Vihreitä investointeja ja veneilyturvallisuutta satamiin

Vihreitä investointeja ja veneilyturvallisuutta satamiin

Veneilijät viettävät nykyään palvelusatamissa enemmän aikaa kuin aiemmin. Useimmat veneilijät odottavat satamilta entistä korkeatasoisempia ja ympäristöystävällisempiä palveluita. Keskisen Itämeren ympäristössä pienvenesatamien palvelutasoa on parannettu merkittävästi EU-rahoituksella viime vuosina. Satamiin on tullut paljon uusia peruspalveluita kuten uusia laitureita ja saunoja. Toisaalta ympäristöystävälliset investointeja on tehty niin septityhjennysasemien kuin aurinkopaneelienkin muodossa.

Yhdessä EU:n rahoittamista projekteista PortMatessa tehtiin rajat ylittävää yhteistyötä vähemmän tunnettujen satamien parissa. Projektia veti Satakunnan ammattikorkeakoulu ja siinä oli mukana Rauman kaupunki, Sottungan kunta, Kökar Havspaviljongen Ahvenanmaalta ja Ruotsista Gävlen ja Söderhamnin kunnat. Satamiin tehtiin sekä ympäristöystävällisiä että turvallisuutta lisääviä investointeja. Uudet laiturit tuovat turvallisuutta ja uudet huoltotilat suihkuineen ja saunoineen ovat peruspalvelu, jota jokainen veneilijä arvostaa.  Ympäristön kannalta keskeisiä ovat uudet energiaa säästävät LED-valaistukset, aurinkoenergia- ja jätevesiratkaisut.

Septitankin tyhjennysasema Kuuskajaskarissa.

Toisena pääteemana oli veneilyturvallisuus, erityisesti satamaan saapuminen ja lähtö satamasta. Projektissa mukana olevien satamien yhteisenä nimittäjänä olivat kivikkoiset vedet.  Projektissa tehtiin lähestymisvideoita, niin dronella kuin veneestä käsin.  Rauman pienvenesatamista mukana olivat Kylmäpihlaja, Kuuskajaskari, Syväraumanlahti, Petäjäs ja Poroholma. Ahvenanmaalta mukana olivat Sottunga, asukasluvultaan Suomen pienin kunta ja Kökar Havspaviljongen. Ruotsista Axmar, Furuviken ja Gävlen keskustan pienvenesatamat osallistuivat sekä Söderhamnista kaupungin keskustan pienvenesataman lisäksi Enskär ja Fyrhamnen. Kaikki projektissa tuotettu materiaali, kuten videot ja turvallisen veneilyn tarkastuslistat, ovat kaikkien saatavilla osoitteessa www.portmate.eu. Sivustoilla on myös paljon käytännön materiaalia pienvenesatamien käyttöön. Portmate.eu on kaikkien halukkaiden pienvenesatamien tietojen jakelukanava. Jokaisella pienvenesatamalla on mahdollisuus lisätä kuluitta omat tietonsa.

Työ jatkuu pienvenesatamien energiatehokkuuden ja yhteismarkkinoinnin parissa uudessa CBSmallPorts- projektissa. CBSmallPorts yhdistää satamaosaamisen Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Latviassa. Suomen Purjehdus ja Veneily ry on projektissa liitännäisjäsenenä.

Storjungsfrunsin uudet aurinkopaneelit.

Teksti ja kuvat: Satakunnan ammattikorkeakoulu/ Heikki Koivisto ja Minna Keinänen-Toivola


Kysy ja keskustele vesiliikennelaista -webinaari 27.5. klo 18-19

Kysy ja keskustele vesiliikennelaista -webinaari 27.5. klo 18-19

Pidämme vuorovaikutuksellisen webinaarin uuteen vesiliikennelakiin liittyen keskiviikkona 27.5. kello 18-19.

Webinaarissa keskitytään etenkin huviveneen päällikön kannalta oleellisiin asioihin.

Mitä huviveneen päälliköllä tarkoitetaan? Kuka voi olla päällikkö? Millainen vastuu hänellä on?  Muun muassa näihin ja kiperimpiin kysymyksiin saat vastaukset webinaarissa.

