Matkaveneily

Venekaupan huima kasvu jatkuu - Fortsatt enorm ökning i båtförsäljningen

Suomalaisten venealan toimijoiden yhteisissä Suomiveneilee.fi -koeajopäivissä oli testattavana yli 20 erilaista venettä pienistä perämoottoriveneistä purjeveneisiin. Venealan Keskusliitto Finnboatin toimitusjohtaja Jarkko Pajusalo kertoo tapahtuman tavoitteista.

- Monelle kynnys aloittaa veneily on korkea verrattuna siihen, mitä sen pitäisi olla. Pyrimme saamaan ihmiset liikkeelle ja huomaamaan, että veneily on oikeastaan aika helppoa ja turvallista.

Viime vuonna veneiden ensirekisteröinnit kasvoivat 19% ja sama poikkeuksellisen kova kasvuvauhti on jatkunut alkuvuonna - ensimmäisen neljän kuukauden aikana rekisteröitiin 19% enemmän vesikulkuneuvoja viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

-  Hämmästyttävää kyllä, ollaan alkuvuonna menty aivan täsmälleen samaa tahtia kuin viime vuonna. En olisi uskonut, että kasvu on näin voimakasta.

Kotimaanmatkailun merkitys on kasvanut koronakriisin seurauksena ja sitä kautta sekä venemyynti että veneilyyn liittyvät palvelut ovat saaneet ennennäkemättömän nosteen.

- Rahaa on käytettävissä. Mökit ovat täydellä käytöllä ja vaihtavat omistajia, ja suurin osa suomalaista veneilystä liittyy tavalla tai toisella mökkeilyyn. Varmasti taustalla on myös patoutunutta kysyntää. Monella ulkomaanmatkailu on vienyt ison osan vapaa-ajan budjetista ja se on rajoittanut tai myöhästyttänyt veneenhankintaa. Nyt on helpompi tehdä se liike. Nämä ovat isoja hankintoja kuitenkin, Pajusalo toteaa.

Kaupaksi menee enemmän ja enemmän perämoottoriveneitä, ja korona-aika on vain vahvistanut kehitystä.

- Trendi on suuntautunut lisääntyvässä määrin nopeisiin päiväretkiin. Siihen liittyy joko se mökki tai sitten kaupungistuminen omana megatrendinään. Myös esimerkiksi Skipperi ja kehittyvät veneenvuokrauspalvelut omalla työllään luovat markkinaa ja edesauttavat veneilyn aloittamista, Pajusalo sanoo.

Maailmalla on pulaa raaka-aineista. Tämä näkyy suoraan myös veneteollisuudessa.

- Tällä hetkellä ajetaan niin sanotusti rajoitinta vastaan. Se valmistaja nousee korkeimmalle, joka pystyy toimittamaan eniten. Ongelma on se, että monilla on kapasiteetti myyty ja useat myyvät jo ensi vuotta tai jopa ensi vuosi on myyty. Jää nähtäväksi loppuvuonna, kuka pystyi kapasiteettia eniten nostamaan sekä saamaan komponentit ja materiaalit, Pajusalo kertoo.

Pajusalo uskoo, että kasvu jatkuu myös tulevina vuosina.

- Kun yhä useampi pääsee veneilyn makuun, on käyrä vielä nouseva. Toisaalta kasvu tulee vähitellen myös hidastumaan sitten, kun matkailu vapautuu.

Jarkko Pajusalon näppituntuma on, että ensiveneen ostajia on enemmän kuin aiemmin.

-  Ensiostajat toki tyypillisemmin ostavat käytetyn veneen. Tarkkaa statistiikkaa ei ole, mutta valistunut arvaukseni on, että veneily on selvästi yhä laajemman kansanosan harrastus.

 

Fortsatt enorm ökning i båtförsäljningen

De stora aktörerna inom båthandeln i Finland ordnade i början av juni Suomiveneilee.fi - provkörningsdagarna. Över 20 olika båtar, från små snurrebåtar till segelbåtar kunde provköras. Jarkko Pajusalo, verkställande direktör för Finnboat, Båtbranschens Centralförbund, förklarar  målsättningarna med evenemanget.

- För många är tröskeln att börja idka båtsport alltför hög, jämförd med vad den borde vara. Vi försöker få folk i rörelse, då kommer de att märka att det egentligen är ganska lätt och ofarligt att bedriva båtsport.

Senaste år ökade nyregistreringarna av båtar med 19% och samma exceptionella tillväxttakt har fortsatt under början av det här året. Under de fyra första månaderna registrerades 19% flera farkoster än under motsvarande period senaste år.

- Förvånande nog har vi under början av året haft exakt samma tillväxttakt som under förra året. Jag trodde inte att tillväxten skulle bli så här stark.

Som en följd av koronakrisen har den inhemska turismens betydelse ökat och det har lett till en sällan skådad ökning för både båtförsäljningen och de tjänster, som stöder båtsporten.

- Det finns pengar. Stugorna är i fullt bruk och byter ägare.  Båtsporten hänger i hög grad ihop med stuglivet. I bakgrunden finns också en fördröjd efterfrågan. För många har utrikesresorna svalt en stor del av fritidsbudgeten och det har begränsat eller fördröjt båtköpet. Nu är det lättare att ta det här beslutet. det är ändå frågan om stora investeringar, konstaterar Pajusalo.

Allt flera utombordsmotorbåtar säljs och koronatiden har ytterligare förstärkt den här trenden.

- Snabba dagsutfärder blir allt mera populära.  De utgör antingen en del av stuglivet eller av urbaniseringen som en egen megatrend. Också exempelvis Skipperi och övriga båtuthyrningstjänster skapar en ny marknad och gör det lättare att börja med båtsport, säger Pajusalo.

I världen är det brist på råmaterial. Det märks också direkt i båtindustrin.

- Det är begränsningar, som styr verksamheten idag. Den tillverkare vinner, som kan leverera mest. Problemet är, att många har sålt sin kapacitet och många säljer redan – eller har sålt – nästa års produktion. Under slutet av året får vi se vem som är bäst på att öka sin kapacitet och att få komponenter och material, säger Pajusalo.

Pajusalo tror, att tillväxten fortsätter också under de kommande åren.

- När allt flera får smak för båtsporten stiger kurvan ännu. Men å andra sidan kommer tillväxttakten småningom att minska då resandet öppnas igen.

Jarkko Pajusalos intryck är, att vi det här året har flera förstagångsköpare än tidigare.

- Den första båten är ofta en begagnad båt. Det finns ingen exakt statistik, men min upplysta gissning är, att båtsporten har blivit en fritidssysselsättning för allt större grupper i samhället.

 

Kuva, Bild: Kari Wilén/Oy Sea-Kari Ab


”Kysy veneilystä” uutuutena SPV:n webinaarikevääseen - ”Fråga om båtsport”, nytt koncept under SBF:s vårwebbinarium

Onko sinulla kysymyksiä veneilyn aloittamisesta, luonnonsatamakohteista tai vaikkapa kisaamisen aloittamisesta köliveneellä? SPV:n kevään monipuolisissa ja maksuttomissa webinaareissa tarjoamme mahdollisuuden jututtaa asiantuntijoita kiinnostavista veneilyaiheista. Kysymyksille ja keskustelulle on varattu runsaasti aikaa.

