Nord Stream 2 -maakaasuputken rakentaminen alkaa – tilapäisiä navigointirajoituksia

Nord Stream 2 on 1 230 kilometriä pitkä, Itämeren poikki Venäjältä Saksaan suunniteltu kaksoismaakaasuputkilinja. Putkilinjan rakentaminen alkaa syyskuun alussa Suomen reittiosuudella Solitaire-aluksella. Samalla rakentamiseen liittyvät valmistelevat työt - kaapeliristeämien asentaminen ja kiviaineksen sijoitus - jatkuvat. Toimenpiteet aiheuttavat tilapäisiä navigointirajoituksia alusten suoja-alueilla Suomenlahdella.

Putkilinjan reitti kulkee 374 kilometriä Suomen talousvyöhykkeellä keskisellä Suomenlahdella noin 19 kilometrin päästä Suomen rannikosta. Alueella työskentelevien Nord Stream 2:n urakoitsijoiden työalusten ympärille asetaan 500 m:n–1,9 km:n (noin 0,3–1 merimailin) suoja-alueita. Suoja-alueet on sovittu yhteistyössä Liikenneviraston ja Rajavartiolaitoksen kanssa, jotka valvovat töiden toteuttamista. Suojaalueilla varmistetaan turvallinen merenkulku työalusten läheisyydessä ohi kulkevalle liikenteelle sekä turvalliset työolosuhteet aluksilla työskentelevälle henkilöstölle.

Veneilijöiden ja muiden merellä liikkujien toivotaan huomioivan suoja-alueet, jotka ovat tilapäisesti suljettuja muulta meriliikenteeltä. Pyydämme seuraamaan tiedotteita navigointirajoituksista reaaliajassa merenkulun keskeisillä tiedotuskanavilla: Tiedonantoja merenkulkijoille, NAVTEXjärjestelmä (Navigational Telex) ja vhf-radio. Putkilinjan suunniteltu reitti on merkitty merikarttoihin.

Lue lisää >

Yhteyshenkilöt

Tore Granskog
Lupapäällikkö Suomi
Puh.: + 358 40 835 341

Minna Sundelin
Sidosryhmäsuhdepäällikkö
Suomi ja Viro
Puh. +358 40 582 2750

Lähde: Nord Stream2


Miten veneilet? Vastaa kyselyyn vesiliikennelain uudistukseen liittyen!

Vesiliikennelakia ollaan uudistamassa. Trafin kyselyn tarkoitus on kerätä vesilläliikkujilta näkemyksiä siitä, miten lakiluonnokseksi kirjatut  vesiliikennelain uudet määräykset vaikuttaisivat heihin. Vastaamalla kyselyyn autat näiden mahdollisten vaikutusten todentamisessa.

Liikenne- ja viestintäministeriö on valmistellut ehdotuksen vesiliikennelain uudistamisesta. Esitys on menossa eduskuntaan syksyllä 2018. Uudistuksen tavoitteena on vesiliikenteen käyttäytymistä koskevan sääntelyn ajanmukaistaminen, viranomaisten roolien ja tehtävien selkeyttäminen sekä sääntelyn sujuvoittaminen. Uudistuksen tavoitteena on myös parantaa vesiliikenteen turvallisuutta ja lisätä vastuullisuutta veneilijöiden keskuudessa.

Linkki kyselyyn >> 

Vastaathan kyselyyn viimeistään 2.9.2018. Kyselyyn vastaaminen vie alle kymmenen minuuttia.

Kyselyn vastaukset käsitellään nimettöminä ja tuloksia tarkastellaan vastaajaryhmittäin niin, ettei tulosten julkaisusta voi tunnistaa yksittäisiä vastaajia.

Kyselyn ja vaikutusten arvioinnin toteuttaa Trafin toimeksiannosta Wega.