Webinaarin pitää Harri Sane. Hän toimii SPV:ssä kouluttajien kouluttajana ja seurassaan koulutuspäällikkönä. Vesiliikennelain uudistuksen aikaan Harri oli SPV:n veneilytoimikunnan puheenjohtaja ja hallituksen jäsen. Voit lähettää Harrille uudesta laista tai sen valmistelun vaiheista kysymyksiä etukäteen osoitteeseen harri@sane.fi. Katso webinaarin esityskalvot pdf-muodossa Webinaari Vesiliikennelaki_SPV_HS

 

Liity maksuttomaan webinaariin täällä.

Tervetuloa linjoille!


Åland hållbarhetscertifierar gästhamnar

Åland hållbarhetscertifierar gästhamnar

Fem åländska gästhamnar har beviljats den internationella hållbarhetscertifieringen Blue Flag. Certifieringen är en av de största i sitt slag och finns i nästan 50 länder världen över. De åländska hamnarna är de enda certifierade i Finland.

“Det känns otroligt bra att vi nu blivit Blue Flag-certifierade! Det är ett jättefint bevis på att vi bedriver ett framgångsrikt hållbarhetsarbete”, säger Yvonne Sjöström vid Käringsunds Gästhamn i Eckerö på västra Åland, som är en av de nycertifierade. De övriga åländska gästhamnarna som beviljats certifieringen är Glada Laxens Gästhamn, Karlby Gästhamn, Kastelholms Gästhamn och MSF Gästhamn.

Hållbarhet är en allt viktigare del av den turistiska upplevelsen. Allt fler resenärer förväntar sig ett tydligt hållbarhetsarbete av de destinationer och verksamheter de besöker. För några år sedan ansågs hållbar turism främst vara något som förknippades med lyxturism, medan det numera är en hygienfaktor.

“Att vi har fått våra fem första hållbarhetscertifierade gästhamnar är ett viktigt steg i det långsiktiga arbetet mot att göra Åland till en hållbar och ansvarsfull besöksdestination.”, berättar programansvariga Emma Lundberg vid Visit Åland.

För att få hissa den blåa flaggan måste gästhamnarna uppfylla kriterier inom miljöledning, miljöinformation, säkerhet och service samt vattenkvalitet. Dessutom ska deras ansökan om certifiering godkännas av både en lokal och en internationell jury. I den internationella juryn ingår exempelvis representanter för FN:s miljöprogram, UNESCO och World Tourism Organization.

Totalt är över 4 500 gästhamnar, stränder och båtar i nästan 50 länder Blue Flag-certifierade. Blue Flag drivs internationellt av organisationen Foundation for Environmental Education (FEE) med huvudkontoret i Köpenhamn.

“På årets internationella jurymöte var höjdpunkten att för första gången få bevilja de åländska gästhamnarna Blue Flag-certifieringen”, berättar Sophie Bachet Granados, Director för Blue Flag International.

På Åland är det Visit Åland som ansvarar för certifieringen och de åländska gästhamnarna är de enda Blue Flag-certifierade hamnarna i Finland. Arbetet med att certifiera gästhamnarna är ett samarbete med Interreg Central Baltic-projektet Smart Marina, som drivs av Ålands Utvecklings Ab.
“Arbetet fortsätter nu med sikte på att fler åländska gästhamnar ska bli certifierade till säsongen 2021”, berättar Emma Lundberg.

Blue Flag är en systercertfiering till Green Key, som finns på Åland sedan 2014.

Ahvenanmaa ympäristösertifioi vierassatamiaan

Viidelle ahvenanmaalaiselle vierassatamalle on myönnetty kansainvälinen Blue Flag -ympäristösertifikaatti. Blue Flag on lajissaan maailman suurimpia ympäristösertifikaatteja ja käytössä lähes 50 maassa. Ahvenanmaalaiset satamat ovat ainoat sertifioidut satamat Suomessa.

“Blue Flag -sertifiointi on meille uskomattoman hieno asia! Se on tunnustus onnistuneesta työstämme kestävän kehityksen hyväksi”, toteaa äskettäin sertifikaatin saaneen Käringsundin vierassataman omistaja Yvonne Sjöström Eckeröstä. Muut sertifioidut vierassatamat ovat Glada Laxen, Karlby, Kastelholm ja MSF.

Vastuullisuus on entistä tärkeämpi osa matkailuelämystä. Yhä useammat matkailijat odottavat kohteiltaan yhä selkeämpää vastuullisuus- ja ympäristötyötä. Muutama vuosi sitten vastuullinen matkailu yhdistettiin lähinnä luksusmatkailuun, mutta nyt sitä pidetään itsestäänselvänä tekijänä.

