Digi Nautic -artikkeli

RaceWKND! ja Mercury Marine käynnistävät Lasten veneilykoulun - RaceWKND! och Mercury Marine kör igång med Barnens båtskola

Tänä vuonna toimintansa käynnistävä Lasten veneilykoulu tarjoaa 5-12-vuotiaille lapsille mahdollisuuden harjoitella moottoriveneilyä rib-veneillä. Koulutus tapahtuu veneseuroissa, joille hankkeen tekijät tarjoavat kokonaisvaltaisen paketin ohjaajien kouluttamisesta ja veneistä lähtien. Toiminta on osa Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n (SPV) valtakunnallista Lasten veneilykoulu -konseptia.

Mercury Marine antaa koulun käyttöön RIB-veneet moottoreineen ja RaceWKND! hoitaa käytännön järjestelyt venekerhojen kanssa. SPV kouluttaa uudet veneilyohjaajat ja tiedottaa venekerhoja.

RaceWKND! ja Mercury Marine hyödyntävät koulutustoiminnan käynnistämisessä Suomen Moottoriveneklubin pitkää kokemusta lasten ja nuorten veneilytaitojen kehittämisessä. Mallia toiminnalle luotiin myös kesällä 2020 yhdessä Kuopion pursiseuran kanssa, jossa veneilykoulu sai innostuneen vastaanoton.

 

 

Mercury Marinen toimitusjohtaja Jussi Sepponen iloitsee uudesta hankkeesta.

– Meille Mercurylla on erittäin tärkeää olla mukana moottoriveneharrastuksen ytimessä aivan pienistä pitäen. Odotan innolla yhteistyötä RaceWKND!:n, SPV:n ja suomalaisten veneseurojen kanssa, Sepponen toteaa.

– Tämä on uusi ja hieno tapa luoda polku lapsille ja nuorille moottoriurheilun pariin. Kilpaveneily on tällä hetkellä nosteessa myös junnupuolella ja uskomme veneilykoulun vahvistavan lajiamme entisestään. Tämä on myös upea tilaisuus kehittää juniorityötämme, sanoo rataveneilyn SM-sarjaa Suomessa järjestävän RaceWKND!:n toimitusjohtaja Johannes Böhmig.

– On upea mahdollisuus päästä mukaan kehittämään harrastustoimintaa lapsille ja nuorille. Annamme enemmän kuin mielellämme osaamisemme ja verkostomme veneilykoulujen käyttöön, kertoo SPV:n toiminnanjohtaja Jan Thorström.

Toiminta käynnistyy maaliskuussa kampanjalla, jossa etsitään innokkaita venekerhoja aloittamaan uusi harrastustoiminta. Veneilykoulun kummina toimii F4-luokan hallitseva maailmanmestari ja vuoden kilpaveneilijä 2020 Alexander Lindholm.

Lasten veneilykoulu tarjoaa 5-12-vuotiaille lapsille mahdollisuuden harjoitella moottoriveneilyä rib-veneillä.
Barnens båtskola erbjuder 5-12 åringar en möjlighet att pröva på motorbåtsport med ribbåtar.

 

RaceWKND! och Mercury Marine kör igång med Barnens båtskola

Barnens båtskola har fått sin start under detta året och kommer att erbjuda en möjlighet att öva på båtsporten med ribbåtar. Båtskolan är ämnad för barn i åldern 5-12 år. Utbildningen äger rum i båtklubbarna, till vilka de projektansvariga erbjuder ett omfattande paket utgående från utbildning av ledare till båtarna. Verksamheten är en del av SBF:s nationella konceptet för Barnens båtskola.

Mercury Marine förser båtskolan med ribbåtar och motorer medan RaceWKND! sköter det praktiska i samarbete med föreningarna. SBF utbildar ledarna för båtskolan och informerar båtskolorna.

RaceWKND! och Mercury marine använder Finlands Motorbåtsklubbs långa erfarenhet i att utveckla båtfärdigheter hos barn och ungdomar. En verksamhetsmodell gjordes redan under sommaren 2020 tillsammans med Kuopion Pursiseura, där båtskolan fick ett entusiastiskt mottagande.

Jussi Sepponen, verksamhetdirektör för Mercury Marine, glädjas över det nya projektet.

- För oss på Mercury Marine är det väldigt viktigt att vara delaktiga i motorbåtsporten, även med de allra yngsta. Jag ser framemot samarbetet med RaceWKND!, SBF och de finländska båtföreningarna, säger Sepponen.

- Det här är ett nytt och bra sätt att skapa ett band mellan motorbåtsporten och barn. Båtsporten är för tillfället i stigande riktning även på juniorsidan och vi tror starkt på att båtskolan gynnar grenen. Detta är även en fantastisk möjlighet att utveckla vår juniorverksamhet säger Johannes Böhmig, VD för RaceWKND! som ordnar FM i banbåt i Finland.

- Det är en fin möjlighet att vara delaktig i utvecklingen av hobbyverksamheten för barn och unga. Vi delar mer än gärna med oss av det vi kan för att understöda detta, säger Jan Thorström, VD för SBF.

Verksamheten kör igång i mars med en kampanj. Syftet med kampanjen är att hitta ivriga båtklubbar som vill vara med och påbörja en ny hobbyverksamhet. Som fadder för båtskolan fungerar den regerande världsmästaren i F4-klassen och årets motorbåtsportare 2020 Alexander Lindholm.


Turun Työväen Pursiseura täyttää 125 vuotta

Vuonna 1896 perustettu urheiluseura on saavuttanut merkittävän virstanpylvään ollen Turussa toimivista suomenkielisistä pursiseuroista vanhin. Seuran jäsenmäärä on nykyään noin 200 henkilöä ja seuran venerekisterissä on noin 70 venettä.

Toiminnan painopiste on siirtynyt retki-, matka-, ja perhepurjehdukseen, josta syystä seura hankki omistukseensa Naantalin Rymättylästä Piiparkari nimisen saaren. Kilpapurjehduksen suosio on hiipunut vuosien kuluessa, vaikkakin on yhä oleellinen osa seuran toimintaa. Nuorisotoiminnan perusta on joka kesäinen jollakoulu, jossa opetellaan kevytvene purjehduksen alkeet.