Kevään aikana jatkuvat myös suositut Veneilijän sää- ja Purjehduksen pelikirja -webinaarit aina toukokuun loppuun saakka. Seuratoimijoille kevään webinaaritarjonnassa löytyy myös kiinnostavia kokonaisuuksia uudesta koulutusalustasta ja Suuli jäsenrekisterin käyttämisestä. Tervetuloa linjoille!

Tarkemmat tiedot, osallistumislinkit ja webinaarien tallenteita löydät osoitteesta www.spv.fi/digikirjasto

***

”FRÅGA OM BÅTSPORT”, NYTT KONCEPT UNDER SBF:S VÅRWEBBINARIUM

Har du frågor om hur man börjar med båtsport, om naturhamnar eller påbörjandet av tävlandet med kölbåtar? Under SBF:s mångsidiga och kostnadsfria webbinarier har du möjlighet att ställa frågor (hålls på finska). Vi har reserverat gott om tid för frågor och diskussion.

Under vårens lopp fortsätter även de omtalade webbinarierna Veneilijän sää och Purjehduksen pelikirja, ända till slutet av maj. För klubbmedlemmar kommer det även att finnas intressanta webbinarier om den nya utbildningsplattformen och användningen av Suuli-medlemsregistret. Välkommen med!

Mer detaljerad information, länk för deltagande och inspelningar av webbinarier hittar du här: spv.fi/digikirjasto.


Kesän lukuvinkit - Nautic esittelee merelliset kirjauutuudet

   

Nautic esittelee merelliset kirjauutuudet. SPV:n jäsenille alennus Vaarallisilla vesillä ja Itämeren majakat -kirjoista.  

TAHDOLLA MAAILMAN YMPÄRI — ARI HUUSELAN TARINA

Seikkailukertomus toteutuneesta unelmasta, purjehduksesta maailman ympäri.

Ari Huusela, 58, kiersi purjeveneellä yksin ja pysähtymättä maapallon. Hän oli ensimmäinen Vendée Globe-kilpailuun osallistunut pohjoismaalainen. Ennen kuin Huusela pääsi Stark-veneellään lähtöviivalle, hänen piti edetä ammattikoulupohjalta Finnairin lentokapteeniksi, purjehtia yksin Atlantin yli pienellä purrella ja luottaa väärään ihmiseen, jonka ansiosta unelmat maailmanympärikisasta upposivat.

Kohtalo teki kaikkensa estääkseen Ari Huuselaa pääsemästä kilpailuun. Ja vielä tarvittiin hyvää tuuria, että Huusela selvisi neljän kuukauden koettelemuksesta hengissä.

Tekijä: Reijo Ruokanen
Kustantaja: Otava
Ilmestyy: 16.8.2021

***

VAARALLISILLA VESILLÄ - SALAKULJETUSTA JA SEPRAKAUPPAA SUOMENLAHDELLA

Tietokirjailija Johanna Pakola johdattaa lukijat merentuoksuiselle matkalle itäisen Suomenlahden saaristoon, ihmisten arkeen ja elämään meren sylissä 1800-luvun puolivälistä toisen maailmansodan maininkeihin saakka.

Vaarallisilla vesillä on matka sekä saaristolaisten elämään että yhteiskunnallisiin ilmiöihin ja maailman tapahtumiin, joihin ihmiset sopeutuivat kukin tavallaan. Merestä saivat elantonsa kalastajat, hylkeenpyytäjät, luotsit, majakanvartijat ja monet muut. Merta pitkin liikkuivat myös salakuljettajat, jotka kiisivät veneillään lastinaan useimmiten viinaksia – rikollisten bisnekset kukoistivat etenkin kieltolain aikana.

Kirjan kuvitus on merkityksellinen osa lukuelämystä. Tekstin rinnalla kulkevat lukuisat arkistokuvat avaavat ikkunan tähän Suomenlahden saariston vaiherikkaaseen ajanjaksoon. Historioitsija Lauri J.S. Kairan johdantoluku täydentää Suomenlahden historiaa aiemmilta vuosisadoilta.

John Nurmisen Säätiö tarjoaa SPV:n jäsenille kirjoja jäsenetuhintaan. Saat verkkokaupasta 20 prosentin alennuksen käyttämällä koodia nautic20

Tekijät: Johanna Pakola, Lauri J. S. Kaira
Kustantaja:
John Nurmisen Säätiö
Sivumäärä:
278

***

SUOMEN LASTEN SAARISEIKKAILU

Suomen lasten saariseikkailu on sekä kiinnostava lasten tietokirja että jännittävien tarinoiden aarrearkku. Kirjassa tehdään retki kymmeneen saareen, joissa varmasti kannattaa käydä. Jokainen niistä on aivan omanlaisensa ja jokaiseen pääsee ilman omaa venettäkin.

Saarten yhteydessä kerrotaan siihen liittyvä kiehtova tarina. Kirja tarjoaa myös paljon mielenkiintoista tietoa Suomen saarista ja niiden synnystä. Seikkailujen kohteina ovat Kotkan Varissaari, Pellinki, Seili, Rosala, Jurmo, Korppoo, Kökar, Raippaluoto, Tankar ja Hailuoto.

Tekijät: Raili Mikkanen ja Sirkku Linnea
Kustantaja: Minerva
Sivumäärä: 106 s.
Ikäsuositus: 6+
Ilmestyy: 16/2021

***

ITÄMEREN MAJAKAT

Upeasti kuvitettu teos vie lukijan matkalle tutustumaan Itämeren rantojen lukuisiin majakoihin.

Magnus Rietz on vieraillut neljän vuoden aikana yli kahdellasadalla majakkapaikalla kaikissa Itämeren maissa: Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa, Puolassa, Liettuassa, Latviassa, Virossa, Venäjällä ja Suomessa. Tuloksena on syntynyt loistelias ja ainutlaatuinen kuva-aineisto paikoista, joissa harvemmin käydään.

Teoksen lähes kolmesataa valokuvaa ovat kunnianosoitus majakoiden kauneudelle, niin ulkoiselle kuin sisäiselle, sekä ympäristöille, joihin ne on rakennettu. Kuvia säestävissä pikku tarinoissa Rietz kertoo havainnoistaan ja esittelee lyhyesti majakoiden historiaa.

Ruotsalainen valokuvaaja-kirjailija Magnus Rietz on merenkulun ammattilainen, farologi (majakkatuntija) ja rannikkojääkäri. Hän innostui majakoista purjehtiessaan Itämerellä 1980-luvun puolivälissä ja oli myös perustamassa Ruotsin majakkaseuraa vuonna 1996.

Kirja on ilmestynyt myös ruotsiksi: Fyrar runt östersjön

ETU SPV:n jäsenille kustantajan verkkokaupassa: lisäämällä alennuskoodin SPVRY saat -35% alennuksen kirjasta sekä ilmaiset toimituskulut.