“Ensimmäiset viisi ympäristösertifioitua vierassatamaamme ovat merkittävä askel Ahvenanmaan matkailun pitkäjaksoisessa ympäristötyössä ja vastuullisessa kehittämisessä”, toteaa hankevastaava Emma Lundberg matkailuorganisaatio Visit Ålandista.

Jotta vierassatama saa nostaa lipputankoonsa sinisen lipun, sen on täytettävä erilaisia kriteereitä, joita ovat esimerkiksi ympäristöjohtaminen, ympäristötietous, turvallisuus, palvelu sekä vedenlaatu. Sertifiointihakemuksen hyväksyy sekä paikallinen että kansainvälinen raati. Kansainväliseen raatiin kuuluu esimerkiksi YK:n ympäristöohjelman, UNESCOn ja maailman matkailujärjestön WTO:n edustajia.

Blue Flag -sertifioituja vierassatamia, rantoja ja veneitä on kaikkiaan yli 4500 kappaletta lähes 50 maassa. Blue Flagin toiminnasta vastaa kansainvälinen järjestö Foundation for Environmental Education (FEE), jonka pääkonttori on Kööpenhaminassa.

“Tämän vuoden kansainvälisen tuomaristokokouksen kohokohtana oli Blue Flag -sertifikaatin myöntäminen ensimmäisille ahvenanmaalaisille vierassatamille”, kertoo Blue Flag Internationalin johtaja Sophie Bachet Granados.

Ahvenanmaalla sertifioinnista vastaa matkailuorganisaatio Visit Åland. Ahvenanmaalaiset satamat ovat ensimmäiset ja toistaiseksi ainoat Blue Flag -sertifioidut satamat Suomessa. Sertifiointi on tehty yhteistyössä Interreg Central Balticin Smart Marina -hankkeen kanssa, josta on vastannut Ålands Utvecklings Ab.

“Työ jatkuu ja tavoitteena on sertifioida uusia paikallisia vierassatamia kaudelle 2021”, Emma Lundberg toteaa.

Blue Flag on Green Key -ympäristöluokituksen rinnakkaissertifiointiohjelma, joka on ollut käytössä Ahvenanmaalla vuodesta 2014 lähtien.

Teksti: Visit Åland


Uusi karttapalvelu näyttää vesistöjä säästävät Roope-palvelupisteet

Uusi karttapalvelu näyttää vesistöjä säästävät Roope-palvelupisteet

Mistä löytyisi lähin Pidä Saaristo Siistinä ry:n imutyhjennysasema tai jätepiste? Pidä Saaristo Siistinä ry lanseerasi uuden mobiiliystävällisen Roope-kartan, joka helpottaa kestävää vesillä liikkumista.

Roope-palvelut ovat Pidä Saaristo Siistinä ry:n vesilläliikkujille tarjoamia ja ylläpitämiä palveluita merialueilla ja Järvi-Suomessa. Roope-palvelut edesauttavat vesistöjemme puhtautta ja roskattomuutta sekä vähentävät rehevöitymistä. Palveluihin kuuluu muun muassa jätepisteitä, kuivakäymälöitä, veneiden käymäläjätteiden imutyhjennysasemia sekä astianpesupaikkoja.

Uudella Roope-kartalla voi etsiä kaikkia Roope-palveluita sekä ympäristöystävällisiä Roope-satamia. Kartan avulla voi myös suodattaa erilaisia hakutuloksia, kuten etsiä Roope-palvelupistettä, jossa on biojätteen keräys ja astianpesupaikka.

Roope-kartta on mobiilikäyttöinen

Uusi Roope-kartta on suunniteltu mobiilikäyttö edellä, vaikkakin sitä voi käyttää myös tietokoneen selaimella. Karttasivusto kannattaa tallentaa puhelimeen tai tablettiin pikakuvakkeena, jolloin palvelu toimii sovelluksen tavoin.

– Nyt jäsenillämme on mahdollisuus löytää lähimmät Roope-palvelut vaivattomasti mobiililaitteella. Veneilijät pystyvät esimerkiksi suunnittelemaan reittinsä siten, että sen varrelle osuu käymäläjätteen imutyhjennyspaikka. Moni vesilläliikkuja arvostaa myös tietoa jätepisteen sijainnista tai vaikka grillipaikoista retkisatamissa, PSS ry:n viestintäpäällikkö Nora Forsman kertoo.