11.4.1896 perustettiin Turun Työväenyhdistyksen Urheilu- ja Pursiseura. Vuonna 1930 Turun Työväenyhdistyksen Urheilu- ja Pursiseura muutti nimensä Turun Työväen Pursiseuraksi.
Seuran lippu on rekisteröity Meriministeriössä 5.7.1897, nykyisen muotonsa lippu sai 1917, jolloin pursiseurojen lippujen ristiin lisättiin valkoinen risti.

Seura kotisatama Pitkäkarin saari on vuokrattu seuralle vuonna 1910, ja 1947 saari on ostettu omaksi. Telakka on perustettu 1921, seuran eräistä jäsenistä koostuvan osuuskunnan toimesta, seura on ostanut telakan itselleen osuuskunnan jäsenilta vuonna 1928.

Turun Työväen Pursiseura on Turun vanhin edelleen toimiva työväen urheiluseura ja toiseksi vanhin alueen pursiseuroista.

Purjehdusurheilun saapuessa Suomeen ensimmäiset pursiseurat olivat parhaimmin toimeentulevan yhteiskuntaluokan toimintaympäristöä. Vasta 1800-luvun loppupuolella purjehdus levisi myös keskiluokan pariin. Suurin osa seuroista oli edelleen vakavaraisimman kaupunkiporvariston perustamia, mutta joukossa oli myös suomen- ja ruotsinkielisen keskiluokan perustamia pursiseuroja. Taustastaan huolimatta ne toimivat yhteistyössä vanhempien seurojen kanssa ja haastoivat ensimmäiset pursiseurat vaikutusvallasta ja kunniasta niiden omalla toimintakentällä. Poikkeuksena voidaan kuitenkin pitää Turun Työväen Pursiseuraa, joka perustettiin jo vuonna 1896 nimellä Turun Työväen Yhdistyksen Urheilu ja Pursiseura. Se oli aidosti sosialistinen työväenurheiluseura, vaikka sen harjoittama laji oli näennäisesti yläluokkainen ja tausta ristiriidassa yleisten mielikuvien kanssa.
Lauri J.S. Kaira: Omalla kurssilla – Turun Työväen Pursiseuran toiminta ja tavoitteet ennen toista maailmansotaa. Työväentutkimus 2015 -vuosikirja.

Lisätietoja: ttps.fi


Vuoden veneilyteko 2020-tunnustus Antti Kaipaiselle

Veneilytoimittajat ry – Båtjournalisterna rf on myöntänyt Vuoden veneilyteko 2020-tunnustuksen Antti Kaipaiselle hänen perustamansa Veneilysaimaa.com -sivuston perinpohjaisesta uudistamisesta. Tunnustus myönnettiin Vene 21 Båt verkossa -tapahtumassa.

Veneilysaimaa on jo vuosituhannen vaihteessa avattu sähköisten satamaoppaiden edelläkävijä, joka on alusta asti avannut ainutlaatuisella tavalla Saimaan veneilymahdollisuuksia, luontokohteita ja palveluita veneilijöille ja vesistömatkailijoille. Sivusto on perustettu ilman taloudellisia intressejä ja täysin Kaipaisen omin voimin.

Veneilysaimaan tapa ohjata kävijät luontokohteisiin ja palvelujen äärelle luontoa kunnioittaen, avoimesti kaikki kohderyhmät ja esteettömyys huomioiden sekä digitalisaatiota hyödyntäen on esimerkillistä ja sivuston sisältämän informaation määrä ja laatu korkealuokkaista.

Saimaa on maailmalaajuisesti ainutlaatuinen vesistö, jonka veneily- ja matkailupotentiaali on huomattava. Päivitetty Veneilysaimaa on keskeisessä roolissa Saimaan salojen avaamisessa.

Antti Kaipainen on SPV:n Saimaan vesistöalueen aluetoiminnanjohtaja sekä Järjestötoimikunnan jäsen ja entinen puheenjohtaja. SPV onnittelee Anttia ansiokkaasta työstä ja hienosta tunnustuksesta!


Veneilijän luottovarusteet – Inköpslista för båtägare

VARAKANISTERIT POLTTOAINEELLE

Yleisin moottorivika on polttoaineen loppuminen. Yhtä valtavaa kanisteria helpompia meritankkauksessa ovat pari pienempää. Kunnollinen, pitkä ja taipuisa kaatoputki pitää olla vakiona.

LISÄÄ KÖYSIÄ

Kotilaiturin kiinnitysköysien lisäksi tarvitaan aina köyttä odottamattomiin käyttöihin. Köyden pitää olla lujaa, silmukatonta ja siistiä, selkeissä vyyhdeissä säi- lytettynä. Katsastusmäärä 30 metriä on hyvä minimi. Pikkupaatissa voi olla kätevämpää pitää kolmea kympin köyttä.

TYÖKALUJA JA VARAOSIA

Niitä pitää olla ja niitä pitää osata käyttää. Siksi kaikkien veneen laitteiden käyttöohjeiden paikka on veneessä, ei kotona. Merellä nimittäin karskeimmat- kin miehet lukevat manuaaleja, ennen pitkää.

VENEHAKA

On ihan sama, jääkö poiju tai laituri vaaksan vai metrin päähän kädestä, jos se jää liian kauas. Liika kurotus voi pudottaa gastin veteen, joten viisaampaa on tehdä kokonaan uusi lähestyminen rauhassa. Vene- eli puoshaka poistaa ongelman melkein aina.

KÄSIKOMPASSI

Veneilyyn tarkoitettu suuntimakompassi tai retkeilijän käsikompassi, sillä ei ole väliä. On tärkeää, että veneessä on kiinteän kompassin lisäksi esimerkiksi suuntimakompassi tai retkeilijän käsikompassi, jolla voi nopeasti ottaa tarkkoja suuntia merimerkkeihin, saariin ja muihin kiintopisteisiin.