Tekijä: Magnus Rietz
Sivumäärä: 415 sivua
Kustantaja: Tammi

***

MUISTA MYÖS: TAITAVA VENEPÄÄLLIKKÖ

Juha Pasanen kertoo havainnollisesti ja käytännönläheisesti, mitä tietoja ja taitoja venepäällikön tulee hallita vastatakseen vesikulkuneuvon kulusta. Kirja on kirjoitettu korostaen ennen kaikkea turvallisuutta ja päällikön vastuuta kaikissa olosuhteissa.

Kirjan tiedoilla ja SPV:n käytännön veneilijä- ja venepäällikkökursseilla opituilla taidoilla voit veneillä omalla tai vuokraveneellä niin Suomessa kuin muuallakin. Päällikkönä toimiminen on parhaimmillaan nautinnollista ja palkitsevaa. Koe vapaus liikkua vesillä turvallisesti luonnonvoimien keskellä.

Kirja saatavilla SPV:n verkkokaupasta

Tekijä: Juha Pasanen
Sivumäärä: 211
Kustantaja: SPV


Vuoden veneilyteko 2020-tunnustus Antti Kaipaiselle

Veneilytoimittajat ry – Båtjournalisterna rf on myöntänyt Vuoden veneilyteko 2020-tunnustuksen Antti Kaipaiselle hänen perustamansa Veneilysaimaa.com -sivuston perinpohjaisesta uudistamisesta. Tunnustus myönnettiin Vene 21 Båt verkossa -tapahtumassa.

Veneilysaimaa on jo vuosituhannen vaihteessa avattu sähköisten satamaoppaiden edelläkävijä, joka on alusta asti avannut ainutlaatuisella tavalla Saimaan veneilymahdollisuuksia, luontokohteita ja palveluita veneilijöille ja vesistömatkailijoille. Sivusto on perustettu ilman taloudellisia intressejä ja täysin Kaipaisen omin voimin.

Veneilysaimaan tapa ohjata kävijät luontokohteisiin ja palvelujen äärelle luontoa kunnioittaen, avoimesti kaikki kohderyhmät ja esteettömyys huomioiden sekä digitalisaatiota hyödyntäen on esimerkillistä ja sivuston sisältämän informaation määrä ja laatu korkealuokkaista.

Saimaa on maailmalaajuisesti ainutlaatuinen vesistö, jonka veneily- ja matkailupotentiaali on huomattava. Päivitetty Veneilysaimaa on keskeisessä roolissa Saimaan salojen avaamisessa.

Antti Kaipainen on SPV:n Saimaan vesistöalueen aluetoiminnanjohtaja sekä Järjestötoimikunnan jäsen ja entinen puheenjohtaja. SPV onnittelee Anttia ansiokkaasta työstä ja hienosta tunnustuksesta!


SPV:n webinaarit – tervetuloa linjoille!

SPV:n webinaarit – tervetuloa linjoille!

Järjestämme talven aikana monipuolisesti erilaisia maksuttomia webinaareja. Tervetuloa linjoille!

Tällä hetkellä luvassa on:

Maanantaina 25.1. klo 20-21.30: Purjehduksen pelikirja, Skiffit ja foilaus osa 3/3. 49er FX -purjehtijat, Martin Gahmberg ja Joakim Wilenius. Liity mukaan täältä.

Torstaina 28.1.2021 klo 18-19.30: Aloita veneily -webinaari. Starttipaketti aloittavalle veneilijälle veneilyturvallisuuteen, koulutuksiin, vakuutuksiin ja seurojen palveluihin. Liity mukaan täältä.

SPV:n pidetyt webinaarit:

Ke 26.3.: Lasten purjehduskoulu

To 2.4.: Suuli katsastajan näkökulmasta.

Ti 7.4.: Kaikille avoin Uusi vesiliikennelaki tutuksi -webinaari. 

To 9.4. klo 18-19: Kaikille avoin Veneilijän sää -webinaari, osa 1.

To 16.4. klo 18-19.30: Treenivinkit ja Drillbook seuravalmentajille, osa 2.

To 23.4. klo 18-19: Kaikille avoin Veneilijän sää -webinaari, osa 2. Meteorologi Martin Gahmberg.

Pe 24.4. klo 18-19.30: Play- ja Speedbook-webinaari. Päävalmentaja Joakim Wilenius, meteorologi/valmentaja Martin Gahmberg ja valmennuspäällikkö Vili Kaijansinkko.

Ma 4.5. klo 18-19.30: Katsastajan Suuli -webinaari.

To 7.5. klo 18-19: Kaikille avoin Veneilijän sää -webinaari, osa 3. Meteorologi Martin Gahmberg.

Ti 12.5. klo 16-17.30: Junnusta huipulle -webinaari. Katso tallenne täältä.

To 14.5. klo 18-19.30: Treenivinkit ja Drillbook seuravalmentajille, osa 3.

To 14.5. klo 18-19.30: Kauden aloitusinfo ratamoottoriveneilijöille.

To 14.5. klo 19.30-21: Kauden aloitusinfo Offshore-veneilijöille.

To 21.5. klo 18-19: Kaikille avoin Veneilijän sää -webinaari, osa 4.

Ke 27.5. klo 18-19: Kysy ja keskustele vesiliikennelaista. 

To 28.5. klo 17.30-18.50: SPV:n uusi strategia tutuksi.

To 28.5. klo 19-20.30: Lär känna SBF:s nya strategi.

Ma 1.6. klo 19.30-21: Playbook seuravalmentajille ja purjehtijoille. Martin Gahmberg, Joakim Wilenius ja Vili Kaijansinkko.

Merenkulun lippukulttuuri veneilijöille – webinaari siirtyy myöhemmin ilmoitettavaan aikaan.

To 4.6. klo 18-19: Veneilijän sää, osa 5. Meteorologi Martin Gahmberg.

Ke 10.6. klo 10-11: Junnusta huipulle, osa 2. Teemana kilpailuihin valmistautuminen (Regattaan täydessä iskussa/Sinem Kurtbay, Kisapäivän rutiinit/Oskari Muhonen ja Onnistunut lataus lähtöjen välissä/Noora Ruskola ja Mikaela Wulff). Webinaari on kaikille avoin ja erityisen suositeltava nuorille purjehtijoille sekä seuravalmentajille.

Ke 4.11.2020 kello 17.30: Koulutusinfo seuroille. Jukka Toivakka ja Mirja Rosenberg.

Ke 11.11.2020 kello 17.30: Koulutusinfo seuroille. Jukka Toivakka ja Mirja Rosenberg. 

To 19.11.2020 klo 18-19.30: Treenivinkit ja Drillbook seuravalmentajille. Vili Kaijansinkko, Joakim Wilenius, Laura Santala ja Martin Gahmberg.

Ti 24.11.2020 klo 18-19: Veneilijän sää, osa 6. Meteorologi Martin Gahmberg. Kertausta kevään webinaareista.

Ke 2.12.2020 klo 19-20.30: Playbook seuravalmentajille ja purjehtijoille. Martin Gahmberg, Joakim Wilenius ja Vili Kaijansinkko. Katso tallenne Digikirjastosta.

Ti 8.12.2020 klo 20-21: Veneilijän sää, osa 7. Teemana päivän sääkartat ja stabiliteetti. Meteorologi Martin Gahmberg.

