Digi Nautic -artikkeli

Maailmanmestari Lindholm Kuopion RaceWKND!:n F4-osakilpailun voittoon

Ratamoottoriveneilyn SM-sarja RaceWKND!:n kolmas osakilpailu Kuopiossa päättyi lajin hallitsevan maailmanmestarin Alexander Lindholmin voittoon. Ykkössija oli Lindholmin kolmas peräkkäinen Kuopiossa, mutta ensimmäinen tämän vuoden kokonaiskilpailussa.

- Vauhti löytyi vihdoinkin, mutta toisessa erässä oli toki tuuriakin mukana. Viat veneessä on nyt korjattu ja taas kulkee, Lindholm kertoo.

Kilpailun toiseksi sijoittui edellisen osakilpailun voittaja, Viron Stefan Arand, joka siirtyi myös niukasti kokonaiskilpailun johtoon. Kahden pisteen perässä Arandia väijyvät Lindholm ja avauskilpailua Lohjalla dominoinut Sami Reinikainen, joka tänä viikonloppuna sijoittui neljänneksi.

- On kova haaste yrittää pysyä Stefanin edellä tulevissa kilpailuissa. Nyt pitäisi löytää uusi lähtöpotkuri, niin asia helpottuisi, Lindhom toteaa.

Kolmanneksi sijoittui Tino Lehto, joka saavutti ensimmäisen podium-sijoituksensa F4-luokassa.

- Alan pikkuhiljaa saada kierroksia alle, mutta kyllä tämä yli odotusten meni. Kotkaan on nyt hyvä jatkaa positiivisin mielin, Lehto iloitsee.

Seuraava osakilpailu ajetaan Kotkassa 30.7.-1.8.

ISTV ja RUUTU näyttävät kauden kaikki osakilpailut suorana: https://www.ruutu.fi/ohjelmat/istv-urheilu

Lisätiedot: Nuppu Böhmig, +358 44 988 0781, nuppu@racewknd.fi
Tulokset: https://www.racewknd.com/fi/standings2021
Kuva Vilma Savela/ RaceWKND!, Alexander Lindholm vauhdissa


Tapperin tavoitteena mitali - Tappers mål är medalj

Laser standard -luokan tulevaisuus on suomalaisittain valoisa. Maajoukkueessa purjehtii peräti neljä luokan urheilijaa, joista Tokiossa Suomea edustaa Kaarle Tapper.

Suomen Purjehdus ja Veneilyn purjehtijanpolun huippuvaiheen ohjelmassa korostuu kolme painopistettä: skiff, purjelauta ja Laser. Jokaiselle luokalle SPV on palkannut yhdessä Olympiakomitean ja Urhean kanssa vastuuvalmentajaksi Nuorten olympiavalmentajat. Suomalainen Jan Gahmberg vastaa skiffeistä, espanjalainen Borja Carracedo valmentaa purjelautailijoita ja itävaltalainen Andreas Geritzer luotsaa Laser-purjehtijoita.

Ryhmät kiertävät kansainvälisiä kisoja ja treenaavat ulkomailla, mutta laadukas valmennus ja kotimaiset treenikumppanit takaavat onnistuneet harjoittelujaksot myös Suomessa.

- Huippuvaiheen volyymi on kasvanut painopisteluokissamme, mikä näkyy tuloslistojen lisäksi mukavasti sisäisenä kilpailuna ja sparrauksena. Yhdessä treenaaminen kehittää urheilijoita niin purjehduksellisesti kuin psyykkisestikin sekä keventää taloudellista puolta, SPV:n valmennuspäällikkö Vili Kaijansinkko sanoo.

Maajoukkueeseen eli Sailing Team Finlandiin nostettiin alkuvuodesta 2021 Kaarle Tapperin rinnalle nuoremmat Laser standard -purjehtijat Nooa Laukkanen, Valtteri Uusitalo ja Aleksi Tapper.

Puurtaminen ei ole yhtä yksinäistä, kun on jengiä ympärillä, Kaijansinkko jatkaa.

Enoshimassa haasteena kuumuus

Kaarle Tapper edusti Suomea jo Rion olympialaisissa 2016 ja on usean vuoden ajan väläyttänyt huipputuloksia maailman kärkeä vastaan. Tokion olympialaisiin hänet valittiin ensimmäisten joukossa joulukuussa 2019.

- Kaarle on osoittanut vuosien varrella oman potentiaalinsa ja saanut jälleen hyvän vaihteen päälle kilparadoilla. Vilamouran regatassa huhtikuussa hän otti loistavan venevauhtinsa kiidättämänä näyttäviä lähtövoittoja. Olympialaisissa menestys on pienestä kiinni, ja yksi tuulenkääntymä voi ratkaista piste- tai mitalisijoja. Kaikki on mahdollista Kaarlelle, Kaijansinkko sanoo.

Tapper ehti kilpailla ja harjoitella olympiavesillä Enoshimassa neljä kertaa ennen kuin koronapandemia esti pääsyn Japaniin. Näillä näkymin purjehtijat pääsevät Enoshimaan vasta heinäkuussa.

- Jos tästä tilanteesta jotain positiivista hakee, niin se on hyvä, että olen treenannut Enoshimassa enemmän kuin monet muut Laser standard -purjehtijat. Koen, että olosuhteet ovat minulla kohtaisen hyvin hallinnassa, Kaarle Tapper sanoo.

- Enoshima on todella hyvä paikka purjehtia. Siellä voi olla vaihtelevat kelit kovemmasta perusmerituulesta kevyempiin keleihin, ja taifuunin jäljiltä voi olla isoa aallokkoa. Kuumuus ja kosteus asettavat myös omat haasteensa, mutta niistäkin minulla on kokemusta.

Suomen joukkue varautuu jopa 38 asteen lämpöön ja korkeaan ilmankosteuteen varustamalla valmentajien kumiveneisiin jäitä täynnä olevat kylmäboksit, paljon juotavaa sekä erilaisia kylmäliivejä ja -pakkauksia.

- Lähtöjen välissä on tosi tärkeää saada kroppa viileäksi ja olla aurinkovarjon alla mahdollisimman paljon. Myös vaatteet on mietitty siten, että ne ovat mahdollisimman viileitä. Pitää muista juoda paljon, Kaarle Tapper kertoo.

Entä mikä on tavoitteesi Tokiossa?

- Mitali. Siihen tähtään.