KARTTOJA

Käytä aina pitemmillä matkoilla ajantasaisia merikarttoja. Opettele paperikartan ja sähköisten navigointisovellusten yhteiskäyttö, ne eivät ole toistensa vaih- toehtoja, vaan täydentäjiä ja varaturvia. Reittisuunnittelua vaativalla matkalla

PELASTUSLIIVIT

Kaikilla veneilijöillä tulee olla kelluntavälineet puettuna ylleen sään, aallokon, vesikulkuneuvon kunnon tai muiden olosuhteiden niin edellyttäessä. Erityisesti kovalla tuulella tai kylmän veden aikaan on syytä pukea pelastusliivit päälle jo lähtiessä vesille.

KÄSIVALAISIN

Merimerkkejä tai kotilaituria etsitään pimeästä lyhyillä, kapeilla ja tehokkailla valopurskeilla, jotka eivät saa pilata kipparin pimeänäköä heijastuksilla veneen kansista. Siksi lamppu pitää sytyttää ja sammuttaa laidan ulkopuolella tai korkealla kansien yläpuolella.

ENSIAPUPAKKAUS

Valmiiksi kootuista EA-pakkauksista yleis- ja retkiversiot toimivat veneissä mainiosti, etenkin punkkipihdeillä täydennettynä.

JUOMAVETTÄ JA VARARUOKAA

Ensimmäinen tehtävä vaaran uhatessa on rauhoittua itse ja rauhoittaa muut. Tehokkaimmin se tapahtuu pysäyttämällä tilanne tuumaustauoksi. Jos silloin pystyy myös tankkaamaan energiaa, kyky järkevään toimimiseen vahvistuu ja säilyy pidempään.

REITTI-ILMOITUS ENNEN LÄHTÖÄ

Nämä pitää selittää kotiin jääville: missä liikutaan, milloin ja mihin palataan, keitä on mukana. Kun muutoksia tulee, niistä pitää ilmoittaa – ja siitä, että nyt ollaan perillä.
Muista lisätä ylimääräinen virtalähde veneen hanskalokeroon.

Teksti Pasi Nuutinen

VESILIIKENNELAIN VAATIMAT VARUSTEET

Moottorilla varustetussa tai yli viisimetrisessä purjeella varustetussa vesikulkuneuvossa pitää olla:

  • Hyväksytty ja sopivan kokoinen pelastusliivi, kelluntapukine tai pelastuspuku jokaiselle veneessä olevalle.
  • Soveltuva tyhjennysväline.
  • Airot, mela tai ankkuri köysineen, vesikulkuneuvon koko huomioiden.
  • Vuositarkastettu käsisammutin, jos vesikulkuneuvossa on liekillä toimiva polttolaite, sisämoottori tai yli 25 kW (33,5 hv) perämoottori; ei koske vesijettejä.
  • Laite voimakkaan äänimerkin antamiseen (kaikki alle 12 metrin vesikulkuneuvot).
  • Sumutorvi (yli 12 metriä) ja laivakello (yli 20 metriä).

Inköpslista för båtägare

RESERVKANISTER FÖR BRÄNSLE

Det vanligaste motorfelet är brist på bränsle. Istället för en gigantisk kanister är det lättare till sjöss med två mindre. En ordentlig, lång och böjbar tratt skall finnas till.

MERA REP

Utöver de repen man har på sin hembrygga bör man alltid ha rep för oför- väntade situationer. Repet bör vara hållbart, utan knutar och i bra skick. Besiktningsmängden på 30 meter är en bra minimilängd. I mindre båtar kan det vara bättre med tre kortare rep.

VERTYG OCH RESERVDLAR

Man bör ha av dem och kunna använda dem. Därför är alla båtens utrustnings användningsmanualer plats i båten – inte hemma. Ute till havs läser även den mest erfarna skeppare manualer.

BÅTKROK

Det är helt samma hur långt ifrån bojen eller bryggan blir från båten ifall det är för långt borta. Att sträcka sig för långt kan resultera med en gast i vattnet, så det är smartare att göra ett helt nytt försök i lugn och ro. En båtkrok brukar ofta lösa problemet.

HANDKOMPASS

Vilken sorts kompass gör ingen skillnad, alla fungerar lika bra. Det är viktigt att det finns i båten utöver en fastsatt kompass en t.ex. bärande kompass eller en handkompass, med dessa kan man snabbt ta noggranna riktningar gentemot sjömärken, öar och andra fasta punkter.

KARTOR

Använd alltid en uppdaterad karta när du åker lite längre bort. Lär dig hur man använder en papperskarta tillsammans med navigeringsprogram - de är inte alternativ till varandra utan kompletterande och säkerhet. Det är straffbart att

FLYTVÄSTAR

Varje person i båten ska ha flytväst om vädret, sjö, fartygs skick eler andra omständigheter kräver det. Framförallt när det blåser hårt eller vattnet är kallt, då finns det en anledning att sätta en flytväst på sig innan man åker ut på sjön.

HANDLAMPA

Sjömärken och hembryggan kan sökas i mörkret med olika effektiva smala ljuskällor, det viktiga är att de inte får påverka skepparens mörkersyn genom reflektion från båtens däck. Därför måste ljuset tändas och släckas utanför däckets kant eller högt ovanför kanten.

FÖRSTA HJÄLPS LÅDA

Av de färdigt gjorda första hjälps lådor till allmänt- och campingbruk fungerar utmärkt i båtens bruk, speciellt fätstingspinsetter.

DRICKSVATTEN OCH RESERV MAT

Det första man bör göra inför faran är att lugna dig själv och andra. Det görs mest effektivt genom att stoppa situationen och ha en kort funderingspaus. Om man då även kan få i sig energi för att sedan ha chansen att fungera förnuftigt.

RUTTANMÄLAN FÖRE AVGÅNG

Rutten måste förklaras för dem som stannar hemma: vart man ska åka, när och vart man ska återvända, vem som är med. När förändringar kommer måste de meddelas - och att man kommit fram.
Kom ihåg att lägga till en extra strömförsörjning i båtens handskfack.