To17.12.2020 klo 18-19.30: Tapio Lehtinen maailman merillä. Katso tallenne Digikirjastosta.

Ma 21.12.2020 klo 20-21: Veneilijän sää, kertaus. Meteorologi Martin Gahmberg.

Ma 11.1. klo 20-21.30: Purjehduksen pelikirja, Skiffit ja foilaus osa 2/3. Sinem Kurtbay, Martin Gahmberg ja Joakim Wilenius. Katso tallenne täältä.

Tiistaina 12.1.2021 klo 20-21: Veneilijän sää, osa 8. Meteorologi Martin Gahmberg. Sääkartat ja stabiliteetti jatkuu. Liity mukaan täältä.

SPV:n webinaarien tallenteita löydät täältä: spv.fi/digikirjasto


Itäinen Suomenlahti – pienin askelin

Itäinen Suomenlahti – pienin askelin

30Miles siirtyy Viron ja Suomen rannikoilta Venäjälle.

EU-rahoitteinen projekti ”30 MILES” keskittyi muutama vuosi sitten Viron ja Suomen rannikoilla sijaitsevien vierasvenesatamien kehittämiseen. Satamia oli mukana kuusi kummastakin maasta ja edustamani Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun rooli projektissa oli turvallisuuspainotteinen. Tässä keskityimme muun muassa lähestymisvideoiden tuottamiseen, satamien fyysiseen turvallisuuteen ja henkilökunnan koulutukseen.

30MILES-nimi syntyi muutama vuosi sitten ajatuksesta, että tavallisen huviveneilijän ihanteellinen päivämatka on enintään noin 30 merimailia. Mitä enemmän matkan varrelta löytyy tällä etäisyydellä toisistaan olevia pienvenesatamia sitä houkuttelevampi reitti on.

Uusi projekti – 30MILES RusFin siirtää kehitystyötämme itään, Venäjän rannikolle. Tavoitteena on kehittää houkutteleva veneilyreitti Suomen ja Venäjän satamien välille. Edeltävän projektin tapaan keskitymme pienvenesatamapalvelujen ja turvallisuuden kehittämiseen ja matkailun edistämiseen. Jossain vaiheessa rajat taas aukeavat ja silloin voi miettiä vaihtoehtoista itäistä lomamatkaa vähemmän ruuhkaisilla vesillä.

Venäjällä on jo useampia hyviä vierasvenesatamia Suomenlahden rannikolla. Viipurin ja Pietarin välillä käymisen arvoisia ovat muun muassa Johannes (Sovetsky) – suojainen satama Vysotkyn kaakkoispuolella, Tammikonniemi/Seivästö (Dupkovaya Bay) – mukava pikkupaikka ravintoloineen ja tietenkin historiasta tuttu kylpyläkaupunki Terijoki (Zelenogorsk). Uusia satamia on tulossa, myös Pietarin lounaispuolelle.

Viipurin tullista tai sen toimimattomuudesta on paljon puhuttu mutta nyt asiaan on tulossa helpotusta Vysotskiin (Uuras/Uurainen) avattavan tulliaseman muodossa. Ajankohta on tätä kirjoitettaessa vielä hieman avoin.

Dupkovaya
Johannes

Itään suuntautuvan venematkailun suurimmat haasteet lienevät tiedon ja kokemuksen puute. Ei uskalleta tehdä ”hyppyä tuntemattomaan”, vaan pysytään mieluummin turvallisiksi koetuilla kotivesillä. Kehittämällä näitä osa-alueita projekti parantaa tavallisen veneilijän mahdollisuuksia löytää uusia alueita lomanviettoonsa.

Lähestymisvideot helpottavat reittisuunnittelua näyttämällä kunkin sataman lähestymisen sekä videolla että kartalla samanaikaisesti. Kaikki edellisessä projektissa tehdyt videot ja paljon muuta löytyvät sivulta 30miles.info
Viisi vuotta sitten tekemämme retken artikkeli Yachting Monthly -lehdessä löytyy tästä.

Projektin Lead Partnerina toimii Russian Presidential Academy of National Economy and Public Administration ja partnereina Saint-Petersburg Regional Public Organization Sports Сlub, Cursor Oy ja Xamk (Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu).

 

Reittivaihtoehto
Terijoki

Teksti ja kuvat: Harri Sane (projektipäällikkö)


Sommarkompis på vintervila

Sommarkompis på vintervila

Genom att ha en omsorgsfull service om hösten möjliggör du en minst lika frisk motorbåt nästa sommar som du haft denna höst.

Sällan överraskar vintern båtförare lika mycket som bilister. Redan det att en stor del av båtarna lyfts upp under klubbens talko, förhindrar att det skjuts för långt fram i tiden. Även de som fixar upplyftningen själv vaknar till då de märker att de förblivit enda kvar vid bryggan.

Trots allt upplever många stress av höstsysslorna, och den stressen går att undvika genom att förutse situationen i tid. Att förutse situationen kommer att underlätta processen, förstärka säkerheten, båten hålls i bättre skick och man kan även spara lite pengar.

Arbetet startar redan på vattnet. Ackumulatorn laddas ännu en gång. En sista sväng vid bensinmacken och vid septibryggan värmer motorn passligt inför oljebyte. Den gamla oljans skick kontrolleras, ljus grumlighet syftar på att vatten kommit in i systemet. Även om det inte syns spår av vatten, kan man med några års mellanrum ta ett prov av oljan och skicka den för att analyseras, och på så vis får du värdefull information om motorns kondition.

Senast nu lönar det sig att ta i bruk ett häfte, dit du samlar service-, kompletterings- och reparationsbehov av både båten skick och besättningens utrustning. Häftet kommer att vara ett mycket bra redskap då man vill vara kostnadseffektiv. Med hjälp av den kommer du att kunna välja rätt alternativ under vinterns rea, inga fler impulsköp.

Det beror på båtens brygg- och vinterförvar plats var det är lättast att tömma båten. Det är bra att minska på riskerna som man står ut för då man klättrar på en stege och det lönar sig att lyfta upp en möjligast tom båt.

Preparationerna på land inkluderar kontrolleringen av båtstöttarnas skick. När de är granskade, godkända, byggda och rättställda, lämnar vi de arbetsredskap som behövs för ytterlig justering tillhands. Då man lyfter kollektivt upp båtar är detta centralt, men det försnabbar även då man lyfter ensam upp båten.

Rent och fint

Då båten är upplyft och stöttad, borde det finnas intill båten vatten, högtryckstvättare eller borstar. Rengöringen försvåras rejält ifall delarna hinner torka emellanåt. Det är inte frågan om minuter, men redan en halv timmes försening påverkar mer drastiskt än skillnaden mellan en bra och en dålig bottenmålfärg.

Samtidigt skall man kontrollera bottens, propellerns och drevets tillstånd och om det finns ett behov att byta anoderna. Det är även bra att byta oljan och smörja delarna i samband med dessa sysslor.

Nu är det brådskande redan över. Om det inte lovas regn eller storm efter upplyftningen är det bra att låta båten torka före man täcker in den för vintern. Sidorna går att vaxas med ett lager utan polering. Det kommer att hålla smutsen borta från gelcoatingen och försnabba ibruktagandet nästa vår.