”Purjehdustaidot ratkaisevat”

Kaarle Tapper purjehti ensimmäiset SM-kisansa Laser standardissa vuonna 2011, mutta vasta 2013 hän siirtyi lopullisesti standardiin.

- Minua viehättää Laserissa se, että kilpailemme isoissa ja melko tasaisissa ryhmissä samanlaisilla veneillä. Purjehdustaidot ratkaisevat, eikä mikään muu.

Vaikka Tokio on Tapperin päätähtäin juuri nyt, ei hän sano ei myöskään Pariisin 2024 olympialaisille. Kansainvälisen harjoitusryhmänsä ja valmentaja Anton Garroten Tapperilla olisi seuraavalle olympiadille tarjolla kotimaassa entistä taidokkaampi treeniryhmä.

- Pojat ovat kehittyneet paljon ja heidän venevauhtinsa alkaa olla melkein kaikissa olosuhteissa kova. Treeneistä tulee parempia, kun tehdään yhdessä eikä yksin.

Valmennuspäällikkö Kaijansinkko näkee Suomen Laser standard -tilanteen erittäin valoisana.

- Meillä on neljä purjehtijaa maajoukkueessa, ja vielä kolme nuorta kehittymässä Haastajat-ryhmässä Geritzerin valmennuksessa. Pariisin olympialaisissa nähdään jo painopisteluokissamme hyvää menestystä, Kaijansinkko uskoo.

Kaarle Tapper

Syntymäaika ja -paikka: 19.9.1995 Helsinki
Luokka: Laser standard
Seura: HSK
Valmentaja: Anton Garrote
Milloin aloitit purjehduksen: 8-vuotiaana
Lempiolosuhde: Merituuli
Suosikkikilpailusi: Mitä isommat kisat, sen hauskempaa.
Parhaat saavutukset: Laser MM-12., U21 EM-3.

Suomalaiset Tokiossa:

Kaarle Tapper, Laser standard
Tuula Tenkanen, Laser radial
Tuuli Petäjä-Sirén, RS:X
Sinem Kurtbay/Akseli Keskinen, Nacra 17

Tappers mål är medalj

Framtiden för Laser Standard klassen i Finland ser ljus ut.  Hela fyra seglare är med i landslaget och  Kaarle Tapper representerar klassen i Tokyo.

SBF:s elitsatsning har tre tyngdpunktsområden:  skiff, brädsegling och Laser. För varje klass har  förbundet i samarbete med Olympiska kommittén och Idrottsakademin anställt en Olympisk ungdomstränare som träningsansvarig. Finländaren Jan Gahmberg svarar för skiffseglingen, spanjoren Borja Carracedo för brädseglingen och  Andreas Geritzer från Österrike tränar Laser-seglarna.

Grupperna deltar i internationella tävlingar och tränar utomlands, men tack vare en högklassig träning och inhemska träningskumpaner kan man också genomföra lyckade träningspass i Finland

- Antalet seglare har ökat i våra viktiga klasser. Det syns i resultatlistorna och skapar också intern konkurrens och sparrande. Att man kan träna tillsammans förbättrar resultaten och utvecklar seglarna psykiskt. Dessutom sparar man pengar, säger SBF:s träningschef Vili Kaijansinkko.

I landslaget Sailing Team Finland ingår från början av det här året utöver Kaarle Tapper också de yngre Laser Standard- seglarna Nooa LaukkanenValtteri Uusitalo och Aleksi Tapper.

- Det är inte lika jobbigt att kämpa, då man har kompisar omkring sig, fortsätter Kaijansinkko.


Hettan en utmaning i Enoshima.

Kaarle Tapper representerade Finland redan i Rio-OS 2016 och har under många år ställvis nått toppresultat i tävling mot världseliten. Till Tokyo-OS valdes han i december 2019 som en av de första idrottarna.

- Kaarle har under årens lopp visat sin potential och har nu igen bra fart på banorna. På en regatta i Vilamoura i april visade han sin klass och tog några strålande segrar i delseglingarna. I de olympiska seglingarna är det detaljerna sonm avgör och ett vindskifte kan avgöra poäng- och medaljplatserna. Allt är möjligt för Kaarle, säger Kaijansinkko.

Tapper hann tävla och träna på olympiavattnen i Enoshima fyra gånger innan koronapandemin gjorde det omöjligt att besöka Japan. Seglarna får nu komma till Enoshima först i juli.

- Om man ska söka något positivt i det här läget är det, att jag har hunnit träna mera i Enoshima än många av mina konkurrenter. Jag upplever att jag har ganska bra koll på förhållandena där, säger Kaarle Tapper.

- Förhållandena i Enoshima är verkligen bra. Vindarna kan variera från  hård sjöbris till lättare vindar och ibland lämnar taifunerna efter sig en hög dyning. Hettan och fuktigheten ställer speciella krav, men också av dem har jag erfarenhet.

Det finländska laget förbereder sig på temperaturer upp till 38 grader och hög luftfuktighet genom att ha kylboxar med is, mycket dricka och olika kylvästar och -paket i tränarnas gummibåtar.

- Mellan starterna är det väldigt viktigt att få kroppen nedkyld och skydda sig med en parasoll när det bara är möjligt. Också kläderna är planerade så, att de kyler kropppen Man måste komma ihåg att dricka mycket, säger Kaarle Tapper.

Och vad är ditt mål i Tokyo?

-Medalj, den kämpar jag för.


“Seglingskunnandet avgör”

Kaarle Tapper seglade sin första FM- tävling med Laser standard åt 2011, men först 2013 övergick han definitivt till den versionen.

- Laserklasen tycker jag om för vi seglar i stora och ganska jämna fält med identiska båtar. Kunnandet avgör, ingenting annat.

Fast Tokyo är Tappers huvudmål just nu säger han inte nej till Paris- OS 2024. Utöver sin träningsgrupp och sin tränare Anton Garrote har han under nästa olympiad i sitt hemland en högklassig tränignsgrupp.

- Pojkarna har utvecklats väl och deras fart har blivit bra i nästan alla förhållanden. Träningarna blir bättre, då man jobbar tillsammans, inte var för sig.

För träningschefen Kaijansinkko är läget ytterst ljust i Laser-klassen.