Nora Forsman painottaa, että kartan avulla etsitään vain Roope-palveluita.

– Käyttäjän on hyvä pitää mielessä, että monessa satamassa on Roope-palveluiden lisäksi muitakin palveluita, jotka eivät kartalla näy.

Roope-kartta on PSS ry:n yhteistyökumppanin, digitaalisiin palveluihin erikoistuneen Poutapilvi Oy:n tekemä. Poutapilvi on uuden mobiilipalvelun rakentamisessa keskittynyt erityisesti käyttäjäystävällisyyteen ja palvelumuotoiluun.

– Halusimme tehdä Roope-kartasta mahdollisimman selkeän ja helppokäyttöisen. Uusi karttapalvelu onkin rakennettu käyttäjälähtöisesti veneilijöitä ja muita vesillä liikkujia ajatellen. Palvelua tulee pystyä käyttämään esimerkiksi keinuvassa veneessä tai meloessa, mielellään yhdellä kädellä. Sen avulla saa muun muassa paikannettua itsensä kartalle ja näkee nopealla silmäyksellä lähistöllä olevien palveluiden määrän. Uskomme, että karttapalvelu otetaan vesillä liikkujien keskuudessa lämpimästi vastaan, Poutapilven projektipäällikkö Oskari Haaristo sanoo.

Kartta löytyy osoitteesta roopekartta.fi.

Teksti ja kuva: Pidä Saaristo Siistinä ry


Ole vastuullinen veneilijä – älä käytä myrkkymaaleja!

Ole vastuullinen veneilijä – älä käytä myrkkymaaleja!

Kevään tullen moni miettii jo veneen kunnostusta ja veneen pohjan maalaamista. Myrkkymaalit kannattaa kuitenkin unohtaa, koska niistä on haittaa ympäristölle ja vesieliöille. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) suosittelee vaihtoehtoisten menetelmien käyttämistä veneen pohjan puhtaana pitämisessä.  Näitä ovat esimerkiksi veneen pohjan harjaaminen ja biosidittomat maalit.

Myrkkymaalit vaurioittavat vesieliöitä ja pilaavat maaperää
– Veneiden pohjissa käytettävät myrkkymaalit ovat erittäin myrkyllisiä ympäristölle ja vesieliöille. Suuri osa veneen pohjaan sivellyistä aineista liukenee vesistöön ja haittaa kalojen sekä muiden vesieliöiden lisääntymistä.  Myrkkymaalien kupari- ja sinkkiyhdisteet eivät hajoa luonnossa, vaan kertyvät vesistön pohjasedimenttiin  ja sataman maaperään aiheuttaen pitkäaikaista haittaa, kertoo Tukesin ylitarkastaja Oskari Hanninen.

Myrkkymaalien käyttö sisävesillä on kiellettyä
– Ympäristölle haitallisten myrkkymaalien käyttö sisävesillä on ollut kiellettyä vuodesta 2005 lähtien, Hanninen muistuttaa.
– Sisävesillä ei edes esiinny merirokkoa tai muita kovakuorisia pohjaan kiinnittyviä eliöitä. Siksi myrkkymaalin käyttö sisävesillä on turhaa. Tarvittaessa veneen pohjaa voi suojata kovilla biosidittomilla maaleilla ja limoittuneen pohjan pestä puhtaaksi veneilykauden aikana mekaanisesti harjaamalla tai kauden jälkeen painepesurilla, Hanninen jatkaa.

Vaihtoehtoja myrkkymaaleille
Merellä merirokon kiinnittyminen veneen pohjaan voidaan estää ympäristöystävällisesti käyttäen vaihtoehtoisia menetelmiä myrkkymaalien sijaan.
– Nosta vene välillä kuiville.
­– Puhdista pohja mekaanisesti harjaamalla ja/tai käyttämällä painepesuria tai pohjapesuria.
– Suojaa veneen pohja valolta ja auringolta eliöiden pohjaan tarttumisen vähentämiseksi.

Veneen nostaminen ylös vedestä
Jos venettä säilyttää kuivilla esimerkiksi trailerin päällä, ei myrkkymaalaamiselle ole tarvetta. Satamaan tai omaan laituriin voi myös asentaa venenostimia, joiden päällä veneitä voi säilyttää. Venettä ei tarvitse säilyttää jatkuvasti kuivalla maalla, jo ajoittainen veneen nosto ja pohjan kuivuminen estää merirokon kiinnittymisen.  Venenostimien etuna on se, että vene voidaan säilyttää nostimen päällä myös talvella, jolloin erillistä talvisäilytyspaikkaa ei tarvita.