Med hjälp av motorns handbok byter man impellern och filtren, kör glykolen inför kylan, tömmer nedkylningssystemet, tvättar båten och sprayar el-delar med fuktrepeller. Ackun laddas full, led lösgörs och rengörs. Båtens propparna lämnas uppe. Kontrollera gasen ifall den läcker och skriv hela tiden upp, vilka reservdelar och hurdan service båten behöver.

Ventilationen i skick

Värdet av det du lämnar efter dig i båten kan bedömas genom att se på det som en tjuv skulle göra: hur lätt kan man stjäla den och har den ett återförsäljningsvärde?

Om du kan ta loss plottern eller vhf:n på tio minuter, är det onödigt att lämna kvar dem till tjuven. Flytvästar, kärl och fina plädar är lättare att sälja än skräddarsydda soffmadrasser. Alla textiler som lämnas kvar i båten bör läggas så att de vädras.

I samband med de inre delarnas rengöring kan man spara en märkvärdig summa pengar då man kollar Marthaförbundets sidor. Tallsopa, som kostar några euro ersätter lätt många av de dyra ”special tvättmedlen” och en sista avtorkning med ättika förhindrar både mögel från att vildas och smådjur som söker vinterboende att bosätta sig.

Till sist försäkrar man sig att alla skåp och lådor hålls uppe, så att det faktiskt vädras.

Båtens överkast skall bedömas enligt tre punkter. Inga gropar får bilas på presenningen så att ingen snö samlas där under vintern och att snö/regn glider lätt av. Man får heller inte använda båtens räck som fäste. Det skall finnas möjligast lite vind yta.

I idealfall skall överkastets kanter leda till marken, inte via stöttarna eller själva båten. Alla dessa punkter angår även fästandet av en presenning, det är bättre att fästa kanterna med hjälp av lösvikter än vid stöttarna. Då man stänger överkastet lönar det sig att lämna en punkt som är lättare att öppna: man måste trots allt besöka sin bästa vän regelbundet även under vintern.

Tips för höst service

Motorer och apparater

  • Följ de instruktioner som apparaten har
  • Det finns användarmanualer för äldre motorer på tillverkarens hemsida, men även från webb-baserade reservdels butiker
  • En full tank hindrar bildningen av kondensvatten, men de nuvarande (bio)bränslens hållbarhet är sämre: använd skydds ämnen
  • Håll motorn i gång i några minuter i sött vatten före du tillägger glykol i nedkylningssystemet
  • Impellern skall bytas med 2-3 års mellanrum
  • Bränsletankens filter skall kontrolleras årligen
  • Granska styrsystemets smörjning
  • Ackumulatorns koppling skall tas ur. Rengör oxideringsskadorna med en stålborste, men de skall INTE SMÖRJAS

Kom ihåg utrustningen

  • Testa alla flytvästar
  • Uppdatera nödsignals utrustningen
  • Uppdatera programmen som används vid elektroniken
  • Kolla repen och fenders
  • Beställ service som kräver en proffs före vår säsongen
  • Ta vara av vinterns rea då du handlar ny utrustning

Tidtabell

Före upplyftning:

  • Ladda ackumulatorn
  • Töm septitanken
  • Töm vattentanken
  • Fyll på den fasta bensintanken
  • Byt motoroljan
  • Lösgör räcken
  • Förbered båtstöttorna

Genast efter uppflytning:

  • Bottnens rengöring
  • Däckets och sidornas rengöring
  • Dragets oljebyte och kopplingarnas smörjning
  • Skölj motorn och kör igenom glykolen
  • Vatten- och septisystemens sköljning och tömning

När båten torkat:

  • Skyddsvaxa båtens sidor
  • Möjliggör luftventilationen inombords
  • Täck in båten

På vintern:

  • Ladda ackumulatorn med ca två månaders mellanrum
  • Kolla presenningen efter både storm och snöfall

Text: Pasi Nuutinen
Översättning: Pinja Harjunpää
Bilder: Helmi Hollo ja Iina Airio


Ari Tammi: Sosiaalisesti tai omassa rauhassa

Sosiaalisesti tai omassa rauhassa

Suomi on pullollaan täyden palvelun vierassatamia, mutta myös luonnonsatamissa on nähtävää ja koettavaa.
Vaasalainen Ari Tammi nauttii veneilyn riippumattomuudesta. Vesillä on vapaus valita seura ja seuraava kohde

Missä ja milloin aloitit veneilyn?

”Vietin pikkupoikana 1970-luvulla kesiä isovanhempien mökillä Vaasan saaristossa. Aloitin veneilyn tietysti soutuveneellä, ja mitä isommat aallot sitä parempi. Ohiajavien kalastusveneiden aaltoihin ryntäsin vaikka suoraan ruokapöydästä.

Ensimmäinen pulpettivene meille tuli, kun olin 12, ja sillä sitten kolusinkin ahkerasti saariston sokkeloita. Matkaveneilyn aloitin 1990-luvun alussa 10-metrisellä ”fiskarilla”, johon piti tietysti rakentaa myös uudet hytit.”

Millä veneillä ja kenen kanssa veneilet?

”Erilaiset veneilytarpeet hoituvat tällä hetkellä kolmella veneellä; Fjord 880AC toimii varsinaisena matkaveneenä, Yamarin 74C on uutena ”trailerimatkaveneenä” ja Silver Hawkilla hoidan ihan alkukauden ”jääajelut” sekä tutkimusmatkat kaikkein hankalimmissa kivikoissa.

Olisi hienoa, kun selviäisimme kahdella veneellä, mutta toistaiseksi se ei ole onnistunut veneilyn monimuotoisuudesta johtuen.

Vaimoni sekä 20- ja 17-vuotiaiden poikiemme kanssa on ollut hienoa viettää yhteistä aikaa vesillä. 2000-luvun alussa kiertelimme Saaristomerellä ja Tukholmankin saaristossa. Viimeiset kymmenen vuotta pääkohteena on ollut Ruotsin Höga Kusten, mikä on mukavan lähellä vaasalaisille.”

Mikä veneilyssä viehättää?

”Nautimme veneilyn tuomasta riippumattomuudesta ja omavaraisuudesta. Rantautumis- tai oleskelupaikan voi valita siten, että on suojassa tuulelta ja toisaalta vaikka löytää täydellisen ilta-auringon. Voi myös valita oman rauhan luonnonsatamassa tai sosiaalisemman vaihtoehdon muiden kanssa. Vaasan rikkonaisen saariston etuna on loputon määrä hyviä luonnonsatamia, kunhan ei liikaa kiviä pelkää. Veneessä parasta on myös se, että kaikki on mukana ja lähellä – usein kädenojennuksen päässä. Porukalla liikkuessa ei olla kenenkään nurkissa vaivoina, vaan kaikki omillaan.”

Minne lomamatkanne suuntautuvat?