Text Pasi Nuutinen

UTRUSTNING SOM KRÄVS AV SJÖTRAFISKLAGEN

På ett fartyg utrustat med motor eller med ett segel på mer än 5 meter måste ha:

  • Godkänd och lämplig storlek flytväst, flytförmåga eller flytväst för alla på båten.
  • Lämplig tömningsanordning.
  • Åror, paddel eller ankare med rep, med hänsyn till storleken på fordonet.
  • Årligt inspekterad handsläckare om fordonet har med låga fungerande förbränningsmotor, en inombordsmotor eller en utombordsmotor över 25 kW (33,5 hk); gäller inte vattenskotrar.
  • Enhet för att ge ut en hög signal (alla mindre än 12 m fordon).
  • Dimhorn (över 12 m) och skeppsklocka (över 20 m).

 


Vesille ilman omaa venettä – Till sjöss utan egen båt

SPV:n jäsenseurat tarjoavat niin veneenvuokrausta kuin treenitoimintaakin seuran purjeveneillä. Moottoriveneilyn alkuun pääsee esimerkiksi kausiveneellä. 

Purjehduksen harrastaminen ei edellytä oman veneen hankintaa, vaan vesille pääsee mukavasti seurojen laina- tai vuokraveneillä, treeniryhmissä, luokkaliittojen tai gastipörssin kautta. Kimppaveneily ystävien kanssa voi olla myös hyvä vaihtoehto, mikäli vesille ei mieli joka viikonloppu.

Kaupunki-, kausi- ja vuokraveneet ovat tuttu näky etenkin isompien kaupunkien rannoilla. Vuokraus on helppo hoitaa nettivarausjärjestelmän kautta, tuttuja veneitä voi käyttää samalla hinnalla usein eri kaupungeissa ja avaimeton käynnistys nopeuttaa vesille pääsyä.

Jokaisen tulee tuntea vesiliikennelaki ja meriteiden säännöt  ennen vuokrausta.

- Ainakin väistämissäännöt ja päälliköiden vastuut, jotka ovat mielestäni huviveneilijöiden näkökulmasta tärkeimmät kohdat, tulee tietää venettä vuokratessa. SPV:n jäsenseurojen järjestämistä koulutuksista saa hyvän valmiuden vesillä liikkumiseen. Traficomin sivuilta löytyy paljon hyödyllistä tietoa, Oskari Juva Seapointista kertoo.

Ennen köysien irroittamista kannattaa tutustua huolella säähän ja reitteihin. Ennakointi on tärkeää myös vesillä.

- Käytännössä veneilyn oppii vain veneilemällä. Jos on epävarma olo, kannattaa ensimmäiselle retkelle ottaa kyytiin kokeneempi kaveri tai hakea veneenkäsittelyyn apua kurssilta. Kun on liivit päällä, vauhdit hiljaisia ja järki päässä, ei suurta vaaraa ole, Juva sanoo.

Lue lisää Nautic 1/2021 -lehdestä!

***

Till sjöss utan egen båt

SBF:s medlemsföreningar erbjuder både möjligheten att hyra båt och träningsverksamhet med föreningarnas egna båtar. Att gå ut på sjön med en motorbåt kan man exempelvis använda en säsongbåt.  

Att kunna segla behöver man inte känna sig redo att ta steget och köpa en egen båt. Man kan gå ut på sjön med föreningarnas hyrbåtar eller gå med i en båtpool genom att delta i tränings- eller klasförbundsverksamhet eller via gastbörsen. Att dela en båt kan också vara en bra idé om man inte är så sugen att åka båt varje helg.  

Stad, - säsong- och hyrbåtar har blivit populära framförallt på stränder i större städer. Det är väldigt smidigt att hyra en båt via ett bokningssystem på nätetPriserna ligger oftast på en samma nivå på en viss modell mellan olika städer, och start utan en fysisk nyckel är lätt som en plätt och gör det snabbare att gå ut på sjön.

Såklart måste man känna till sjötrafikslagen och regler kring båtlivet och farled innan man hyr ut båten. 

- Innan man kan hyra ut båten är det enligt mig enormt viktigt att man måste åtminstone känna till väjningsreglerna och befälhavarens ansvar. SBF:s medlemsföreningars utbildningar ger bra förutsättningar att gå ut på sjön. Man hittar också mycket bra information på Traficoms internetsida, säger Oskari Juva från Seapoint.

Innan man kastar loss lönar det sig att bekanta dig noggrant med vädret och farled. Det är också väldigt viktigt att kunna förutse på sjön.  

- I praktiken lär man sig bäst att gå ut på sjön. Om du känner dig osäker lönar det sig att fråga hjälp från erfaren skeppare eller söka hjälp från kursen. Det finns ingen större fara när man har en flytväst på sig, lagom fart och sunt förnuft, säger Juva. 

 

 


Ekoveneilijän muistilista – Den ekologiska båtfararens checklista 

Poimi Pidä Saaristo Siistinä ry:n vinkit ympäristön huomioivaan veneilyyn.

Huolehdi jätteistäsi veneillessä

Huolehdi, etteivät roskasi joudu veteen tai luontoon. Lajittelu onnistuu helposti veneessäkin. PSS ry:n Roope-jätepisteissä lajitellaan yleensä ainakin lasi-, metalli- ja paperijäte. Myös biojätteen keräystä on lisätty.

Tyhjennä käymäläjätteet imutyhjennyslaitteeseen

Veneilijöiden käymäläjätteet aiheuttavat pistekuormitusta erityisesti satamissa ja matalissa lahdissa. Virtsa sisältää runsaasti typpeä ja fosforia ja sen sisältämät ravinteet ovat kasveille käyttökelpoisessa muodossa. Älä laske käymäläjätteitäsi veteen lisäämään rehevöitymistä, vaan käytä imutyhjennyslaitetta. 