Mekaaninen puhdistus
Mekaaninen puhdistus on tehokas menetelmä merirokon ja muun kasvuston estämiseksi. Pohjan voi pestä käsin harjaamalla tai käyttäen harjapesuria. Suuremmille köliveneille soveltuva harjapesuri löytyy Hangon Itäsatamasta. Kölittömille veneille sopivia harjapesupalveluita on saatavilla hyvin eri puolilta rannikkoa. Harjapesurin pyörivät harjakset irrottavat pohjaan kasvaneen levän ja merirokon toukat. Mekaanisen pesun avulla pohja pysyy puhtaana, eikä myrkkymaaleja tarvitse käyttää.
Harjapesurit ovat tehokas tapa puhdistaa veneen pohja, mutta pohjan puhdistus onnistuu myös laiturilta käsin siihen tarkoitetuilla erikoisharjoilla. Kesästä riippuen 1–3 pesua kauden aikana riittää pitämään pohjan puhtaana merirokosta. Pohjan pesu kannattaa ajoittaa erityisesti heinä-elokuun vaihteeseen, jolloin merirokon toukat yleensä kiinnittyvät veneiden pohjiin.

Harjasmatot
Helppo ratkaisu kölittömille veneille on aisapaikkaan asennettava kölipeite tai harjasmatto, jonka päälle vene ajetaan. Venettä säilytetään peitteen päällä. Kölipeite muodostaa veneenpohjan ja peitteen väliin pimeän ympäristön, jossa veden vaihtuvuus on heikkoa. Tämä on epäedullinen kasvuympäristö merirokolle ja levälle, jolloin veneen pohja pysyy puhtaana. Osassa peitteitä on lisäksi harjaava pinta, joka irrottaa veneen pohjaan kasvanutta levää ja muuta eliöstöä.

Biosidittomat eliönestomaalit
Perinteisille myrkkymaaleille on tarjolla myös vaihtoehtoisia, biosidittomia maaleja. Yleensä vaihtoehtoiset maalit eivät yksinään riitä pitämään pohjaa puhtaana, vaan niiden rinnalla täytyy käyttää jotain mekaanista puhdistusmenetelmää. Laadukkaat biosidittomat maalit vaikeuttavat eliöiden kiinnittymistä ja helpottavat pohjan pesua. Suosi kovia ja pitkäikäisiä maaleja.

Linkkejä:
Opas:  Eroon näkistä ilman myrkkymaalia
Tukesin verkkosivut, Koti ja vapaa-aika/veneenpohjamaalit

Teksti: Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)
Kuva: Christian Feodoroff


Tervetuloa Uusi vesiliikennelaki tutuksi -webinaariin!

Tervetuloa Uusi vesiliikennelaki tutuksi -webinaariin!

Pidämme tiistaina 7. huhtikuuta kello 18-19 Vesiliikennelaki tutuksi -webinaarin. Tilaisuudessa käydään läpi päällikön, kuljettajan ja omistajan roolit ja tarkastellaan, mikä sanktioiden määräytymisessä on muuttunut. Keskustelemme lisäksi siitä, miten uusi laki vaikuttaa esimerkiksi turvallisuusperehdytykseen vesille lähtiessä.

Liity 7.4.2020 kello 18-19 järjestettävään Vesiliikennelaki tutuksi -webinaariin täältä.

Voit tutustua SPV:n kaikkiin tuleviin webinaareihin täällä.


Tervetuloa SPV:n Veneilijän sää -webinaareihin!

Tervetuloa SPV:n Veneilijän sää -webinaareihin!

Sailing Team Finlandin meteorologi Martin Gahmberg vetää 9. huhtikuuta alkaen joka toinen torstai kello 18-19 maksuttomia Veneilijän sää -webinaareja. Tilaisuuksissa käydään läpi tärkeimpiä sääteorioita sekä peilataan niitä käytännön vesilläoloon. Veneilijän sää -webinaareissa on tarkoitus lisätä sekä kilpapurjehtijoiden että matkaveneilijöiden ymmärrystä säätä kohtaan.