- Vi har fyra seglare i landslaget och dessutom tre ungdomar i utmanargruppen, som tränas av Geritzer. Jag ser alla möjligheter till framgång i våra tyngdpunktsklasser i Paris-OS, säger Kaijansinkko

Kaarle Tapper

Födelsetid, -ort 19.9.1995 Helsingfors
Klass: Laser standard
Förening: HSK
Tränare: Anton Garrote
När började du segla? Vid åtta års ålder.
Favoritförhållanden: Sjöbris
Favorittävling: Ju större, desto bättre.
Bästa resultat: Laser VM-12., U21 EM-3.

Finländska seglare i Tokyo:

Kaarle Tapper, Laser standard
Tuula Tenkanen, Laser radial
Tuuli Petäjä-Sirén, RS:X
Sinem Kurtbay/Akseli Keskinen, Nacra 17

Teksti Iina Airio Kuvat Martin Gahmberg ja Tapio Nirkko


Venekaupan huima kasvu jatkuu - Fortsatt enorm ökning i båtförsäljningen

Suomalaisten venealan toimijoiden yhteisissä Suomiveneilee.fi -koeajopäivissä oli testattavana yli 20 erilaista venettä pienistä perämoottoriveneistä purjeveneisiin. Venealan Keskusliitto Finnboatin toimitusjohtaja Jarkko Pajusalo kertoo tapahtuman tavoitteista.

- Monelle kynnys aloittaa veneily on korkea verrattuna siihen, mitä sen pitäisi olla. Pyrimme saamaan ihmiset liikkeelle ja huomaamaan, että veneily on oikeastaan aika helppoa ja turvallista.

Viime vuonna veneiden ensirekisteröinnit kasvoivat 19% ja sama poikkeuksellisen kova kasvuvauhti on jatkunut alkuvuonna - ensimmäisen neljän kuukauden aikana rekisteröitiin 19% enemmän vesikulkuneuvoja viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

-  Hämmästyttävää kyllä, ollaan alkuvuonna menty aivan täsmälleen samaa tahtia kuin viime vuonna. En olisi uskonut, että kasvu on näin voimakasta.

Kotimaanmatkailun merkitys on kasvanut koronakriisin seurauksena ja sitä kautta sekä venemyynti että veneilyyn liittyvät palvelut ovat saaneet ennennäkemättömän nosteen.

- Rahaa on käytettävissä. Mökit ovat täydellä käytöllä ja vaihtavat omistajia, ja suurin osa suomalaista veneilystä liittyy tavalla tai toisella mökkeilyyn. Varmasti taustalla on myös patoutunutta kysyntää. Monella ulkomaanmatkailu on vienyt ison osan vapaa-ajan budjetista ja se on rajoittanut tai myöhästyttänyt veneenhankintaa. Nyt on helpompi tehdä se liike. Nämä ovat isoja hankintoja kuitenkin, Pajusalo toteaa.

Kaupaksi menee enemmän ja enemmän perämoottoriveneitä, ja korona-aika on vain vahvistanut kehitystä.

- Trendi on suuntautunut lisääntyvässä määrin nopeisiin päiväretkiin. Siihen liittyy joko se mökki tai sitten kaupungistuminen omana megatrendinään. Myös esimerkiksi Skipperi ja kehittyvät veneenvuokrauspalvelut omalla työllään luovat markkinaa ja edesauttavat veneilyn aloittamista, Pajusalo sanoo.

Maailmalla on pulaa raaka-aineista. Tämä näkyy suoraan myös veneteollisuudessa.

- Tällä hetkellä ajetaan niin sanotusti rajoitinta vastaan. Se valmistaja nousee korkeimmalle, joka pystyy toimittamaan eniten. Ongelma on se, että monilla on kapasiteetti myyty ja useat myyvät jo ensi vuotta tai jopa ensi vuosi on myyty. Jää nähtäväksi loppuvuonna, kuka pystyi kapasiteettia eniten nostamaan sekä saamaan komponentit ja materiaalit, Pajusalo kertoo.

Pajusalo uskoo, että kasvu jatkuu myös tulevina vuosina.

- Kun yhä useampi pääsee veneilyn makuun, on käyrä vielä nouseva. Toisaalta kasvu tulee vähitellen myös hidastumaan sitten, kun matkailu vapautuu.

Jarkko Pajusalon näppituntuma on, että ensiveneen ostajia on enemmän kuin aiemmin.

-  Ensiostajat toki tyypillisemmin ostavat käytetyn veneen. Tarkkaa statistiikkaa ei ole, mutta valistunut arvaukseni on, että veneily on selvästi yhä laajemman kansanosan harrastus.

 

Fortsatt enorm ökning i båtförsäljningen

De stora aktörerna inom båthandeln i Finland ordnade i början av juni Suomiveneilee.fi - provkörningsdagarna. Över 20 olika båtar, från små snurrebåtar till segelbåtar kunde provköras. Jarkko Pajusalo, verkställande direktör för Finnboat, Båtbranschens Centralförbund, förklarar  målsättningarna med evenemanget.

- För många är tröskeln att börja idka båtsport alltför hög, jämförd med vad den borde vara. Vi försöker få folk i rörelse, då kommer de att märka att det egentligen är ganska lätt och ofarligt att bedriva båtsport.

Senaste år ökade nyregistreringarna av båtar med 19% och samma exceptionella tillväxttakt har fortsatt under början av det här året. Under de fyra första månaderna registrerades 19% flera farkoster än under motsvarande period senaste år.

- Förvånande nog har vi under början av året haft exakt samma tillväxttakt som under förra året. Jag trodde inte att tillväxten skulle bli så här stark.

Som en följd av koronakrisen har den inhemska turismens betydelse ökat och det har lett till en sällan skådad ökning för både båtförsäljningen och de tjänster, som stöder båtsporten.

- Det finns pengar. Stugorna är i fullt bruk och byter ägare.  Båtsporten hänger i hög grad ihop med stuglivet. I bakgrunden finns också en fördröjd efterfrågan. För många har utrikesresorna svalt en stor del av fritidsbudgeten och det har begränsat eller fördröjt båtköpet. Nu är det lättare att ta det här beslutet. det är ändå frågan om stora investeringar, konstaterar Pajusalo.

Allt flera utombordsmotorbåtar säljs och koronatiden har ytterligare förstärkt den här trenden.

- Snabba dagsutfärder blir allt mera populära.  De utgör antingen en del av stuglivet eller av urbaniseringen som en egen megatrend. Också exempelvis Skipperi och övriga båtuthyrningstjänster skapar en ny marknad och gör det lättare att börja med båtsport, säger Pajusalo.

I världen är det brist på råmaterial. Det märks också direkt i båtindustrin.

