Vaarallisten jätteiden vastaanotto huvivenesatamissa

Hyvin järjestetty jätehuolto venesatamissa ja veneilijöiden tekemät ratkaisut vesiympäristön suojelemiseksi ovat tärkeitä asioita sekä veneilijän että sataman kannalta. Koko sataman viihtyvyys paranee ja mahdolliset negatiiviset ympäristövaikutukset ja riskit minimoidaan. Pidemmällä aikavälillä, sataman vastuullisten henkilöiden jätteiden käsittelyyn kuluva aika vähenee ja toiminta tehostuu.

Yli 50 veneen satamissa pitää olla jätehoitosuunnitelma ja asianmukainen jätelajittelu. Jos järjestettyä jätehuoltoa ei ole, tulee alueen käyttäjiä opastaa, mihin jätteet on mahdollista toimittaa. Ei ole yhdentekevää, minne käymäläjätteet ja muut jätteet päätyvät, millä menetelmällä veneen pohja pidetään puhtaana ja miten jätteitä käsitellään.

Venesatamien ja -telakoiden on erotettava toisistaan toiminnastaan syntyvät ja vastaanottamansa vaaralliset jätteet sekä hyöty- ja muut jätteet, ja järjestettävä niille asianmukaiset säilytystilat.

Vaaralliseksi jätteeksi nimetään jäte, joka voi aiheuttaa erityistä haittaa terveydelle tai ympäristölle. Veneilyssä sellainen jäte syntyy erityisesti kevät- tai syyskunnostusten yhteydessä ja muussa telakkatoiminnassa. Vaarallinen jäte on pidettävä erillään muusta jätteestä, säilytettävä alkuperäisessä pakkauksessaan sekoittamatta niitä keskenään ja vietävä ne vaarallisen jätteiden keräyspisteeseen, jäteasemalle tai kiertävään keräykseen. Esimerkkejä venesatamissa syntyvistä vaarallisista jätteistä ovat jäteöljy, liuotinjäte, maalit ja lakat, pilssivesi, jätepolttoaine, jäähdytysneste, jarruneste, kiinteä öljyjäte, kiinteä poltettava jäte, akut ja paristot, hätäraketit ynnä muut.

Veneilyn ympäristövaikutukset ovat marginaalisia esimerkiksi teollisuuden, maatalouden tai yhdyskuntien vaikutuksiin verrattuna, mutta erityisesti pistevaikutukset voivat olla merkittäviä.

Huvivenesatamien jätehuoltoa valvoo kunnan ympäristösuojeluviranomainen, joka myös hyväksyy jätehoitosuunitelmat. Merenkulun ympäristösuojeluasetuksen (76/2010) luvun 2 §:ssä on säädetty alusjätteiden vastaanottojärjestelyistä huvivenesatamissa ja 3 §:ssä jätehuoltosuunnitelma rakenteesta ja sisällöstä.

Jätelain tavoitteena on tukea kestävää kehitystä edistämällä luonnonvarojen järkevää käyttöä sekä ehkäisemällä ja torjumalla jätteistä aiheutuvaa vaaraa ja haittaa terveydelle ja luonnolle. Syntyvä jäte pyritään hyödyntämään siten, että jäte kierretään uusiokäytössä sellaisenaan – tai jos se ei ole mahdollista, kierrätetään jätteen sisältämä raaka-aine. Kierrätys säästää myös energiaa, jota kuluu uusien raaka-aineiden tuottamiseen.

Suomen merenhoitosuunnitelman tavoite on Itämeren hyvän tilan saavuttaminen vuoteen 2020 mennessä. Toimenpideohjelmassa 2016-2021 todetaan, että vaarallisten ja haitallisten aineiden osalta tavoitteiden saavuttaminen vuoden 2020 loppuun mennessä ei ole kaikilta osin mahdollista, koska TBT-pitoisuudet ylittynevät edelleen eräillä rannikon alueilla samoin kuin dioksiiniyhdisteiden pitoisuudet ruokakaloissa. Tämä johtuu Itämeren hitaasta toipumisesta aiemmasta saastuttavasta toiminnasta etenkin TBT:n osalta ja dioksiinien kaukokulkeumasta.

Tukeakseen jäsenseurojensa työtä SPV kokoaa jäsenille tietopaketin vaarallisten jätteiden keräyspisteistä ja jätteiden käsittelystä huvivenesatamissa ja telakka-alueilla.
Ympäristöä ja viihtyvyyttä sekä muuta toimintaa satama-alueella voidaan kirjata ympäristöohjelmaan. Malli ympäristöohjelmasta löytyy Pidä Saaristo Siistinä ry:n kotisivuilta www.pidasaaristosiistina.fi ympäristötietopaketin alla.

Vesillä liikkuvien määrän jatkuvasti lisääntyessä on entistä tärkeämpää muistaa, että luonnossa on liikuttava sen omilla ehdoilla ja vältettävä luonnon turhaa kuluttamista. Veneillessä on tärkeää pyrkiä ehkäisemään turhaan jätteen syntyä. Nautitaan veneilystä ja vesilläolosta yhdessä!

Lähteet: Seilaa Siististi, veneilyn ympäristöopas, Pidä Saaristo Siistinä ry
Merenkulun ympäristönsuojelulain asetus (76/2010) www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100076,
Jätelaki 646/2011

Teksti: Carita Martin