Martin Gahmberg on valmentanut olympialuokkien maajoukkueita sekä Ruotsissa että Suomessa (valmentajana Star-luokan olympiapronssia 2008  ja -kultaa 2012). Tokion olympiadi on Gahmbergin uran viides. Meteorologina hän on työskennellyt oman yrityksensä lisäksi Forecalla. Hän on kilpaillut purjehduksessa sekä olympia- että avomeriluokissa.

Liity 9.4.2020 Veneilijän sää, osa 1 -webinaariin täältä.

Liity 23.4.2020 kello 18-19 järjestettävään Veneilijän sää, osa 2 -webinaariin täältä.

Liity 7.5. kello 18-19 järjestettävään Veneilijän sää, osa 3 -webinaariin täältä.

Liity 21.5. Veneilijän sää, osa 4 -webinaariin täältä.

Liity 4.6. Veneilijän sää, osa 5 -webinaariin täältä. 


Tehokasta treeniä ja kehonhuoltoa kotioloissa

Tehokasta treeniä ja kehonhuoltoa kotioloissa

Sailing Team Finlandin fysioterapeutti Pia Nirkko johdattaa viikottain täydentyvässä videosarjassa kotijumpan pariin. Teemoissa vuorottelevat vetreyttävä kehonhuolto ja vahvistava fysiikkatreeni.

Hauskoja treenihetkiä!






Katso kaikki jumppavideot Sailing Team Finlandin YouTubessa!

Kolumni: Terve purjehtija optarista olympialaisiin

Reidet polttelevat ja vatsalihakset hyytyvät, 30 metriä ylämerkin kiertoon ja vielä pitäisi jaksaa. Näin aikuispurjehdukseen innostuneena aloittelijana olen päässyt kokemaan lajin fyysisiä vaatimuksia ja myös sen, kuinka paljon kehitettävää itselläni vielä on. Tasoni ei tietenkään ole vielä kovin korkealla, mutta uusien taitojen oppiminen on erittäin inspiroivaa ja kannustavaa.

Olen toiminut purjehdusmaajoukkueen fysioterapeuttina nyt 10 vuoden ajan ja sinä aikana päässyt seuraamaan olympialuokkia hyvin läheltä. Yhdessä fysiikka- ja lajivalmentajien kanssa olemme pohtineet lajin fyysisyyttä ja siinä vaadittavia ominaisuuksia eri luokissa. Laji on useista muista lajeista melko poikkeava, muun muassa kisan kokonaiskeston ja sään arvaamattomuuden vuoksi. Siksi kehon ja mielen on oltava valmis melkeinpä mihin tahansa.

Lapsena ja nuorena fyysiset ominaisuudet kehittyvät nopeasti ja helposti, kun ylipäätään harjoittelee riittävästi. Liian yksipuolinen harjoittelu (esimerkiksi purjehdus suhteessa muuhun harjoitteluun) saattaa lyhyellä aikavälillä tuottaa nopeaakin kehitystä, mutta voi pidemmällä aikavälillä johtaa rasitusperäisiin vammoihin.

Yleisimpiä vammoja purjehduksessa ovat alaselän ja polvenseudun vaivat. Kehon rakentuminen nuorena riittävän vahvaksi kaikilla fysiikan eri osa-alueilla vaatii monipuolista harjoittelua sisältäen vaihtelevia ärsykkeitä ja jatkuvasti kehittyviä harjoitteita. Eikä myöskään pidä unohtaa hyötyliikunnan merkitystä, sillä sitä kautta harjoitusmäärää etenkin kestävyyden osalta saadaan tehokkaasti lisättyä.

Lapsen ja nuoren kasvu ja siihen liittyvät herkkyyskaudet ovat otollista aikaa kehittää fyysisiä ominaisuuksia, mutta myös aikaa, jolloin harjoittelun kuormitusta on tarkkailtava tarkasti rasitusvammojen ennaltaehkäisemiseksi. Kasvava luusto on hauras ja herkkä esimerkiksi alaselän murtumille, jotka usein johtuvat virheellisistä voimaharjoituksista ja liian yksipuolisesta lajiharjoittelusta.

Näin fysioterapeutin näkökulmasta monipuolinen fyysinen harjoittelu läpi vuoden on purjehtijalle ehdottoman tärkeä osa kokonaisvaltaista kehittymistä ja terveenä pysymistä. Jo nuorena luodaan siis edellytykset huippu-urheilu-uralle – ja myös sen kestolle.

Kirjoittaja Pia Nirkko on Sailing Team Finlandin fysioterapeutti. Juttu on julkaistu 1/2019 Nauticissa.