- Det är begränsningar, som styr verksamheten idag. Den tillverkare vinner, som kan leverera mest. Problemet är, att många har sålt sin kapacitet och många säljer redan – eller har sålt – nästa års produktion. Under slutet av året får vi se vem som är bäst på att öka sin kapacitet och att få komponenter och material, säger Pajusalo.

Pajusalo tror, att tillväxten fortsätter också under de kommande åren.

- När allt flera får smak för båtsporten stiger kurvan ännu. Men å andra sidan kommer tillväxttakten småningom att minska då resandet öppnas igen.

Jarkko Pajusalos intryck är, att vi det här året har flera förstagångsköpare än tidigare.

- Den första båten är ofta en begagnad båt. Det finns ingen exakt statistik, men min upplysta gissning är, att båtsporten har blivit en fritidssysselsättning för allt större grupper i samhället.

 

Kuva, Bild: Kari Wilén/Oy Sea-Kari Ab


Taistelu ratamoottoriveneilyn F4-luokan kuninkuudesta kiihtyy – ISTV ja RUUTU näyttävät osakilpailut suorana - Kampen om tronen i F4-klassen blir allt hårdare

Ratamoottoriveneilyn SM-sarja RaceWKND! jatkuu Rauman osakilpailulla 12.6.-13.6. Maailman kovatasoisimman F4-sarjan kärjessä ensimmäisen osakilpailun jälkeen ovat luokan uusi tulokas Sami Reinikainen ja hallitseva maailmanmestari Alexander Lindholm. Kolmantena kärkkyy junioriluokissa kaiken voittanut virolaistähti Stefan Arand.

F4-luokan Lohjan osakilpailun voittaja Sami Reinikainen kertoo, että odotukset kasvavat. Kauteen lähdettiin tähtäimessä sijoitus viiden parhaan joukossa.

- Taso on kammottavan kova Suomessa. Lindholm, Totti Kemppainen ja Stefan Arand ovat pahimmat uhkaajat, Reinikainen kertoo.

- En ota paineita, mutta totta kai tavoitteet ovat nyt podiumilla.

Viikonloppuna ajetaan myös GT15-luokan EM-kilpailut. Mukaan on ilmoittautunut jo 23 kuljettajaa. Hallitseva maailmanmestari, Ruotsin Hilmer Wiberg saapuu myös taistelemaan Euroopan mestaruudesta.

ISTV ja RUUTU näyttävät kauden kaikki osakilpailut suorana: https://www.ruutu.fi/ohjelmat/istv-urheilu

Lisätiedot: Nuppu Böhmig, +358 44 988 0781, nuppu@racewknd.fi
Tulokset: https://www.racewknd.com/fi/standings2021
Kuva: Vilma Savela/ RaceWKND!

 

Kampen om tronen i F4-klassen blir allt hårdare – på ISTV och RUUTU kan du se deltävlingarna i direktsändning.

RaceWKND!, FM-serien för bantävlingar med motorbåt, fortsätter med deltävlingen i Raumo 12.6 - 13.6. I ledningen för världens tuffaste F4-serie är nu nykomlingen Sami Reinikainen och regerande världsmästaren  Alexander Lindholm.  Estniska stjärnan Stefan Arand, som har vunnit allt i juniorklasserna, ligger tredje. Sami Reinikainen, som vann Lojo- deltävlingen, konstaterar att förväntningarna stiger. Då säsongen började hade han som målsättning en plats bland de fem bästa.
- Nivån är fruktansvärt hög i Finland. Lindholm, Totti Kemppainen och Stefan Arand är de största hoten, säger Reinikainen.

- Jag tar ingen extra stress, men så klart är målsättningen nu en plats på podiet.

ISTV och RUUTU visar alla säsongens deltävlingar direkt_ https://www.ruutu.fi/ohjelmat/istv-urheilu

Under veckoslutet avgörs också EM i GT15- klassen.  Redan nu har 23 förare anmält sig. Också regerande världsmästaren Hilmer Wiberg från Sverige är  med och kämpar om EM- titeln.


Maailman kovin rataveneiden F4 -sarja käynnistyy tänään! - Världens hårdaste tävlingsserie för banmotorbåtsklassen F4 startar idag!

Ratamoottoriveneilyn SM-sarja RaceWKND!’in kaudesta 2021 on tulossa vauhdikkaampi kuin koskaan. F4-luokassa on mahdollisuus päästä seuraamaan maailman parhaita kuljettajia.

Viime vuoden ratamoottoriveneilyn F4-luokan SM-sarjan kokonaiskilpailun voittaja Totti Kemppainen saa komean haastajajoukon: mukana ovat muun muassa viimevuotinen F4-luokan MM-mitalikolmikko Alexander Lindholm, Alec Weckström ja Roope Virtanen sekä toissavuoden maailmanmestari Tuukka Lehtonen.

Tänä vuonna sarjassa ajetaan viisi osakilpailua. Kauden starttasi harjoituskilpailu Förbyssä 8.5. Ensimmäiset SM-pisteet jaetaan Lohjan Aurlahdessa. Rauman Merijakamolle puolestaan saapuu useita osallistujia ympäri Eurooppaa GT15-luokan EM-kilpailuihin. Tämän jälkeen hurjastelut jatkuvat Kuopion Saanassa. Kotkan osakilpailu Vellamon edustalla ajetaan Meripäivien yhteydessä ja kauden päättää Jyväskylän osakilpailu.

ISTV ja RUUTU näyttää kauden kaikki osakilpailut suorana.

Tällä hetkellä avoimeen sarjaan on tulossa kilpailijoita kolmesta maasta yli 50. Kaikki viisi osakilpailua näytetään ISTV:ssä ja Ruudussa suorina lähetyksinä. Tallenteet löytyvät myös Ruudusta kilpailuiden jälkeen.

- Meillä oli todella hyvä viime kausi ja olemme täydessä vauhdissa tämän kauden järjestelyissä. Etenkin olemme iloisia siitä, että luokka F4 tulee olemaan suurempi kuin koskaan RaceWKND!:n aikana. Voin luvata huikeita ja vauhdin täyteisiä hetkiä!”, kertoo RaceWKND!:n promoottori Johannes Böhmig.

Lue lisää: racewknd.com

***

Världens hårdaste tävlingsserie för banmotorbåtsklassen F4 startar idag

Säsongen 2021 blir mera fartfylld än någonsin för RaceWKND!, FM-serien för bantävlingar med motorbåt. I F4-klassen kan man följa med världens bästa förares prestationer.

