OLYMPIAPURJEHDUSLUOKAT

FYYSINEN LASER

Bruce Kirbyn vuonna 1966 suunnittelema Laser on maailman suosituin jollaluokka. Laser standard sai miesten olympiastatuksen Atlantan olympialaisiin vuonna 1996 ja on ollut siitä lähtien olympialuokkana. Naisten Laser radial debytoi Pekingin olympialaisissa 2008, jolloin Suomea edusti Tuula Tenkanen.

Lontoon olympialaisissa Laser radialinsa kiidätti seitsemänneksi Sari Multala, joka voitti urallaan luokassa kaksi maailmanmestaruutta (2009 ja 2010), Euroopan mestaruuden (2008) sekä muita arvokisamitaleita. Tenkanen sijoittui Rion olympialaisissa viidenneksi. Hänen paras saavutuksensa on MM-hopea vuodelta 2013.

Laser standard on laserin kokoluokista suurin. Laser radialissa käytetään Laser standardia pienempää purjetta ja lyhyempää mastoa, mutta itse vene on miehissä ja naisissa sama. Varusteiden mitat ja materiaalit on määritetty tarkasti veneitä ja purjeita myöten. Näin ollen purjehtijoiden taidot ja fyysiset ominaisuudet korostuvat. Riossa Suomea edusti Kaarle Tapper.

Maajoukkueessa Laser radialia purjehtii Tenkasen lisäksi Monika Mikkola. Standardissa sinivalkoisten ykköspurjehtija on Kaarle Tapper, jota haastavat ahkerasti Aleksi Tapper ja Nooa Laukkanen.

 HAASTAVA RS:X

Purjelauta tuli olympiaohjelmaan vuonna 1984, ja uutena tulokkaana purjelautaa edusti Pekingissä RS:X-luokka. Laudan kevyen painon ja suuren purjekoon ansiosta RS:X on yksi nopeimpia olympialuokkia. Sillä pääsee plaaniin jo neljä metriä sekunnissa puhaltavassa tuulessa ja parhaimmillaan se yltää 30 solmun vauhtiin.

Lauta ja varusteet ovat miehillä ja naisilla muuten samat, mutta miehillä on neliön isompi purje. RS:X on yksityyppiluokka, jossa kaikki varusteet tulevat samalta valmistajalta, jolloin varusteiden sijasta korostuvat purjehtijan taidot ja tekniikka.

Tuuli Petäjä-Sirén edusti Suomea purjelautailussa jo 2008 Pekingissä. Hän voitti RS:X-luokassa EM-pronssia 2012 ja huipensi vuoden olympiahopeaan Lontoossa. Petäjä-Sirén edusti Suomea Riossa 10:nnen sijan arvoisesti ja tähtää nyt Tokion olympialaisiin.

NOSTALGINEN FINNJOLLA

Finnjolla kuuluu olympialuokkien raskaaseen sarjaan. Purjehtijalla on hyvä olla painoa vähintään 85 kiloa ja mieluiten yli 90. Finnjollaa voivat hyvin purjehtia myös yli 100-kiloiset.

Veneluokka on hyvin perinteinen, mutta edelleen maailmalla suosittu. Finnjollan nimi juontaa juurensa historiasta, sillä se tuli ensimmäistä kertaa olympiaohjelmaan vuonna 1952 Helsingin olympialaisiin. Finnjolla on pysynyt olympialuokkana siitä asti.

Menestyneitä suomalaisia Finn-purjehtijoita olympialaisissa ovat olleet Esko Rechardt (kultaa Moskovassa vuonna 1980), Kim Weber (6. München 1971) ja Janne Winqvist (6. Meksiko 1968).

Tapio Nirkko on edustanut Suomea Pekingin, Lontoon ja Rion olympialaisissa. Hänen paras saavutuksensa on EM-hopea (2009). Oskari Muhonen voitti Finnjollissa alle 23-vuotiaiden maailmanmestaruuden 2017. Suomella on vahva kolmikko Tokio-olympiadilla, sillä Nirkkoa ja Muhosta haastaa Mikael Hyryläinen.

PERINTEIKÄS 470

470 on sekä miesten että naisten kaksinpurjehdittava olympialuokka. Veneen on suunnitellut ranskalainen André Cornu vuonna 1963. Olympialuokka 470:stä tuli jo vuonna 1976.

Olympialaisissa sekä muissa arvokisoissa miehet ja naiset purjehtivat omina luokkinaan, ja olympiastatuksen myötä taso on ulkomailla huippuluokkaa. 470 tunnetaan helposti hallittavana veneenä, jolla kokematonkin purjehtija voi harjoitella, mutta vaikeana veneenä oppia täydellisesti.

Vene purjehtii hyvin kaikissa olosuhteissa monipuolisten trimmausmahdollisuuksien ansiosta ja se pääsee oikeuksiinsa erityisesti kovissa tuulissa. Menestyneimpiä suomalaisia 470-luokassa ovat olleet vuoden 1980 Moskovan olympialaisissa pronssia purjehtineet Georg Tallberg ja Jouko Lindgren. Riossa Suomea edustivat Lontoon tapaan Joonas ja Niklas Lindgren.

Maajoukkueessa ei ole tällä hetkellä 470-venekuntia, mutta Niklas Lindgren ja Matias Autio ovat aloittaneet keväällä 2018 yhteisen olympiaprojektin miehissä.

VAUHDIKKAAT 49ERIT

Sydneyn olympialaisissa debytoinut, vauhdikas yksirunkovene 49er on jo tunnettu menijä olympia-areenoilla. Thomas Johanson ja Jyrki Järvi voittivat 49erillaan vuonna 2000 olympiakultaa. Veneen pikkusisko 49er FX oli kuitenkin Rio de Janeirossa 2016 ensikertalainen.

49er on skiff- eli yksirunkovene, jota pidetään pystyssä sivuille työntyvien siipien sekä trapetsien avulla. 49erissa on iso purjepinta-ala suhteessa rungon ja miehistön painoon, jolloin se saavuttaa parhaimmillaan 30 solmun (55 km/h) vauhdin. Naisten uudessa olympialuokassa 49er FX:ssä masto on lyhyempi ja purjepinta-ala pienempi, mutta itse vene on sama kuin miehillä. Riossa Suomea edustivat Noora Ruskola ja Camilla Cedercreutz. Nyt maajoukkueen 49er-tiimiinä on Noora Ruskola/Mikaela Wulff.

Haastajaryhmässä purjehtivat Silènin serkukset Victor ja Christoffer, jotka tavoittelevat menestystä 49erissa.

LENTÄVÄ NACRA 17

Vuonna 2011 suunniteltu Nacra 17 edustaa olympialuokkien uusinta uutta. Katamaraani oli sekamiehistöillä mukana jo 2016 olympialaisissa Riossa, mutta Tokiossa se tullaan näkemään foilaavana ja entistä vauhdikkaampana. Nacra 17 tunnetaan nykyään lentävänä olympialuokkana – kiitos sen kantosiipien.

Sinem Kurtbay ja Janne Järvinen ovat maajoukkueen Nacra 17 -edustajat.