seuroille maksutonta ja niitä voi kysellä osoitteesta oskari.hanninen@tukes.fi.

Turvallisia ja mukavia hetkiä veneilyn parissa – nyt ja tulevinakin vuosina!

Oskari Hanninen
Ylitarkastaja, Biosidit

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)