Senaste års vinnare i  F4-klassen, Totti Kemppainen,  får ett imponerande antal utmanare: Med är bland andra klassens VM- medaljtrio 2021 Alexander Lindholm, Alec Weckström och Roope Virtanen samt föregående års världsmästare Tuukka Lehtonen.

I år består serien av fem deltävlingar. Säsongen inledde med en övningstävling i Förby 8 maj. De första FM- poängen delas ut i Aurlahti i Lojo. Till Merijakamo i Raumo kommer ett stort antal deltagare från olika länder i Europa för att delta i EM- tävlingen i GT15-klassen. Sedan fortsätter de fartfyllda övningarna i Saana i Kuopio. Kotka- deltävlingen körs utanför Vellamo under Havsdagarna och säsongen avslutas med en deltävling i Jyväskylä.

Över 50 deltagare från tre länder beräknas delta i den här öppna serien. Alla fem deltävlingar visas som direktsändningar i ISTV och Ruutu.  På Ruutu kan du se sändningarna också efteråt.

- Vi hade en mycket bra säsong senaste år och är i full gång med att förbereda den här säsongen. Speciellt glada är vi för att F4- klassen kommer att vara större än  under någon tidigare RaceWKND! säsong säger Johannes Böhmig, som är promotor för RaceWKND!.

Närmare information: racewknd.com

 


Luonnonsatamien lumoa Saaristomerellä

Pitkän linjan veneilijä Matti Törmä on purjehtinut ympäri Suomea ja ollut vahvasti mukana toteuttamassa Turun Partio-Sissien Suuri Satamakirja -kirjasarjaa. Törmä seilaa niin tuttuihin kuin tuntemattomiinkin helmiin ja kerää niistä tietoa satamakirjoja ja muita veneilijöitä varten. Nyt saamme syventyä hänen Ahvenanmaan saariston vinkkeihinsä.

Mikä luonnonsatamissa viehättää?

”Luonnonsatamissa minua kiehtovat koskematon luonto, karut kalliot, ikimetsät, erämaa ja mahdollinen historiallisuus. Talvisin teen ilmakuvien avulla omia karttoja ja etsin niistä potentiaalisia kohteita: hyvää ankkuripaikkaa tai maihin kiinnittymispaikkaa. Hyvä luonnonsatama on suojainen tuulelta ja aallokolta sekä hieman syrjäinen ja tuntematon. Lähestyminen pitää olla selkeää ja karitointa, eikä mökkejä ole liian lähellä – muita veneilijöitä saa toki olla.

Minusta parasta aikaa uusiin luonnonsatamiin tutustumiseen on touko-kesäkuun vaihde. Se on hyvää aikaa löytöretkeilyyn, kun luonnonrauhaa on joka puolella, eikä ruuhkia ole. Ilmat ovat lämpimiä, muuttolinnut ovat saapuneet ja vesi on kirkasta. Valoisaa on pitkään ja tuulikin on usein maltillinen. Eläkeläisellä ei ole kiire, ja kun sopivan kohteen löytää, niin siihen voi jäädä pidemmäksikin aikaa.”

Mikä on suosikkiluonnonsatamasi?
”Lempikohteeni luonnonsatamista on se, mitä en ole vielä kokenut – toistaiseksi löytämätön, seuraavan matkapurjehduksen kohde. Erinomaisia on tullut nähtyä runsaasti, joista muutama tässä jutussa maistiaisiksi. Tarkat lähestymiskartat näistä ja noin sadasta muusta satamasta löydät partiolaisten päivitetystä Suuri Satamakirja – Ahvenanmaasta.”

Lisätietoa: satamakirja.fi

Inderskär N 60° 27,9’ E 20° 49,1’ merikarttalehti C 737

Kaunis, karu ja kallioinen saariryhmä Pohjois-Ahvenanmaalla.

Vålö (Vålöfladan) N 59° 59,4’ E 20° 12,9’ merikarttalehti C 753

Kaunis, mutta lähes käyttämätön luonnonsatama Lemlandetin kaakkoiskulmassa. Sisäänajo vaikuttaa haastavalta ja merikarttaa katsoessa saattaa hirvittää. Kohteeseen pääsee kuitenkin hyvin, kun tietää, mistä mennä.

Stora Stegskär N 60° 0,7’ E 19° 57,2’ merikarttalehti C 756

Maarianhaminan eteläpuolella sijatseva suosittu ankkurilahti, jossa on myös useita maihin kiinnittymispaikkoja.

Husfjärden N 60° 14,5’ E 19° 31,1’ merikarttalehti C 761

Eckerön länsilaidalla Käringsundista länteen sijaitseva lahti oli suosittu kohde jo pronssikaudella. Vanhoissa merikartoissa 1700-luvulla se on merkitty ankkuripaikaksi.

Yttre Ängholm N 59° 58,3’ E 20° 20,8’ merikarttalehti C 754

Föglön eteläpuolella oleva koskematon, ikimetsäinen saari, jossa on useita rauhallisia poukamia. Sisäänajon reitti on yli neljä metriä syvä, mutta se on kapea ja siihen tarvitaan parempaa tietoa.

 

Kråkskär kiehtoo Parryn perhettä

Maaria Parry perheineen suuntaa yleensä Saaristomerelle. Helsinkiläiset purjehtivat toissa kesänä Kråkskäriin, johon koko nelikko tykästyi. Parryn suosikkikohteessa viihtyvät niin lapset kuin vanhemmatkin.

Mikä Kråkskärissä viehättää?
”Kävimme kesällä 2019 ensimmäistä kertaa Saaristomeren kansallispuistoon kuuluvassa Kråkskärissä. Pienten lasten kanssa saaren hiekkaranta oli aivan unelmapaikka, varsinkin kun meille osui silloin kauniit säät eikä sinilevää näkynyt. Saaressa on vanha kalastajan talo ja pihapiiri, ja pohjoispuolen silokalliolta oli mukava käydä snorklaamassa rakkolevämetsän keskellä.”

Vinkkejä saapumiseen ja oleskeluun siellä?
”Saaren lahti on avoin etelätuulille. Rannalla on renkaita kiinnittymiseen, mutta kalliot ovat korkeat ja paikoin todella jyrkät. Me kiinnitimme veneen keulaportaat kalliolle kulkemisen helpottamiseksi. Vanhalla kalastajatilalla on kylttejä, joissa kerrotaan saaren historiasta. Meidän viime kesän purjehduksen ainoat punkit tulivat kyllä kaikki Kråkskäristä, joten niihin kannattaa varautua.”