Vältä myrkkymaalien käyttöä veneen pohjassa

Veneen pohjassa käytettävien eliönestomaalien eli myrkkymaalien tehoaineita ovat muun muassa kupari-, sinkki- ja orgaaniset yhdisteet. Ne ovat haitallisia koko Itämeren ekosysteemille. Maaleille on onneksi olemassa mekaanisia vaihtoehtoja, kuten pohjapesu ja veneen nosto ylös silloin, kun se ei ole käytössä. 

Käytä ympäristöystävällisiä pesuaineita

Älä peseydy meressä tai järvessä saippuan tai shampoon kanssa.

Aja taloudellisesti

Aja tilanteeseen sopivalla vauhdilla välttäen turhaa melua ja aallonmuodostusta rantojen lähellä.

Lue lisää vinkkejä osoitteessa pidasaaristosiistina.fi

Pidä Saaristo Siistinä ry

Pidä Saaristo Siistinä ry on valtakunnallinen ympäristöjärjestö, joka edistää konkreettisin teoin meri- ja järviluonnon hyvinvointia. PSS ry:n tavoitteena on luoda edellytykset kestävälle vesillä liikkumiselle ja luoda kaikille mahdollisuudet toimia ympäristön kannalta oikein ja vastuullisesti. 

PSS ry tekee konkreettista ympäristöhuoltotyötä saaristossa, rannoilla ja järvillä. Yhdistys rakentaa ja huoltaa jätepisteitä, kuivakäymälöitä ja veneiden imutyhjennyslaitteita sekä järjestää romun ja vaarallisen jätteen erilliskeräyksiä. PSS ry ylläpitää lähes 200 Roope-palvelupistettä ympäri maata.

Pidä Saaristo Siistinä ry:n Roope-palvelut tunnistaa iloisesta Roope-hylje-logosta. Yhdistys neuvoo ympäristöasioissa kaikkia veneilijöitä, veneseuroja, retkeilijöitä, melojia ja kaikkia vesistöjen hyvinvoinnista kiinnostuneita. Lue lisää toiminnasta: www.pidasaaristosiistina.fi.

Kuvat: Patrick Blom ja PSS ry

 

***

Den ekologiska båtfararens checklista 

Låt oss tillsammans ta hand om vattendragen och röra oss ansvarsfullt på vattnen. Ta del av HSR rf:s tips för miljövänligt båtliv. 

Ta hand om ditt avfall då du rör dig med båt 

Se till att ditt skräp inte hamnar i vattnet eller naturen. Det är enkelt att sopsortera även på en båt. Vid HSR rf:s Sälle-sopstationer sorteras vanligen åtminstone glas-, metall- och pappersavfall. Även insamling av bioavfall har ökats. 

Töm toalettavfallet i en sugtömningsanläggning 

Båtfararnas toalettavfall orsakar punktbelastning, särskilt i hamnar och grunda vikar. Urin innehåller rikligt med kväve och fosfor, och urinens näringsämnen används av växtligheten. Släpp inte ut ditt toalettavfall i vattnet för att öka på övergödningen, utan använd en sugtömningsanläggning. 

Undvik att använda giftfärger på båtbotten 

Målfärger som används för att förhindra påväxt på båtbotten, så kallade giftfärger, innehåller verksamma ämnen i form av bl.a. koppar-, zink- och organiska föreningar. De är skadliga för hela Östersjöns ekosystem. Lyckligtvis finns det mekaniska alternativ till målfärgerna, så som bottentvätt eller att lyfta upp båten då den inte är i användning. 

Använd miljövänliga tvättmedel 

Tvätta dig inte i havet eller sjön med tvål eller schampo. 

Kör ekonomiskt 

Anpassa din hastighet till situationen, då undviker du onödigt buller och vågbildning nära stränderna. 

Läs fler tips på: hallskargardenren.fi

Häll Skärgården Ren rf 

Håll Skärgården Ren rf är en riksomfattande miljöorganisation som genom konkreta åtgärder arbetar för att havs- och sjönaturen ska må bra. Föreningens mål är att skapa förutsättningar för att människor ska kunna röra sig till sjöss på ett hållbart sätt, och göra det möjligt för enskilda att agera korrekt och ansvarsfullt med tanke på miljön. 

HSR rf upprätthåller nästan 200 Sälle-stationer runt om i landet. Det är önskvärt att de som utnyttjar Sälle-tjänsterna är HSR rf:s medlemmar.

HSR rf påverkar också tillståndet i vattendragen i en positiv riktning genom sin mångsidiga forskning och miljöfostran.


Tervetuloa Aloita veneily -webinaariin 28.1.2021!

Hei aloitteleva veneilijä! Tervetuloa mukaan Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n maksuttomaan Aloita veneily -webinaariin torstaina 28. tammikuuta 2021 kello 18-19.30.

Ohjelma:

18.00 Minustako veneilijä? 

  • Miksi liittyä seuraan?
  • Purjehtija- ja Veneilijä-kurssit & SPV:n koulutukset

18.30 Matkavenekipparin vinkit aloittelijalle 

18.50 Veneen osto ja huolto

  • Ensimmäinen oma vene
  • Katsastus & varusteiden ja veneen huolto
  • Turvallisesti vesillä

Loppuun on varattu aikaa kysymyksille ja keskustelulle. 

Liity Aloita veneily -webinaariin täältä.

Tutustu Aloita veneily -tietopankkiimme täältä.

Yhteistyössä:


V niin kuin Vendée Globe

V niin kuin Vendée Globe

Ari Huusela starttaa ensimmäisenä skandinaavina yksinpurjehduskilpailu Vendée Globeen.
Nautic kysyi, mitä seuraavat sanat merkitsevät hänelle.

Imoca Stark irrottaa köydet legendaarisesta Vendée Globe -laiturista sunnuntaina 8.11. Suomen aikaa kello 11.23. Starttilaukaus pamantaa kello 14.02

Vendée Globe

Yksi kovimmista yksinpurjehduskisoista ja äärimmäinen haaste. Se on kilpailu, josta olen unelmoinut pitkään. Vuonna 2017 huomasin, että Vendée Globen maaliin voi päästä tiukallakin budjetilla, joten se on mahdollista myös minulle. Uskon, että meitä starttaa kisaan kolmisenkymmentä venettä. Aion ottaa mallia Tapio Lehtisen asenteesta: purjehtia sitkeästi ja selviytyä maaliin.