Taitoa vesille, puuhaa rannalle – Kunskap till sjöss, kul på stranden

Taitoa vesille, puuhaa rannalle – Kunskap till sjöss, kul på stranden

Lasten purjehduskoulun puuhavihosta löytyy tärkeitä taitoja, oivia oppeja ja hauskoja tehtäviä myös kotoa käsin tehtäväksi. Jos et saanut meiltä vihkoa Vene 20 Båt -messuilla, niin ei hätää, sillä julkaisemme joka perjantai uuden aukeaman. Voit tulostaa sivut tai kopioida tehtävät paperille. 


Veneilyaiheisia lukuvinkkejä

Veneilyaiheisia lukuvinkkejä

Poimimme Nautic-lehtien kirjavinkit sekä muutaman uuden, jotta voit sukeltaa veneilyn maailmaan myös kotisohvaltasi.

Saimaan ja Vuoksen vesistön satamat

Turun Partio-Sissien julkaisema satamakirja kattaa kaikki Saimaan ja Vuoksen vesistön tärkeimmät veneilysatamat Viipurista ja Saimaan kanavalta aina sen latvavesille Nurmekseen ja Iisalmeen asti. Siinä on päivitetyt tiedot yli 400 satamasta ja selkeät satamakartat yli 300 kohteesta sekä lähes 100 ilmakuvaa. Lisäksi kirjassa on runsaasti muuta mielenkiintoista luettavaa matkan varrelta. Turun Partio-Sissit on yli 100-vuotias meripartiolippukunta, joka on julkaissut Suuri Satamakirja -sarjaa jo yli 40 vuotta. Sarja käsittää myös neljä muuta satamakirjaa (Turun saaristo, Ahvenanmaa, Suomenlahti ja Pohjanlahti) sisältäen tiedot yli 600 veneilysatamasta Suomen rannikolta sekä Virosta ja Ruotsin itärannikolta. Lisäksi Saaristomeren ja Raumanmeren alueelta on julkaistu myös Suuri reittikirja, jossa esitellään käyttökelpoisia veneilyreittejä virallisen väylästön ulkopuolelta. Julkaisusarja on edistänyt suomalaista venematkailua ja saaristokulttuurin tuntemusta. Se on noussut yhdeksi keskeisimmistä satamaoppaista.

Tekijä ja julkaisija: Turun Partio-Sissit
Kieli: suomi ja englanti
Sivumäärä: 240
Saatavilla muun muassa: satamakirja.fi

Moottorivene – 100 vuotta huvi- ja kilpaveneilyä

Uutuuskirja on todellinen veneilijän tietopaketti moottoriveneen toistasataa vuotta vanhasta historiasta ja nykypäivästä. Siinä kuvataan moottoriveneen tuloa Suomeen, leviämistä ja yleistymistä, kieltolain vaikutusta veneiden kehittymiseen, salonkiveneiden aikaa, vapaa-ajan lisääntymisen ja kesämökkien yleistymisen merkitystä veneilylle sotien jälkeen, ja lasikuidun ja alumiinin tuloa puun tilalle veneiden rakentamisessa. Lopuksi katsotaan kristallipalloon ja ennustetaan uudenlaisille moottoriveneille valoisaa tulevaisuutta.

Tekijä: Jorma Rautapää
Sivumäärä: 300
Kustantaja: Readme.fi
Saatavilla: suomalainen.com/products/moottorivene-100-vuotta-huvi-ja-kilpaveneilya

Meretniemien seikkailu jatkuu

Maailman laidalla jatkaa kertomusta Meretniemen viisihenkisen perheen purjehduksesta maailman ympäri. Tässä kirjassa purjehditaan Panamasta Ecuadoriin ja edelleen Tyynenmeren yli Ranskan Polynesiaan ja Etelämeren saarille.

Tekijät: Riikka ja Tuomo Meretniemi
Sivumäärä: 250
Kustantaja: Clear Sky Oy
Saatavilla: holvi.com/shop/Sailforgood/

Muistathan myös Meretniemien ensimmäisen kirjan Matka kotina.

Kauneutta ja koettelemuksia

Meren lumo – elämää pinnan alla sukeltaa syvänsiniseen maailman. Juha Nurmisen upeat vedenalaiset kuvat ja Niko Kettusen evoluutiota ja elämää kuvaavat tarinat johdattavat lukijan tutustumaan mereneläviin kiehtovalla tavalla. Kirja myös muistuttaa niistä koettelemuksista, joista pinnanalainen elämä ihmisen piittaamattomuudesta johtuen kärsii.