”Tyypillisesti teemme noin parin viikon reissun Höga Kustenille perheen voimin – ja usein meitä on useampi vene liikkeellä yhdessä. Viime vuosina lisäsimme repertuaariin ”trailerimatkaveneilyn”, mikä ratkaisee matka-ajan ongelman ja lisäksi mahdollistaa veneilyn upeilla järvillämme. Olemme kolunneet Saimaan Lappeenrannasta Kuopioon (reilu 400 meripeninkulmaa seitsemässä päivässä) ja Porkkala-Parainen-välin samaan tyyliin.

Saimaa jätti lähtemättömän vaikutuksen monellakin tapaa. Kaikkien veneilijöiden pitäisi ainakin kerran kokea Saimaan kauneus, veneilyn helppous ja monimuotoisuus. Suosittelen erityisesti Savonlinnan eteläpuolen saaristoa. Suurin osa kesälomasta kuluu vesillä tavalla tai toisella.”

Oletteko kokeilleet purjehdusta?

”Olemme käyneet venekerhon porukalla Kroatiassa purjehtimassa. Se on loistava tapa kokea purjehdus. Kroatiassa riittää lämmintä vielä syyskuun lopullakin, kun kotimaan kelit viilenevät. Hyvällä suunnittelulla kustannukset eivät ole sen korkeammat kuin normaalilla etelän lomalla.”

Ruotsin Höga Kusten on kestosuosikki.
Kroatian-purjehdusloma oli Tammille elämys.
Saimaan kanavan vipinää.

ARIN VINKIT VENEILYLOMALLE

• Yksi yö yhdessä paikassa riittää, eli vaihtelua on mukava saada.
• Karuille ulkoluodoille ei useinkaan voi jäädä yöksi, mutta tyynenä päivänä kannattaa pysähtyä vaikka lounaalle ulkoluodolle.
• Valitse yöpymispaikka tuulelta suojassa. Suomessa kun tuuli on yleensä synonyymi kylmälle. Toki sataman palvelutkin on hyvä tarkistaa omien mieltymysten mukaisesti.
• Jos omistat pulpettiveneen, vuokraa mökki mielenkiintoiselta alueelta ja käy kiertelemässä pikkuveneellä lähivesillä (esimerkiksi meriveneilijälle Saimaa).
• Luo ikimuistoisia hetkiä, kuten käymällä telttasaunassa kavereiden kanssa kauniissa luonnonsatamassa tai Jopojen vuokrausta Hangon satamasta.
• Nappaa ilmalla täytettävä SUP-lauta mukaan matkaveneeseen. Sillä on helppo käydä tutkimassa reitti ja sopiva rantautumispaikka tuntemattomaan luonnonsatamaan – ja samalla se käy kuntoilusta. Seisten meloen pohjan näkee paljon paremmin kuin kumiveneestä ja matka taittuu monta kertaa nopeammin.

Teksti: Iina Airio
Kuvat: Ari Tammen perhealbumi


Kesäkaveri talvilevolle

Kesäkaveri talvilevolle

Ennakointi vähentää hosumista ja huolellinen syyshuolto takaa sen, että seuraava kausi aukeaa vähintään yhtä terveellä moottoriveneellä kuin tämä kesä päättyy.

Aniharvoin talvi yllättää veneilijää yhtä pahasti kuin autoilijoita. Jo se, että suuri osa veneistä telakoidaan seurojen talkoilla, estää noston lykkäämistä liian myöhäiseksi. Myös itsetelakoijat heräävät asiaan, kun huomaavat jääneensä yksin laituriin.

Silti moni saa syystoimista stressiä. Turhaan, sillä pieni ennakointi on suuri apu. Se helpottaa operaatiota, nostaa turvallisuutta, auttaa veneen kunnon säilymistä ja tuottaa pientä säästöäkin.

Työ käynnistyy jo vesillä. Akku ladataan vielä kerran täyteen. Viimeinen koukkaus tankkauspisteellä ja septi-imurilla lämmittää moottorin sopivasti öljynvaihtoa varten. Vanhan öljyn kunto tarkistetaan, vaalea sameus vihjaa veden pääsystä kiertoon. Vaikkei vedestä merkkiä näkyisikään, voi muutaman vuoden välein ottaa öljynäytteen ja toimittaa sen analysoitavaksi, jolloin saa runsaasti tietoa moottorin yleiskunnosta.

Viimeistään nyt kannattaa ottaa käyttöön muistilehtiö, johon kerätään huolto-, täydennys- ja uusintatarpeet niin veneen kuin miehistön varusteiden osalta. Vihko on erittäin tehokas apuväline veneen kuntoa ja ylläpidon edullisuutta tavoitellessa. Sen avulla talven alennusmyynneistä tekee oikeita valintoja, ei heräteostoksia.

Riippuu laituripaikasta ja venepukeista, kummassa vene on helpompi tyhjentää. Yleensä tikkailla keikkuminen kannattaa
minimoida ja nosturin alle ajaa mahdollisimman tyhjä vene.

Maavalmisteluihin kuuluu pukkien kunnon tarkastus. Kun ne on todettu kelpoisiksi, koottu, säädetty sekä tuettu kunnolla, jätetään säätöihin tarvittavat työkalut esille. Yhteisnostojen sujumiseksi tämä on aivan oleellista, mutta nopeuttaa yksinkin toimimista.

Tuoreena puhtaaksi

Kun vene laskeutuu pukeille, vieressä pitäisi olla valmiina vettä, painepesuri tai harjoja. Pohjan ja vetolaitteen puhdistus vaikeutuu dramaattisesti, jos ne pääsevät välillä kuivahtamaan. Ihan minuuteista ei ole kyse, mutta puolenkin tunnin viivästys vaikuttaa enemmän kuin huonon ja hyvän eliönestomaalin ero.

Samalla tarkistetaan pohjan, potkurin ja vetolaitteen kunto sekä anodien vaihtotarve. Vetolaitteen öljynvaihto ja nivelien rasvaus on hyvä tehdä saman tien.

Nyt kiire on jo ohi. Jos noston jälkeen ei ennusteta pitkää sade- ja myrskyaikaa, on vain hyväksi antaa veneen kuivua ennen sen peittämistä kannen ja kylkien pesun jälkeen. Kyljet voi suojavahata yhdellä kerroksella ilman kiillotusta. Se pitää liikenteen nokipölyn irti gelcoatista ja nopeuttaa kevättöiden aloitusta.

Moottorin käsikirjan ohjeilla tarkistetaan tai vaihdetaan siipipyörä sekä suodattimet, ajetaan glykolit pakkasta varten, tyhjennetään vedenerotin sekä jäähdytysjärjestelmä, pestään pilssi ja annetaan sähköliittimille suihke kosteudenpoistajaa. Akut ladataan täyteen, johtimet irrotetaan ja navat puhdistetaan. Vesi- ja septijärjestelmät on hyvä tyhjennyksen lopuksi huuhdella puhtaalla vedellä. Pohjaproput jätetään auki. Kaasujärjestelmä tarkistetaan vuotojen varalta, ja koko ajan kirjataan muistiin, mitä varaosia tai ammattihuoltoja tullaan tarvitsemaan.

Tuuletus kuntoon

Veneeseen jäävää tavaraa voi arvioida varkaan silmin: kuinka helposti se on vietävissä ja onko sillä jälleenmyyntiarvoa?