Mistä muista olette pitäneet?
”Ei tule mieleen montaakaan luonnonsatamaa, joista emme olisi pitäneet. Luonnonsatamaisissa saarissa pääsee usein nauttimaan myös metsässä kulkemisesta, vaikka metsä saattaa toki olla melko pieni. Esimerkiksi Dalskär on kiva. Suomenlahdella Eestiluoto on kestosuosikki. Meillä on ystävä, joka on kolunnut Saaristomerta läpi ja jakanut meille vinkkinsä luonnonsatamien salaisista helmistä. Jotkut niistä taitaa kyllä nykyään löytyä partiolaisten satamakirjasta. Merikartan tutkiskelu ”sillä silmällä”, että mistä löytyisi suojainen ja riittävän syvä rantautumispaikka, on mielenkiintoista. Aina kannattaa kuitenkin olla takataskussa vaihtoehtoinen suunnitelma, jos ennalta tuntematon paikka ei olekaan hyvä rantautumiseen.”

Tekstit: Anni Raunio

Artikkeli on julkaistu aiemmin Nautic-lehdessä.


Turun saaristossa nautit luonnosta ja tapahtumista

Turun lumoava saaristo tulee parhaiten tutuksi veneillen, mutta yli 40 000 saaren ja luodon Saaristomereen pääsee tutustumaan myös siltojen, lossien ja lauttojen välityksellä. Moni kiertää Saariston rengastien autolla tai pyörällä, mutta samoihin saariin pääsee toki tutustumaan myös omalla purje- tai moottoriveneellä. Saarilla on paitsi kauniita luonnonsatamia, myös täyden palvelun vierasvenesatamia.

Turun saaristoon tehdään myös erilaisia saaristoristeilyjä, ja Turun lähisaaristoon Ruissaloon ja Hirvensaloon pääsee myös seutuliikenteen Föli-lautalla.

Saariston kokonaisuuden hahmottamiseksi on avautumassa jo kesäkuussa 2021 uusi sivusto www.explorearchipelago.fi. Se kokoaa saariston kohteet, yhteydet ja aikataulut kätevästi samalle sivustolle.

Lue lisää: https://kissmyturku.fi/saaristo

Myös kaupunkien sydämiin pääsee omalla veneellä. Tutustu Turkuun ja Naantaliin innostavien videoiden välityksellä.

Swan European Regatta Turkuun 21.-25. heinäkuuta

Viime vuodelta siirtynyt Swan European Regatta lipuu Turkuun heinäkuussa. Turun Pursiseuran järjestämä regatta on unohtumaton kohtaaminen Pohjois-Euroopan Swan-purjehtijoille. Mukaan on ilmoittautunut muun muassa maailmanympäripurjehtija Tapio Lehtinen Galianallaan, ja regatassa nähdään myös ensimmäinen Swan Tarantella.

Lisätietoa näyttävästä kilpailusta: Facebook Swan European Regatta 2021 ja (Notice of Race) https://bit.ly/32tvfKp

Nauvosta rannikkoalueen Vuoden vierasvenesatama

Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n järjestämässä Vuoden vierasvenesatama -äänestyksessä rannikkoalueen voittajaksi valittiin Nauvon vierasvenesatama. Nauvoa äänestäneiden palautteissa korostuivat uudistettu satama, runsas palvelutarjonta, kansainvälinen tunnelma sekä hyvä asiakaspalvelu. Nauvon vierasvenesatama on Saaristomeren suurin.

- Hienoa, että viime kesälle valmistuneet runsaat uudistukset ja tekemämme työ ovat kantaneet hedelmää, iloitsee Nauvon sataman yrittäjä Tero Sintonen.

– Yksi palvelukokemukseen vaikuttanut asia on uusi kelluva satamakonttorimme, jonka myötä olemme toiminnan ytimessä ja aina valmiina ottamaan vieraat vastaan, Sintonen kertoo.

Tutustu Nauvon vierasvenesatamaan: https://naguhamn.fi

 

 


Merimuseot kutsuvat lapsiperheen seikkailuun

Toiminnallisiin merimuseoihin pääsee mukavasti myös omalla veneellä.

Ahvenanmaan merenkulkumuseo, Maarianhamina

Maarianhaminassa sijaitsevassa Ahvenanmaan merenkulkumuseossa (Ålands Sjöfartsmuseum) riittää nähtävää vuoden ympäri, mutta lumoavin kohde on toki kesällä, kun myös purjealus Pommern on auki.

Pommernilla on tarjolla laadukkaat äänipolut niin aikuisten kuin lastenkin makuun. Aikuiset pääsevät mukaan kuvitteelliselle 1930-luvun matkalle Maarianhaminasta Port Victoriaan ja takaisin kotiin. Lapsia laivassa johdattaa eläväinen Ruby-rotta. Lainakuulokkeet ja äänipolut kuuluvat sisäänpääsyn hintaan, joten puolituntinen opastettu kierros kannattaa.

Laivassa riittää kiinnostavaa nähtävää kapteenin komeasta salongista jättimäiseen ruoriin ja valtavaan ruumaan. Pommernilla on yhdistetty taidokkaasti historiaa, tarinallisuutta ja nykyajan teknologiaa, kuten myös museorakennuksen puolella.

Maarianhamina on on ollut perustamisestaan (1861) lähtien merenkulkukaupunki, ja sinne syntyi heti ammattimainen varustamoelinkeino. Myös ahvenenmaalaisten pitkä perinne maailman merillä näkyy Merenkulkumuseossa vahvasti. Kuriositeettien kabinetti esittelee, millaisia tuliaisia maailman ääriltä tuotiin kotiin, ja eri alusten tarinat kiinnostavat kaikenikäisiä. Toiset laivoista pääsivät miehineen onnellisesti kotiin Ahvenanmaalle – toiset valitettavasti eivät.

Alle 7-vuotiaat pääsevät ilmaiseksi. Museokortti käy.

Saavutko veneellä? Åländska Segelsällskapetin vierasvenesatama sijaitsee aivan vieressä.