Lähde: Trafi


Seuratapahtuma Köydet irti jälleen elokuussa – houkuttele veneettömät kaverit lajin pariin

Perinteinen, jo 13:nnen kerran pidettävä Köydet irti -tapahtuma järjestetään tänä vuonna 11.-12. elokuuta. Kokoa seurasi jäsenet yhteen ratkomaan veneilyyn liittyviä tehtäviä sekä viettämään mukavaa päivää seuran lähivesillä ja rannassa. Samalla veneettömiä tuttuja voi tutustuttaa veneilyn pariin ja innostaa heitä mukaan seuratoimintaan.

Ilmoita seurasi mukaan ja tilaa materiaalit osoitteessa spv.fi/veneilytapahtumat/. Tapahtuman voi pitää myös muulloinkin kuin 11.-12. elokuuta.

Tietoa Köydet irti -tapahtumasta:

Köydet irti on veneseuroille tarkoitettu leikkimielinen kilpailu, jonka aikana tehdään veneilyyn liittyviä tehtäviä. Tapahtumaan voi osallistua millä tahansa veneellä (myös seuraan kuulumattomat), eivätkä venekunnan koko tai aiempi kokemus ole rajoituksena. Kilpailun voi pitää hyvin jonkin toisen tapahtuman tai kilpailun yhteydessä. Palkinnot ovat mahtavia: OnSail-matkapurjehdus kahdelle ja Venemestarit-lehden vuosikerta.

Köydet irti koostuu kahdesta osasta: maisemanavigoinnista ja satamassa ratkaistavista tehtävistä.

Maisemanavigointi:
Venekunnat suorittavat navigointiosan omilla veneillään. Reitti on noin 10 meripenikulmaa ja kohteet etsitään valmiiksi annettujen, ratamestarin tuottamien kuvien perusteella. Matkaa tehdään kunkin seuran tutuilla vesillä.

Tehtävät satamassa:
Matkan jälkeen rannassa ratkaistaan helpohkoja tehtäviä. Tehtävissä on kysymyksiä liittyen navigointiin, säähän ja seuratoimintaan. Lisäksi osallistujat suorittavat käytännön tehtäviä, kuten solmujen tekoa ja heittoliinan heittoa. Voit tilata SPV:n tuottamat tehtävävihkot (7 €/kpl) osoitteessa spv.fi/veneilytapahtumat/.

Pääpalkintona Välimeren matkapurjehdus
Kaikkien Köydet irti -kilpailuun osallistuneiden kesken arvotaan OnSailin ja SPV:n järjestämä Välimeren matkapurjehdus kahdelle hengelle sekä Venemestari-lehden vuosikerta.

Vietä oiva päivä seurasi jäsenten kanssa ja kutsu mukaan myös mahdollisia uusia jäseniä!

 

Tunnelmia Espoon Pursiseuran Köydet irti -tapahtumasta vuodelta 2017:


Vesiliikennelain uudistus lausuntokierrokselle

Liikenne- ja viestintäministeriön tiedote  20.06.2018 14.49

Lapset purjehtimassa (Kuva: Shutterstock)

Liikenne- ja viestintäministeriössä on valmisteltu ehdotus uudeksi vesiliikennelaiksi. Sen lähtökohtana on vesiliikenteen turvallisuuden ja vastuullisen veneilykulttuurin lisääminen. Samalla valmistaudutaan automaation etenemiseen veneilyssä.

Liikenne- ja viestintäministeriö lähetti luonnoksen hallituksen esitykseksi vesiliikennelaiksi lausuntokierrokselle 20.6.2018.

Vesiliikennelailla ajanmukaistetaan ja kootaan yhteen vesiliikenteen liikennesäännöt. Ehdotukseen sisältyy myös uusi huviveneen päällikköä koskeva sääntely. Vuokravenesääntelyä kevennetään ja sanktiojärjestelmää ajanmukaistetaan.

Ehdotettu päällikkyyssääntely koskisi lähinnä vapaa-ajan veneilyä. Se vastaisi osittain merilain sääntelyä, mutta vaatimukset olisivat kevyemmät. Päällikkyyssääntelyä tarvitaan vesikulkuneuvossa matkustavien henkilöiden turvallisuuden, liikenteen valvonnan helpottumisen ja automaation mahdollistamisen kannalta.