Jos plotterin tai vhf:n saa itse irti kymmenessä minuutissa, sitä on turha jättää voron tehtäväksi. Pelastusliivit, astiat tai nätit viltit ovat helpommin myytäviä kuin muotoonleikatut patjastot. Ne, samoin kuin veneeseen jäävät kuomut ja muut tekstiilit pitää asetella mahdollisimman hyvin tuulettuviksi.

Sisätilojen loppupuhdistuksessa avautuu ihan merkittävä säästön paikka, kun katsoo vinkkejä Marttaliiton sivuilta (martat.fi). Parin euron mäntysuopapurkki korvaa helposti lähes kaikki kalliit ”erikoispesut” ja viimeinen pyyhkäisy etikkaliuoksella torjuu sekä homeitiöitä että talviasuntoa etsiviä jyrsijöitä.

Lopuksi varmistetaan kaikkien lokeroiden ja komeroiden pysyvän auki niin, että tuuletus todella kiertää kaikkialta ulos saakka.

Peitetelineiden toimivuutta pitää arvioida kolmen kohdan muistilistalla. Kuoppia ei saa muodostua, jotta lumi ja vesi luistaa pressun päältä pois. Veneen kaiteita ja tuulilasinkaaria ei saa käyttää pressun kannattimina. Tuulipintaa pitää olla mahdollisimman vähän.

Ihannetapauksessa peitteen kuormat johtuvat maahan sen omilla jaloilla, ei veneen tai pukkien välityksellä. Kaikki kohdat koskevat myös pressun kiinnittämistä, sen helmat on parempi sitoa irtopainoilla kuin venepukkiin. Kun peitteen lopulta sulkee, kannattaa yksi kohta jättää helposti avattavaksi: parasta ystävää pitää käydä kuitenkin käydä muutaman kerran tervehtimässä talviunilla.

Vinkit syyshuoltoon

Koneet ja laitteet
• Noudata laite- ja mallikohtaisia huolto-ohjeita.
• Vanhoihin moottoreihin löytyy käyttöohjekirjoja valmistajien nettisivuilta, mutta myös netissä toimivista varaosaliikkeistä.
• Täysi tankki torjuu kondenssivettä, mutta nykyisten (bio)polttoaineiden säilyvyys on aiempia heikompi: käytä suoja-aineita.
• Ennen glykolin ajoa jäähdytysjärjestelmään, käytä moottoria muutama minuutti makealla vedellä.
• Siipipyörän vaihtoväli on 2-3 vuotta.
• Polttoainesuodattimet on tarkastettava vuosittain.
• Etsi voitelukohteet myös ohjausjärjestelmästä.
• Akun kengät irrotetaan. Navoista ja kengistä poistetaan hapettumat teräsharjalla, mutta niitä EI RASVATA.

Muista varusteet
• Koeponnista kaikki pelastusliivit.
• Päivitä hätämerkinantovälineet.
• Päivitä elektroniikan ohjelmistot.
• Tarkista köydet ja lepuuttimet.
• Tilaa ammattilaista vaativat huollot ennen kevätsesonkia.
• Ota hyöty talven alennusmyynneistä varustehankinnoissa.

Aikataulu

Ennen nostoa:
• Akkujen lataus.
• Septin tyhjennys.
• Vesitankkien tyhjennys.
• Kiinteän polttoainetankin täyttö.
• Moottoriöljyn vaihto.
• Kaiteiden irrotus.
• Pukkien valmistelu.

Heti noston jälkeen:
• Pohjan pesu.
• Kannen ja kylkien pesu.
• Vetolaitteen öljynvaihto ja nivelten rasvaus.
• Moottorin huuhtelu ja glykoliajo.
• Vesi- ja septijärjestelmien huuhtelu ja tyhjennys.

Veneen kuivuttua:
• Kylkien suojavahaus.
• Tuuletuksen järjestäminen sisätiloihin.
• Veneen peittely.

Talvella:
• Akkujen lataus noin kahden kuukauden välein.
• Pressujen tarkastus myrskyjen ja lumisateiden jälkeen.

Teksti: Pasi Nuutinen
Kuvat: Helmi Hollo ja Iina Airio


Luonnonsatamien lumoa

Luonnonsatamien lumoa

Suomi on pullollaan täyden palvelun vierassatamia, mutta myös luonnonsatamissa on nähtävää ja koettavaa.
Kolme veneilijää kertoo omista lempikohteistaan.

Matin maistiaiset Saaristomereltä

Pitkänlinjan veneilijä Matti Törmä on purjehtinut ympäri Suomea ja ollut vahvasti mukana toteuttamassa Turun Partio-Sissien Suuri Satamakirja -kirjasarjaa. Törmä seilaa niin tuttuihin kuin tuntemattomiinkin helmiin ja kerää niistä tietoa satamakirjoja ja muita veneilijöitä varten. Nyt saamme syventyä hänen Ahvenanmaan saariston vinkkeihinsä.

Mikä luonnonsatamissa viehättää?
”Luonnonsatamissa minua kiehtovat koskematon luonto, karut kalliot, ikimetsät, erämaa ja mahdollinen historiallisuus. Talvisin teen ilmakuvien avulla omia karttoja ja etsin niistä potentiaalisia kohteita: hyvää ankkuripaikkaa tai maihin kiinnittymispaikkaa. Hyvä luonnonsatama
on suojainen tuulelta ja aallokolta sekä hieman syrjäinen ja tuntematon. Lähestymisen pitää olla selkeää ja karitonta, eikä mökkejä ole liian lähellä – muita veneilijöitä saa toki olla.

Minusta paras aika uusiin luonnonsatamiin tutustumiseen on touko-kesäkuun vaihde. Se on hyvää aikaa löytöretkeilyyn, kun luonnonrauhaa on joka puolella, eikä ruuhkia ole. Ilmat ovat lämpimiä, muuttolinnut ovat saapuneet ja vesi on kirkasta. Valoisaa on pitkään ja tuulikin on usein maltillinen. Eläkeläisellä ei ole kiire, ja kun sopivan kohteen löytää, niin siihen voi jäädä pidemmäksikin aikaa.”

Mikä on suosikkiluonnonsatamasi?
”Lempikohteeni luonnonsatamista on se, mitä en ole vielä kokenut – toistaiseksi löytämätön, seuraavan matkapurjehduksen
kohde. Erinomaisia on tullut nähtyä runsaasti, joista muutama tässä jutussa maistiaisiksi. Tarkat lähestymiskartat näistä ja noin sadasta muusta satamasta saat, kun partiolaisten päivitetty Suuri Satamakirja – Ahvenanmaa ilmestyy ensi keväällä Helsingin venenäyttelyn aikaan.”

Sitä ennen voit tutustua muihin Partio-Sissien kattaviin ja hyödyllisiin satamakirjoihin: satamakirja.fi

Vålö (Vålöfladan)
N 59° 59,4’ E 20° 12,9’, merikarttalehti C 753

Kaunis, mutta lähes käyttämätön luonnonsatama Lemlandetin kaakkoiskulmassa. Sisäänajo vaikuttaa haastavalta ja merikarttaa katsoessa saattaa hirvittää. Kohteeseen pääsee kuitenkin hyvin, kun tietää, mistä mennä.