Lisätietoa: sjofartsmuseum.ax/fi/

Nautic suosittelee: ”Kävimme museossa viime kesänä kahden poikamme kanssa, ja hauskaa oli! Pommern tarjosi mahtavan kurkistuksen vanhan ajan merenkulkuun. Lapsista oli jännittävää seikkailla laivassa. Merenkulkumuseossa pojat etsivät innoissaan Ruby-rotan koloja näyttelystä ja hämmästelivät uponneiden laivojen tarinoita. Suosittelemme lämmöllä! Lisävinkiksi Ahvenanmaalle, että myös Kastelholman linnassa oli paljon ohjelmaa lapsille ja vierasvenesatama vieressä.”

Merikeskus Vellamo, Kotka

Ympäri vuoden auki oleva Merikeskus Vellamo toivottaa kaikenikäiset vierailijat tervetulleiksi. Suomen Merimuseosta, Kymenlaakson museosta ja Merivartiomuseosta koostuva kokonaisuus luo linkkejä menneestä nykyisyyteen ja tulevaan.

Vellamon näyttelyissä ja tapahtumissa viihtyy mainiosti koko perhe. Päivä kuluu vauhdilla mukavien puuhien ääressä, ja näyttelyihin voi tutustua kuunnellen, katsellen, leikkien ja pelaten. Kesällä Vellamo-käynnillä pääsee tutustumaan myös jäänmurtaja Tarmoon.

Alle 18-vuotiaat pääsevät sisään ilmaiseksi. Museokortti käy.

Saavutko veneellä? Merikeskus Vellamolla on oma vieraslaituri, johon voi kiinnittyä vierailun ajaksi. Ei tarkoitettu yöpymiseen.

Lisätietoa: merikeskusvellamo.fi

Forum Marinum, Turku

Kahden museorakennuksen näyttelyistä ja eri aikakausia edustavista museolaivoista koostuva Forum Marinum on upea koko perheen kohde Aurajoen rannalla.

Forum Marinumilla on kokoelmissaan kaikkiaan yli 100 venettä, joista osa on yleisön nähtävänä Linnanpuomin näyttelyrakennuksessa sekä piha-alueen venekatoksessa. Aurajoessa kelluvat Forum Marinumin suurimmat museolaivat, jotka ovat avoinna yleisölle ainoastaan kesäaikaan.

Perheen pienimmille on oma merimuseo Tyrskynmyrskyn, jossa merenkulkuun voi tutustua leikkien ja hauskojen aktiviteettien kautta. Museossa on jopa oma laivansa, jossa pikkukipparit voivat opetella lajin saloja.

Punatiilisessä, vuonna 1896 valmistuneessa Kruununmakasiinissa sijaitsee Forum Marinumin päänäyttely ”Töissä merellä”. Näyttely ulottuu myös ulkoilmaan venekatoksena, jonne on sijoitettu näyttäviä merivoimien aluksia sekä historiallisia meripelastusveneitä.

Alle 7-vuotiaat pääsevät ilmaiseksi. Museokortti käy.

Saavutko veneellä? Turun vierasvenesatamasta on noin 10 minuutin kävely Forum Marinumiin.

Lisätietoa: forum-marinum.fi


Saimaan kanavalla on tänä kesänä hiljaista

Alkavalle veneilykaudelle Rajavartiolaitos on tiedottanut, että huvialusten ja -veneiden siirto Saimaalta merelle ja päin vastoin Saimaan kanavan kautta on mahdollista toukokuun ajan. Siirto Suomeen tai Suomesta edellyttää ennakkoilmoitusta, joka tulee toimittaa hyvissä ajoin ja viimeistään kaksi arkipäivää ennen suunniteltua siirtoa. Kaudella 2020 siirtomahdollisuutta ei ollut, kun Saimaan kanava oli kokonaan suljettuna huviveneilyltä.

Kun kanava taas aikanaan aukeaa normaaliliikenteelle, on hyvä kerrata, mitä konkarit kertovat väylällä matkustamisesta. Perusveneilijän taidot riittävät ja vanhat kauhutarinat rajamuodollisuuksista on syytä unohtaa.

- Turvallista on ja helppoa. Sulutukset ovat hyvin veneilijäystävällisiä. Hommaa ei tehdä urakalla, kertoo kanavaa jo 20 vuotta ”ees sun taas” matkannut Jussi Peltola Lappeenrannan Pursiseurasta.

- Kokemuksenakin kanava on erityisesti ensimmäisellä kerralla hieno. Tosin nykyään, kun kaikki sulut ovat etäohjattuja, ei ole niin inhimillistä. Ennen vanhaan sulkumestarin kanssa tuli höpötettyä ummet ja lammet, Peltola muistelee.

Rajamuodollisuudetkin ovat nykyään varsin sujuvat.

-  Vanhat kauhutarinat voi jo unohtaa. Kanavalla on oikein turvallista mennä. Ikinä ei ole ollut huolta mistään. Tulli toimii asiallisesti ja nopeasti, kertoo Sakari Fromholtz, niin ikään Lappeenrannan Pursiseurasta.

- Mutta tarkkoja siellä toki ollaan. Se on sellaista kuin Schengen-alueen rajalla kuuluukin. Koko vene saatetaan käydä tarkasti läpi ja kuvata. Myös paperien pitää olla kunnossa. Kannattaa käydä Saimaan kanavatoimiston (Väylävirasto) sivuilta tulostamassa koko paperinivaska ja täyttää huolella, Fromholtz kehottaa.

Jussi Peltola muistuttaa myös kärsivällisyydestä.

- Ammattiliikenteelle pitää antaa tilaa. Tulli- ja rajamuodollisuuksissa saattaa toisinaan kestää. Aikatauluun on hyvä jättää pelivaraa.

Väyläviraston verkkosivuilta löydät kaikki tarvittavat lomakkeet Saimaan kanavalla veneilyyn sekä Saimaan kanavan veneliikenneohjeet: https://vayla.fi/vaylista/vesivaylat/kanavat/saimaan-kanava

Rajavartiolaitoksen tiedot huvialusten rajatarkastuksista Saimaan kanavalla: https://raja.fi/huvialusten-rajatarkastukset-saimaan-kanavallax

Kuva: RoboDroneS, Petri Tulkki


Veneilysaimaa johdattaa ikimuistoisiin järvimaisemiin

Veneily Saimaalla on leppoisaa puuhaa. Paikkoja on paljon ja jokaiselle löytyy jotakin. Veneilysaimaan hakupalvelut helpottavat etsintää ja tarjoavat tiedot niin satamista, palveluista kuin ympäristöstäkin. Runsaat kuvat auttavat suunnittelemaan veneilylomaa.