Valmistautuminen

Kaikista tärkein asia. Yli 80 prosenttia työstä tehdään ennen starttia, ja se kattaa niin veneen kuin omankin valmistautumisen. Nyt on jäljellä kölin evän viimeistely elokuun lopussa ja itse vaihto syyskuun alussa. Masto otetaan samalla alas ja tarkastatetaan koko riki sekä vene Ranskassa. Kun vene tsekattu, niin teen koepurjehdukset ja siirrän vene Sables d’Olonneen, josta kisa starttaa.

Vene 

Imoca 60 on äärimmäinen vene kaikessa suhteessa. Se on teknisesti ja suorituskyvyltään äärimmilleen viety kilpapursi. Veneeni on foilaavia malleja muutamia sukupolvia vanhempi, mutta luotettava ja nopea. Veneen etsiminen, löytyminen, tarkistaminen ja ostopäätöksen tekeminen oli valtavan iso prosessi. Ensin hankin omalla rahalla veneen, ja sitten vasta pääsin hakemaan tukijoita projektiin. Uutena veneeni olisi maksanut neljä miljoonaa vuonna 2007.

Vene oli ostohetkellä ihan raato ja ollut maissa kuusi vuotta. Sitä rassattiin neljä kuukautta kuntoon Englannissa, minkä jälkeen tehtiin Imoca-luokan mittaukset. Huoltoja ja parannuksia tehdään koko ajan.

Valvominen

En koe sitä ongelmaksi. Olen harjoitellut Uniklinikan Markku Partisen kanssa nukkumista vuodesta 2002 lähtien, ja edelleen treenaamme sitä aktiivisesti. Olen lentänyt 13 vuotta kaukoliikenteessä ja päässyt treenaamaan torkkujen tehoa myös töissä. Meillä on kolme ohjaajaa ja lepovuorot pyörivät, joten voin ottaa koneessa tunnin tai puolentoista unet. Veneessä on kovempi stressitaso ja meteli. Siellä voin nukkua vain vartista kolmeen varttiin kerrallaan. Korona-aikana minulla oli pitkästä aikaa mahdollisuus nukkua normaaleita yöunia omassa sängyssä. Se oli ylellistä.

Väsymys

Sen hallinta on tärkeää. Pienet torkut helpottavat oloa, ja otan tarpeen mukaan niitä useampia peräkkäin. Merellä on tärkeä huolehtia siitä, ettei väsymys mene yli ja kontrolli säilyy. Fyysisen väsymyksen huomaa esimerkiksi reivatessa tai purjetta vaihtaessa. Se pitää vain tehdä loppuun, vaikka ei milläään jaksaisi. Joskus olen ollut sen jälkeen niin poikki, että olen raahautunut viimeisillä voimillani sitloodaan ja ajatellut, että toivottavasti nyt ei tapahdu mitään. Kroppa on tärissyt ja sydän hakannut – en ole pystynyt liikauttamaan evääkään. Sellainen hetki on opettanut, että energiaa pitää jäädä myös yllättävien tilanteiden varalle. Lepo pitää suunnitella paremmin.

Valppaus

Nokoset auttavat säilyttämään valppauden. Valppaus tarkoittaa myös sitä, etten vaivu apatiaan tai hälläväliä-meininkiin.

Vyöhyke

Kilpailuorganisaatio määrittelee etelävyöhykkeen, jonka toiselle puolelle ei saa mennä. Näin pysymme jäävuorien suhteen turvallisella alueella. Sitä on kritisoitu, koska se vaikuttaa taktisiin päätöksiin, mutta minun mielestäni sääntö on hyvä.

Viivästys

Erilaisia viivästyksiä tulee vastaan koko ajan. Yksi hyvä esimerkki on köliprojekti, jonka kanssa elämme kriittisessä vaiheessa. Oikeanlaista terästä ei meinannut löytyä mistään, ja koronatilanne vaikeutti asioita. Onneksi toukokuun alussa sain tilattua 4 500 kilon rautakappaleen Ranskasta. Siitä kaivetaan esiin 950-kiloinen evä. Viivästyksissä pitää hyväksyä tosiasiat, tehdä niiden mukaan suunnitelmat ja seurata, että aikataulut varmasti myös pitävät.

Vaara

Vaaran tunne on jatkuvasti mukana ja läsnä, mutta hyvä valmistautuminen ja riskien eliminoiminen auttavat pärjäämään sen kanssa. Route du Rhumissa 2018 kokemani kolari oli aika traumaattinen kokemus ja varoitus siitä, mihin tilanteet voivat johtaa. Uni ei tule stressin alla kovin helposti, mutta harjoittelen tätäkin Partisen klinikalla.

Voima

Vaikka voimaa joskus tarvitaankin, tämä ei ole voimalaji. Nyt kisaan on lähdössä mukaan kuusi naiskipparia, joten fyysinen voima ei ole määrittävä tekijä. Henkinen voima on. Itse veneessä on kyllä voimaa todella paljon, ja myös luonnonvoimien kanssa on selvittävä.

Vesi

Nautin vesillä olemisesta tietysti purjehtien ja käyn myös uimassa mielelläni. Saan tehtyä merivedestä juomavettä kisan aikana neljästä kuuteen litraa päivässä. Juomiseen sitä riittää hyvin, mutta suihkusta voin vain unelmoida.

Veijari

Kilpakumppaneinani on aika veijareita tapauksia. Yritän myös itse pitää hyvää fiilistä yllä ja olla rento, etenkin tukijoukkojeni kanssa. Purjehdus ei saa olla liian vakavaa, eikä saa puristaa liikaa.

Valo

Siitä minulle tuolee mieleen Suomen kesä ja millainen etuoikeus valo meille täällä Itämerellä on. Sen määrä tekee elämästä niin paljon mukavampaa. Saavumme Etelämerelle marraskuun lopulla, kun siellä on kesä, joten valoa on luvassa jälleen enemmän. Kyllä sitä pitkinä ja pimeinä öinä kaipaa. Otsalamppu on valoni veneessä ja yksinpurjehtijan tärkeä työkalu.