Yttre Ängholm
N 59° 58,3’ E 20° 20,8’, merikarttalehti C 754

Föglön eteläpuolella oleva koskematon, ikimetsäinen saari, jossa on useita rauhallisia poukamia. Sisäänajon reitti on yli neljä metriä syvä, mutta se on kapea ja siihen tarvitaan parempaa tietoa.

Husfjärden
N 60° 14,5’ E 19° 31,1’, merikarttalehti C 761

Eckerön länsilaidalla Käringsundista länteen sijaitseva lahti oli suosittu kohde jo pronssikaudella. Vanhoissa merikartoissa 1700-luvulla se on merkitty ankkuripaikaksi.

Stora Stegskär
N 60° 0,7’ E 19° 57,2’, merikarttalehti C 756

Maarianhaminan eteläpuolella sijatseva suosittu ankkurilahti, jossa on myös useita maihin kiinnittymispaikkoja.

Inderskär
N 60° 27,9’ E 20° 49,1’, merikarttalehti C 737
Kaunis, karu ja kallioinen saariryhmä Pohjois-Ahvenanmaalla.

Eevan tärpit Päijänteelle

Eeva Helemaa-Ryymin purjehtii perheensä kanssa Päijänteellä. Lahtelaisen suosikkiluonnonsatama on upea Kelvenne, jonne hän suuntaa monesti nauttimaan Suomen kesästä.

Mikä Kelvenneessä viehättää?
”Kelvenne on Päijänteen kansallispuiston saari, joka tarjoaa niin hiekkarantoja, venepoukamia kuin lumoavia metsäpolkujakin. Saari on pituudeltaan 7,7 kilometriä ja loistava paikka harrastaa polkukävelyä tai -juoksua. Pitkillä hiekkarannoilla kelpaa uida ja poukamissa on suojassa tuulilta. Kelvenne kuuluu niihin kohteisiin, joihin Päijänteellä kannattaa tutustua. Hiekkarantojen ja liikuntamahdollisuuk- sien takia meidänkin perhe vierailee Kelventeellä useamman kerran kesässä. Kelventeen länsirannalla sijaitsee upea Isohieta-niminen hiekkaranta, jollaista toista, en Päijänteeltä usko löytyvän.”

Kelventeen harjusaari Päijänteen kansallispuistossa Padasjoella. Keskellä Isohiedan kilometristä hiekkarantaa. Kuva: Markus Sirkka/www.sirkkaimage.com

Vinkkejä saapumiseen ja oleskeluun siellä?
”Kelventeeltä löytyy useampi köliveneelle soveltuva rantautumispaikka ja matalia rantoja moottoriveneille sitäkin enemmän. Karhunkämmeneen ja Koukkuniemeen pääsee purjeveneillä ja ne ovat tuulelta suojaisia poukamia. Poukamaan kulkeminen vaatii kuitenkin erityistä varovaisuutta ja tuntemusta, sisääntuloaukoilla on paikoin kivikkoista.

Kelventeeltä löytyy viitoitusta saarella kulkijoille ja useita nuotiopaikkoja retkeilijöille. Saari on kokonaisuudessaan pitkä harju, joten maasto on paikoin mäkistä.”

Mistä muista luonnonsatamista olette pitäneet?
”Päijänteellä sijaitsee paljon kauniita luonnonsatamia, etenkin moottoriveneilijöille, jotka voivat rantautua mataliinkin rantoihin. Lietsaari kauniine hiekkarantoineen on Etelä-Päijänteen helmi, Linnasaaren takut ovat ihastuttavat pienet kalliosaaret myöskin eteläisellä Päijänteellä. Tehin selän pohjoispuolelta löytyy muun muassa Kytösaari-Salmensaari-Ahosaari-saarirypäs, joka tarjoaa monia rantautumispaikkoja kaikille tuulensuunnille. Päijänteeltä löytyy myös suuri määrä eri purjehdusseurojen tukikohtia, joihin voi kaikki seuroihin kuuluvat rantautua maksamalla vuorokausimaksun.”

Kråkskär kiehtoo Maariaa

Maaria Parry perheineen suuntaa yleensä Saaristomerelle. Helsinkiläiset purjehtivat viime kesänä Kråkskäriin, johon koko nelikko tykästyi. Parryn suosikkikohteessa viihtyvät niin lapset kuin vanhemmatkin.

Mikä Kråkskärissä viehättää?
”Kävimme viime kesänä ensimmäistä kertaa Saaristomeren kansallispuistoon kuuluvassa Kråkskärissä. Pienten lasten kanssa saaren hiekkaranta oli aivan unelmapaikka, varsinkin kun meille osui silloin kauniit säät eikä sinilevää näkynyt. Saaressa on vanha kalastajan talo ja pihapiiri, ja pohjoispuolen silokalliolta oli mukava käydä snorklaamassa rakkolevämetsän keskellä.”

Vinkkejä saapumiseen ja oleskeluun siellä?
”Saaren lahti on avoin etelätuulille. Rannalla on renkaita kiinnittymiseen, mutta kalliot ovat korkeat ja paikoin todella jyrkät. Me kiinnitimme veneen keulaportaat kalliolle kulkemisen helpottamiseksi. Vanhalla kalastajatilalla on kylttejä, joissa kerrotaan saaren historiasta. Meidän viime kesän purjehduksen ainoat punkit tulivat kyllä kaikki Kråkskäristä, joten niihin kannattaa varautua.”

Kråkskäristä löytyy tekemistä niin lapsille kuin aikuisillekin. Kuva: Maaria Parry

Mistä muista olette pitäneet?
”Ei tule mieleen montaakaan luonnonsatamaa, joista emme olisi pitäneet. Luonnonsatamaisissa saarissa pääsee usein nauttimaan myös metsässä kulkemisesta, vaikka metsä saattaa toki olla melko pieni. Esimerkiksi Dalskär on kiva. Suomenlahdella Eestiluoto on kestosuosikki.

Meillä on ystävä, joka on kolunnut Saaristomerta läpi ja jakanut meille vinkkinsä luonnonsatamien salaisista helmistä. Jotkut niistä taitaa kyllä nykyään löytyä partiolaisten satamakirjasta. Merikartan tutkiskelu ”sillä silmällä”, että mistä löytyisi suojainen ja riittävän syvä rantautumispaikka, on mielenkiintoista. Aina kannattaa kuitenkin olla takataskussa vaihtoehtoinen suunnitelma, jos ennalta tuntematon paikka ei olekaan hyvä rantautumiseen.”

Muistathan Saimaan?
Myös Saimaalla on upeita luonnonsatamia. Tutustu esimerkiksi näihin luonnonsatamiin:
• Hietasaari
• Kongon laguuni
• Laajahiekka
• Listinki
• Iivarinsalo
• Mitinhiekka
• Petrisaari Puruvedellä
• Sammakkoniemi Linnansaaren kansallispuistossa

Löydät kaikki Saimaan satamat uudistuneelta veneilysaimaa.com-sivustolta. Kannattaa kurkata!