Veneilysaimaa – Saimaan satamakirja voitti Vuoden veneilyteko -palkinnon 2020.

Tässä muutamia täsmävinkkejä kesälomaan Saimaalla. Kannattaa pistäytyä Etelä-Saimaalla vaikkapa Ilkonsaaressa ja Savonlinnassa Pihlajavedellä vaikkapa Tynkkylän lomassa tai Linnansaaren kansallispuistossa. Kallaveden palvelut uudistuvat koko ajan ja Kuopiossa laadukas vierailupaikka on Kuopion Saana.

Ilkonsaari lumoaa Lappeenranta-Puumala-reitillä

Tsasounien ja kappelien saari suurten selkien keskellä. Vehreä saari, jossa etelä ja pohjoispuolella upeat hiekkarannat grillipaikkoineen. Ensimmäinen "keidas" matkalla Lappeenrannasta Puumalaan. Sopii erinomaisesti päivän retkille ja uintiin. Paikka kuuluu Geopark kohteisiin. Paikka on täynnä mielenkiintoista nähtävää.

TYYPPI: Retkisatama
ALUE: Lappeenranta-Puumala
SATAMANUMERO: 4119
KOORDINAATIT: 61°12'34.9"N 28°17'48.7"E
MERIKARTTA: L204
LÄHESTYMISKARTTA: Traficom 193863/00.04.01.10/2020
LUE LISÄÄ: https://veneilysaimaa.com/satama/ilkonsaari-etelainen/

Vuorilahti kiehtoo Savonlinnan eteläpuolella

Vuorilahden Tynkkylän Loma on eräs Saimaan helmistä, jossa veneilijä voi rentoutua ja nauttia Suomen kesästä upeassa ympäristössä. Älä ohita Tynkkylää, jos liikut Savonlinnan eteläpuolella. Perinteinen suomalainen maalaismaisema yhdistettynä upealla tavalla veneilyyn.

TYYPPI: Palvelusatama, Retkisatama
ALUE: Puumala-Savonlinna
SATAMANUMERO: 4568
KOORDINAATIT: 61°36'52.6"N 29°13'39.6"E
MERIKARTTA: L220
LÄHESTYMISKARTTA: Traficom 193863/00.04.01.10/2020
LUE LISÄÄ: https://veneilysaimaa.com/satama/tynkkylan-loma/

Kansallispuiston tenhoa Linnansaaressa

Linnansaaren kansallispuiston ytimessä Linnansaaressa on kaunis lahti, jonne johtaa kapea salmi. Näihin maisemiin matkustetaan myös ympäri maailmaa ja maksetaan huikeita summia, että pääsee muutamaksi päiväksi kokemaan Linnansaaren kansallispuiston ainutlaatuista tunnelmaa.

TYYPPI: Palvelusatama, Retkisatama
ALUE: Savonlinna-Kuopio Varkauden reitti
SATAMANUMERO:4757, 4756
KOORDINAATIT: 62°06'03.8"N 28°31'02.5"E
MERIKARTTA: M227
LÄHESTYMISKARTTA: Traficom 193863/00.04.01.10/2020
LUE LISÄÄ: https://veneilysaimaa.com/satama/sammakkoniemi-linnansaaren-kansallispuisto/

Kuopio kutsuu veneilijän Saanaan

Saana on rakennettu Kallaveden rannalle, Saaristokadun sillan taakse, omana toiminnallisena kokonaisuutenaan mutta kuitenkin ympäristöön, jossa toimii paljon kaupungin yrityksiä, jotka tarjoavat alueella myös tekemistä. Saana ei ole aivan keskustassa mutta vain noin 2,5 kilometrin päässä.

TYYPPI: Palvelusatama, Vierassatama
ALUE: Savonlinna-Kuopio Heinäveden reitti, Savonlinna-Kuopio Varkauden reitti
KOORDINAATIT: 62°52'23.5"N 27°39'28.6"E
MERIKARTTA: M234
LÄHESTYMISKARTTA: Traficom 193863/00.04.01.10/2020
LUE LISÄÄ: https://veneilysaimaa.com/satama/saana-kuopio/

Veneilysaimaan tarina 

Veneilysaimaa-harrastus syntyi vuonna 1999 kun edellisen veneeni vaihto ajoittui tuohon vuoteen. Myin vanhan veneeni venemessuilla ja sain uuden vasta elokuussa. Käytännössä minulla ei tuona kesänä ollut venettä ollenkaan ja näin ollen oli hyvin aikaa perehtyä vanhoihin valokuviin sekä materiaaleihin aiemmilta Saimaan retkiltä. Koska olin jo vuonna 1996 siirtänyt tekemäni tekstipohjaisen Saimaa-sivun internetiin, minulla oli hyvä pohja lähteä laajentamaan sivustoa. 

Korona-virus tarjosi vuonna 2020 mahdollisuuden lähteä uudistamaan Veneilysaimaata. Korona sulki ihmiset koteihin ja aikaa oli jälleen 20 vuotta aloituksen jälkeen käytettävissä runsaasti. Koronarajoitusten vuoksi oli keksittävä tekemistä kotona talvella 2020 ja oli jälleen aika avata arkistot samaan tapaan kuin kesällä 1999. Arkistojen perusteella syntyi nopea päätös uudistaa Veneilysaimaan sisältö täysin, panostaa digitalisaatioon sekä mobiilikäyttöön nykyaikaisilla teknologioilla. 

Sisällön osalta Veneilysaimaassa on aina pyritty menemään laatu edellä. Pidän tärkeänä sitä, että minulla on ollut mahdollisuus käydä kaikissa satamissa vuosikymmenien aikana henkilökohtaisesti paikan päällä ja kirjata asioita muistiin sekä ottaa kuvia. Veneilysaimaassa ei ole yhtään satamaa tai artikkelia, jossa en itse olisi joskus vieraillut. Tästä olen halunnut pitää kiinni. Henkilökohtaisilla havainnoilla löytyy joka satamasta jotain ainutlaatuista ja niistä kokemuksista olen halunnut kertoa myös muille. Uuden Veneilysaimaan kautta toivon saavani kävijöiltä palautetta satamista, jotta tiedot pysyvät ajan tasalla ja muut vierailijat saavat tietoa monesta näkökulmasta.

Tervetuloa Saimaalle!

Antti Kaipainen

Teksti ja kuvat: Veneilysaimaa.com