Vauhti

Tämän veneen vauhti on aina yhtä kiehtovaa. Imoca plaanaa koko ajan ja ennätykseni on 29 solmua. Suhteellisen helposti tällä pitäisi päästä 300 mailin vuorokausivauhtiin. Alex Thomsonin ennätys on yli 536 mailia 24 tunnin aikana.

Varoitus

Varoitussummeri alkaa soida, jos autopilottiin tulee vikatilanne tai on liikennettä lähellä. Silloin summeri herättää kovalla äänellään syvästäkin unesta.

Vaimo

Vaimoni Niina on iso osa projektiani ja sen onnistumista.

Valtameri

Odotan Etelämerta ja sen kokemista. Se on jännittävä ja vähän pelottavakin, enkä ole koskaan ollut siellä. Alex Thomson on sanonut: ”Sitten kun sinne on päässyt, sieltä haluaa pois.”

Valloitus

Minulle valloitus on se hetki, kun olen ensimmäisenä skandinaavina Vendée Globen lähtölinjalla.

Voittaminen

Jokainen määrittelee oman menestyksensä ja tavoitteensa. Minulle voitto on olla mukana kisassa, välttää riskejä ja saapua ehjänä maaliin. Kisahistorian aikana lähes puolet on keskeyttänyt, joten maaliintulo on suuri voitto.

Ari Huusela & Vendée Globe 2020

  • 58-vuotias Ari Huusela on lentokapteeni ja kokenut yksinpurjehtija.
  • Hän oli 1999 paras pohjoismaalainen Atlantin ylittävässä Mini-Transat-kilpailussa 6,5-metrisellä Pomilla. Hän osallistui Transat 6,50:een myös 2007.
  • 2014 Huuselasta tuli ensimmäinen pohjoismaalainen Route du Rhum -yksinpurjehduskilpailun maaliin päässyt purjehtija (Class40).
  • 2017 Huusela siirtyi Imoca 60 -luokkaan ja hänestä tuli 2018 Route du Rhumiin osallistuttuaan kaikkien aikojen ensimmäinen Imoca Globe Seriesin kilpailuun startannut ja sen maaliin päässyt pohjoismaalaiskippari.
  • Keväällä 2019 Huusela pääsi maaliin Imoca Globe Seriesin Bermudes 1000 Racessa (2 000 merimailia).
  • Syksyllä 2019 Huuselasta tuli ensimmäinen kaksin purjehdittavaan Transat Jacques Vabreen startannut ja maaliinpäässyt pohjoismaalaispurjehtija. Hänen co-skipperinsä oli irlantilainen Mikey Ferguson.
  • Historian yhdeksäs Vendée Globe -maailmanympäripurjehdus starttaa Ranskan Sables d’Olonnesta 8. marraskuuta 2020. Viimeksi kilpailu käytiin 2016-2017. Lähtölinjalle odotetaan noin 35 osallistujaa. Vendée Globe kilpaillaan pysäytyksettä ja yksin ilman ulkopuolista apua.

 

Teksti Iina Airio, Kuvat Jari Salo


SPV:n webinaarit – tervetuloa linjoille!

SPV:n webinaarit – tervetuloa linjoille!

Järjestämme talven aikana monipuolisesti erilaisia maksuttomia webinaareja. Tervetuloa linjoille!

Tällä hetkellä luvassa on:

Maanantaina 25.1. klo 20-21.30: Purjehduksen pelikirja, Skiffit ja foilaus osa 3/3. 49er FX -purjehtijat, Martin Gahmberg ja Joakim Wilenius. Liity mukaan täältä.

Torstaina 28.1.2021 klo 18-19.30: Aloita veneily -webinaari. Starttipaketti aloittavalle veneilijälle veneilyturvallisuuteen, koulutuksiin, vakuutuksiin ja seurojen palveluihin. Liity mukaan täältä.

SPV:n pidetyt webinaarit:

Ke 26.3.: Lasten purjehduskoulu

To 2.4.: Suuli katsastajan näkökulmasta.

Ti 7.4.: Kaikille avoin Uusi vesiliikennelaki tutuksi -webinaari. 

To 9.4. klo 18-19: Kaikille avoin Veneilijän sää -webinaari, osa 1.

To 16.4. klo 18-19.30: Treenivinkit ja Drillbook seuravalmentajille, osa 2.

To 23.4. klo 18-19: Kaikille avoin Veneilijän sää -webinaari, osa 2. Meteorologi Martin Gahmberg.

Pe 24.4. klo 18-19.30: Play- ja Speedbook-webinaari. Päävalmentaja Joakim Wilenius, meteorologi/valmentaja Martin Gahmberg ja valmennuspäällikkö Vili Kaijansinkko.

Ma 4.5. klo 18-19.30: Katsastajan Suuli -webinaari.

To 7.5. klo 18-19: Kaikille avoin Veneilijän sää -webinaari, osa 3. Meteorologi Martin Gahmberg.

Ti 12.5. klo 16-17.30: Junnusta huipulle -webinaari. Katso tallenne täältä.

To 14.5. klo 18-19.30: Treenivinkit ja Drillbook seuravalmentajille, osa 3.

To 14.5. klo 18-19.30: Kauden aloitusinfo ratamoottoriveneilijöille.

To 14.5. klo 19.30-21: Kauden aloitusinfo Offshore-veneilijöille.

To 21.5. klo 18-19: Kaikille avoin Veneilijän sää -webinaari, osa 4.

Ke 27.5. klo 18-19: Kysy ja keskustele vesiliikennelaista. 

To 28.5. klo 17.30-18.50: SPV:n uusi strategia tutuksi.

To 28.5. klo 19-20.30: Lär känna SBF:s nya strategi.

Ma 1.6. klo 19.30-21: Playbook seuravalmentajille ja purjehtijoille. Martin Gahmberg, Joakim Wilenius ja Vili Kaijansinkko.