Päällikkönä pidettäisiin esityksen mukaan kuljettajaa, käyttäjää tai muuta henkilöä, joka tosiallisesti ohjailisi tai hallitsisi vesikulkuneuvoa. Veneen päällikkö vastaisi muun muassa siitä, että siinä matkustavilla henkilöillä on kelluntavälineet puettuna olosuhteiden niin vaatiessa.

Vuokravenetoimintaa koskevien muutosten tavoitteena on helpottaa vuokrausvenetoimintaa ja jakamistaloutta. Esityksessä ehdotetaan, että kaikista vuokraveneitä koskevista katsastus- ja varustevaatimuksista luovuttaisiin kokonaan. Vuokraveneitä olisivat jatkossa vain miehitetyt vuokraveneet kuten taksiveneet, joissa on kuljettaja mukana ja joissa voi matkustaa enintään 12 matkustajaa.

Ehdotetun sanktiojärjestelmän yhteydessä toteutettaisiin pääpiirteissään samanlainen liikennevirhemaksujärjestelmä kuin tieliikenteessä on esitetty otettavan käyttöön. Vesiliikenteessä liikennevirhemaksua ei voitaisi kuitenkaan määrätä vesikulkuneuvokohtaisesti pysäyttämättä vesikulkuneuvoa. Järjestelmä korvaisi nykyisen rikesakkojärjestelmän vähäisemmistä teoista.

Vesiliikennelakia on valmisteltu yhdessä Trafin, Liikenneviraston ja alan sidosryhmien kanssa. Uudistuksella toteutetaan hallituksen kärkihanketta säädösten sujuvoittamiseksi.

Mitä seuraavaksi?

Lakiluonnoksen lausuntoaika päättyy 15.8.2018. Lausuntopyyntö on julkaistu osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi. Lausuntokierroksen jälkeen lain valmistelu jatkuu virkamiestyönä.

Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja kansalaiset netissä www.lausuntopalvelu.fi tai sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@lvm.fi.

Lisätietoja:
hallitusneuvos Irja Vesanen-Nikitin, p. 0295 34 2544 (7.7. asti)
yksikön johtaja Maija Ahokas, p. 0295 34 2390
osastopäällikkö Olli-Pekka Rantala, p. 0295 34 2585
* Tiedotetta täsmennetty valmistelussa mukana olleiden organisaatioiden osalta 20.6.2018 klo 15.30


Vuoden vierasvenesatamaa voi äänestää tänäkin kesänä

Suomen vierasvenesatamat kisaavat jälleen Vuoden vierasvenesatama -tittelistä ja 2500 euron palkinnosta. Tänäkin vuonna palkitaan erikseen rannikkoalueen ja Järvi-Suomen suosikki. Äänestykseen osallistuu 310 satamaa. Kilpailulla innostetaan vierasvenesatamia lisäämään ja parantamaan palvelutarjontaansa.

Äänestyksessä ovat mukana kaikki viralliset vierasvenesatamat, jotka tarjoavat yöpymiseen soveltuvia vieraspaikkoja oheispalveluineen sekä ne vieraslaiturit, jotka ovat aikaisemmin äänestyksessä menestyneet. Satamia on yhteensä 310, joista rannikolla 188 ja sisävesillä 122. Palvelusatamia on 61, vieraslaitureita 155 ja vierassatamia 94.

Vuoden vierasvenesatamat saavat kunnialaatan ja Suomen Messusäätiön myöntämän 2500 euron palkinnon, joka on tarkoitettu vierasvenesataman kehittämiseen. Äänestyksen voittajat julkistetaan Vene 19  Båt -messuilla 8.2.2019 Helsingissä ja voittaneilla vierasvenesatamilla on myös osasto messuilla.

Äänestys on käynnissä 1.7.–30.9.2018 verkkosivuilla satamassa.fi ja äänestää voivat kaikki vierasvenesatamien vieraat. Kaikkien äänestäjien kesken arvotaan 300 euron veneilytuotelahjakortti ja 10 kahden henkilön lippupakettia Vene 19 Båt -messuille.