Tekijät: Juha Nurminen ja Niko Kettunen
Sivumäärä: 199
Kustantaja: John Nurmisen Säätiö
Saatavilla: johnnurmisensaatio.fi/kauppa/

Muistathan, että SPV:n seuran jäsenenä saat John Nurmisen kirjat -20 prosentin alennuksella. Voit lunastaa edun käyttämällä verkkokaupassa koodia nautic20. (Alennus koskee säätiön kirjoja, ei suolasaippuaa tai Putingin tuotteita.)

Vesiloruja – Vattenramsor innostaa ja opettaa

Uusi kaksikielinen Vesiloruja – Vattenramsor on iloinen, värikkäästi ja havainnollisesti kuvitettu, vedestä ja veden eri olomuodoista kertova lorukirja alle 7 -vuotiaille lapsille. Lukijan vinkit – Läsarens tips jokaisella aukeamalla tarjoaa ideoita kirjan opetusten hyödyntämiseen ja yhteisiin leikkeihin lapsen kanssa. Kirjaa voi lukea ketterästi loruttelemalla tai aukeama kerrallaan, kuhunkin aiheeseen huolella keskittyen.

Tekijät: Lissu Suursalmi ja Pekka Rahkonen
Sivumäärä: 24
Saatavilla: holvi.com/shop/vaahtopaat/

Muistathan myös Vilskettä vesillä -kirjasarjan ensimmäisen teoksen Vaahtopäät purjehdusleirillä, josta löytyy myös ruotsinkielinen käännös.

Purjehdustaidot opastaa purjehtimaan 

RYA:n Purjehdustaidot on runsaasti valokuvia sisältävä kirja, jossa käsitellään kaikki keskeiset tiedot ja taidot, joita tarvitaan turvallisessa purjehtimisessa. Kirjassa esitellään piirroksin tärkeimmät veneiden osat sekä rantautumis- ja ankkurointitavat. Vesillä liikkumisen turvallisuusasiat ja navigointi ovat omissa luvuissaan.

Tekijä: Jeremy Evans, kääntäjä: Mirja Kytökari
Sivumäärä: 224
Kustantaja: Suomen Purjehdus ja Veneily ry
Saatavilla: spv.fi/purjehdustaidotkirja

Sitkeää elämää saarilla

Kaksikielinen Meren maa – Havets land esittelee Turunmaan ainutlaatuista maisemaa Ritva Kovalaisen ja Pekka Turusen saaristokuvien kautta. Mitä saarilla eläminen edellyttää ihmiseltä ja luonnolta? Turun museokeskuksen tutkija John Björkman käsittelee teemaa kulttuurihistorian, Sagalundin museojohtaja Li Näsen kansanperinteiden ja Saaristomeren tutkimuslaitoksen johtaja, dosentti Jari Hänninen ekologisuuden näkökulmasta. Kirja valittiin Vuoden luontokirja -palkintoehdokkaaksi.

Tekijät: Ritva Kovalainen ja Pekka Turunen
Sivumäärä: 163
Kustantaja: John Nurmisen Säätiö
Saatavilla: johnnurmisensaatio.fi/kauppa/

Salakuljettajan muistelmat

Algoth Niskan nimi yhdistetään nopeasti kieltolakiin, mutta millaisia seikkailuita tunnetulla merikapteenilla ja salakuljettajalla aikanaan oli? Niskan muistelmateos Mina Äventyr ilmestyi Ruotsissa vuonna 1931, ja nyt se julkaistiin lyhentämättömänä nimellä Seikkailujani suomeksi Kyösti Helinin käännöksenä. Kirjassa Niska kuvaa paitsi värikkäitä vaiheitaan ja pakomatkojaan, myös Itämeren rannikkoelämää. Kirja sisältää alkuperäiskuvituksen sekä Niskan elämää valottavia liitteitä, kuten hänen tyttärenpoikansa Ilkka ”Danny” Lipsasen esitelmän.

Tekijät: Algoth Niska, käännös Kyösti Helin
Sivumäärä: 264
Kustantaja: Hexen Press
Saatavilla: suomalainen.com/products/algoth-niska-salakuljettajien-kuningas-1

Tekstit: Iina Airio ja kustantajat
Kuvat: Kustantajat