Merenkulun lippukulttuuri veneilijöille – webinaari siirtyy myöhemmin ilmoitettavaan aikaan.

To 4.6. klo 18-19: Veneilijän sää, osa 5. Meteorologi Martin Gahmberg.

Ke 10.6. klo 10-11: Junnusta huipulle, osa 2. Teemana kilpailuihin valmistautuminen (Regattaan täydessä iskussa/Sinem Kurtbay, Kisapäivän rutiinit/Oskari Muhonen ja Onnistunut lataus lähtöjen välissä/Noora Ruskola ja Mikaela Wulff). Webinaari on kaikille avoin ja erityisen suositeltava nuorille purjehtijoille sekä seuravalmentajille.

Ke 4.11.2020 kello 17.30: Koulutusinfo seuroille. Jukka Toivakka ja Mirja Rosenberg.

Ke 11.11.2020 kello 17.30: Koulutusinfo seuroille. Jukka Toivakka ja Mirja Rosenberg. 

To 19.11.2020 klo 18-19.30: Treenivinkit ja Drillbook seuravalmentajille. Vili Kaijansinkko, Joakim Wilenius, Laura Santala ja Martin Gahmberg.

Ti 24.11.2020 klo 18-19: Veneilijän sää, osa 6. Meteorologi Martin Gahmberg. Kertausta kevään webinaareista.

Ke 2.12.2020 klo 19-20.30: Playbook seuravalmentajille ja purjehtijoille. Martin Gahmberg, Joakim Wilenius ja Vili Kaijansinkko. Katso tallenne Digikirjastosta.

Ti 8.12.2020 klo 20-21: Veneilijän sää, osa 7. Teemana päivän sääkartat ja stabiliteetti. Meteorologi Martin Gahmberg.

To17.12.2020 klo 18-19.30: Tapio Lehtinen maailman merillä. Katso tallenne Digikirjastosta.

Ma 21.12.2020 klo 20-21: Veneilijän sää, kertaus. Meteorologi Martin Gahmberg.

Ma 11.1. klo 20-21.30: Purjehduksen pelikirja, Skiffit ja foilaus osa 2/3. Sinem Kurtbay, Martin Gahmberg ja Joakim Wilenius. Katso tallenne täältä.

Tiistaina 12.1.2021 klo 20-21: Veneilijän sää, osa 8. Meteorologi Martin Gahmberg. Sääkartat ja stabiliteetti jatkuu. Liity mukaan täältä.

SPV:n webinaarien tallenteita löydät täältä: spv.fi/digikirjasto


Itäinen Suomenlahti – pienin askelin

Itäinen Suomenlahti – pienin askelin

30Miles siirtyy Viron ja Suomen rannikoilta Venäjälle.

EU-rahoitteinen projekti ”30 MILES” keskittyi muutama vuosi sitten Viron ja Suomen rannikoilla sijaitsevien vierasvenesatamien kehittämiseen. Satamia oli mukana kuusi kummastakin maasta ja edustamani Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun rooli projektissa oli turvallisuuspainotteinen. Tässä keskityimme muun muassa lähestymisvideoiden tuottamiseen, satamien fyysiseen turvallisuuteen ja henkilökunnan koulutukseen.

30MILES-nimi syntyi muutama vuosi sitten ajatuksesta, että tavallisen huviveneilijän ihanteellinen päivämatka on enintään noin 30 merimailia. Mitä enemmän matkan varrelta löytyy tällä etäisyydellä toisistaan olevia pienvenesatamia sitä houkuttelevampi reitti on.

Uusi projekti – 30MILES RusFin siirtää kehitystyötämme itään, Venäjän rannikolle. Tavoitteena on kehittää houkutteleva veneilyreitti Suomen ja Venäjän satamien välille. Edeltävän projektin tapaan keskitymme pienvenesatamapalvelujen ja turvallisuuden kehittämiseen ja matkailun edistämiseen. Jossain vaiheessa rajat taas aukeavat ja silloin voi miettiä vaihtoehtoista itäistä lomamatkaa vähemmän ruuhkaisilla vesillä.

Venäjällä on jo useampia hyviä vierasvenesatamia Suomenlahden rannikolla. Viipurin ja Pietarin välillä käymisen arvoisia ovat muun muassa Johannes (Sovetsky) – suojainen satama Vysotkyn kaakkoispuolella, Tammikonniemi/Seivästö (Dupkovaya Bay) – mukava pikkupaikka ravintoloineen ja tietenkin historiasta tuttu kylpyläkaupunki Terijoki (Zelenogorsk). Uusia satamia on tulossa, myös Pietarin lounaispuolelle.

Viipurin tullista tai sen toimimattomuudesta on paljon puhuttu mutta nyt asiaan on tulossa helpotusta Vysotskiin (Uuras/Uurainen) avattavan tulliaseman muodossa. Ajankohta on tätä kirjoitettaessa vielä hieman avoin.

Dupkovaya
Johannes

Itään suuntautuvan venematkailun suurimmat haasteet lienevät tiedon ja kokemuksen puute. Ei uskalleta tehdä ”hyppyä tuntemattomaan”, vaan pysytään mieluummin turvallisiksi koetuilla kotivesillä. Kehittämällä näitä osa-alueita projekti parantaa tavallisen veneilijän mahdollisuuksia löytää uusia alueita lomanviettoonsa.

Lähestymisvideot helpottavat reittisuunnittelua näyttämällä kunkin sataman lähestymisen sekä videolla että kartalla samanaikaisesti. Kaikki edellisessä projektissa tehdyt videot ja paljon muuta löytyvät sivulta 30miles.info
Viisi vuotta sitten tekemämme retken artikkeli Yachting Monthly -lehdessä löytyy tästä.

Projektin Lead Partnerina toimii Russian Presidential Academy of National Economy and Public Administration ja partnereina Saint-Petersburg Regional Public Organization Sports Сlub, Cursor Oy ja Xamk (Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu).

 

Reittivaihtoehto
Terijoki

Teksti ja kuvat: Harri Sane (projektipäällikkö)