Suomen Purjehdus ja Veneily ry on järjestänyt kisan perinteisesti jo vuodesta 1987. Vuoden Vierasvenesatama 2018 -voittajat olivat Naantalin vierasvenesatama ja Liperin Saariston ranta. Kunniamaininnan saivat Kemiön Kasnäs ja Korpilahden Laivaranta. 

 

Kuvassa vuoden 2018 rannikkoalueen voittajasatama, Naantalin vierasvenesatama. Järvi-Suomen voittajaksi valittiin Saariston ranta Liperissä.


Suomen Purjehdus ja Veneily ry ja Suomen Navigoinninopettajat sopivat yhteistyöstä

Suomen Purjehdus ja Veneily ry (SPV) ja Suomen Navigoinninopettajat (SNOP) ovat solmineet yhteistyösopimuksen veneilykoulutuksen edistämiseksi 22. toukokuuta 2018.

Uuden yhteistyösopimuksen kautta sopimusosapuolet voivat käyttää toistensa kurssiaineistoa osana omaa koulutusohjelmaansa. Sopimus liittyy tentteihin sekä seuraaviin aineistoihin: SPV:n CEVNI-kurssin aineistot ja SNOP:n kurssikirjat Navigointi 1 ja 2 sekä VHF.

- Yhteistyö käynnistyi SPV:n tarpeesta kehittää koulutusmateriaaleja. Otimme yhteyttä SNOP:iin, jolla oli työn alla ja julkaistuna hyviä kurssikirjoja. Tavoite on ollut alusta asti yhteneväinen, SPV:n koulutustoimikunnan puheenjohtaja Ari Aronniemi sanoo.

- SPV:n ja SNOP:n järjestelmät tukevat todella hyvin toisiaan, joten yhteistyön aloittaminen on luonnollista. Tämä on helppo tapa levittää veneilyn ilosanomaa yhdessä, SNOP:n oppimateriaalituottaja Mika Piiroinen kertoo.

- Meillä on monia uusia kouluttautujia, jotka aloittavat ihan alusta, mutta myös pidempään opiskelleille osaajille tarvitaan oikeat materiaalit ja korkeatasoista koulutusta - ne ovat meidän molempien prioriteetteja ja yhteisiä intressejä, SPV:n koulutuspäällikkö Mirja Rosenberg sanoo.

Kuvassa Mika Piiroinen (vasemmalla) ja Ari Aronniemi (oikealla).

***

Samarbetsavtal mellan Segling och Båtsport i Finland och Suomen Navigoinninopettajat

SBF och Suomen Navigoinninopettajat ry (SNOP) har den 22 maj 2018 slutit ett samarbetsavtal för att främja båtsportutbildningen i Finland.

Avtalet innebär, att båda organisationerna kan använda varandras kursmaterial i sin kursverksamhet. Det omfattar examina och följande material: SBF:s CEVNI-kursmaterial och SNOP:s kursböcker Navigointi 1 och 2 samt VHF.

- Samarbetet utgick från  det behov att utveckla kursmaterial, som SBF hade. Vi tog kontakt med SNOP, som hade fina kursböcker färdiga eller under arbete. Målsättningen har ända från början varit gemensam, säger Ari Aronniemi, ordförande för SBF:s utbildningskommitté.

- SBF:s och SNOP:s system stöder varandra ypperligt, så det är naturligt att inleda samarbete. Det här är ett enkelt sätt att tillsammans sprida ut båtsportens glädjebudskap, berättar Mika Piiroinen, ansvarig producent av SNOP:s utbildningsmaterial.

- Vi har många kursdeltagare, som inte har förkunskap om båtsport men också för längre hunna deltagare behövs bra material och högklassig utbildning -  där har båda organisationerna samma prioriteter och gemensamma intressen, säger Mirja Rosenberg, utbildningschef på SBF.


Yhdessä Vesille tulee taas – vie kavereitasi vesille tai järjestä veneilyaiheinen tempaus

Viime vuonna hyvän vastaanoton saanut Yhdessä Vesille -kampanja innosti suomalaisia veneilyn pariin. Seurat/luokkaliitot/yksityishenkilöt järjestivät yhteensä 25 mainiota tapahtumaa.

Tänä vuonna ajankohtana on 8.-10.6. ja kannustamme kaikkia mukaan – niin yksityishenkilöitä, seuroja kuin luokkaliittojakin.

Tarkoituksena on tuoda veneilyn ilosanomaa esiin erilaisten tempausten ja maksuttomien tapahtumien avulla; yksityishenkilöt voivat viedä kavereita vesille tai seurat järjestää esimerkiksi yhteisen reissun saaritukikohtaan tai jumppatuokion rannalla. Oman Yhdessä Vesille -tempauksen luonti on helppoa. Miten olisi veneilyreissu naapurin kanssa saaritukikohtaan tai jumppatuokio seurakaverien kanssa rannalla?

Kampanjassa voi olla mukana myös sosiaalisessa mediassa jaetun kuvan ja hashtagin #yhdessävesille kera. Niin helppoa se on!

Jos seuralla on jo jokin tapahtuma kyseisenä viikonloppuna, esim. kilpailut, koulutus- tai rantatapahtuma, voidaan se liittää kampanjaan. Kerro niistä meille spv.fi/yhdessavesille-sivun kautta.

Tavoitteena on, että veneily näkyy ja kuuluu, ja saamme lisää harrastajia loistavan lajimme pariin.

Kaikki veneilyyn liittyvät tempaukset ja tapahtumat ovat tervetulleita!

Ilmoita tempauksesi, katso lisätietoa ja ota materiaalit käyttöösi: spv.fi/yhdessavesille. Seuraa meitä myös Facebookissa: Yhdessä Vesille.

***

Tillsammans till Sjöss är här igen – ta ut dina kompisar på havet eller ordna ett jippo med  båtsportstema

Tillsammans till Sjöss –kampanjen fick ett gott mottagande senaste år och lockade finländarna att pröva på båtsport. Föreningar/klassförbund/enskilda personer ordnade sammanlagt 25 fina evenemang.

I år är tidpunkten 8-10 juni och vi vill locka alla med – både privatpersoner, föreningar och klassförbund.

Målet är att föra ut glädjebudskapet om båtsporten med hjälp av olika jippon och gratisevenemang; privatpersoner kan ta ut sina kompisar på sjön och föreningarna exempelvis ordna gemensamma utflykter till sina skärgårdshamnar eller jumpasessioner på stranden.  Det är lätt att skapa ett eget Tillsammans till Sjöss – evenemang. Hur skulle det vara med en båtresa till skärgårdshamnen tillsammans med din granne eller en jumpasession på stranden med klubbkamraterna?

Du kan också delta i kampanjen genom att distribuera en bild i media med hashtagen #yhdessävesille. Så lätt är det!

Om din förening redan har ett evenemang det här veckoslutet, exempelvis en tävling, utbildning eller ett strandevenemang kan de kopplas ihop med kampanjen. Berätta om dem åt oss via spv.fi/yhdessavesille-sidan.

Målet är att båtsporten hörs och syns och att vi kan rekrytera nya utövare till vår fina sport.

Alla jippon och evenemang som har med båtsport att göra är välkomna!

Informera om ditt evenemang, skaffa mera information och utnyttja materialet: spv.fi/yhdessavesille. Följ oss också på Facebook: Yhdessä Vesille.


PAX NAVIS julistaa saaristomeren veneilyrauhan

PAX NAVIS 2018 –tapahtuma kutsuu veneilijöitä ja veneettömiä Ruissalon telakalle Saaristomeren suojelun ja vastuullisen vesillä liikkumisen nimissä.

Saaristomeren portille, Turun Ruissaloon, syntyy toukokuussa uusi, koko perheellekin sopiva tapahtuma, johon pääsee veneellä, mutta myös maitse. Tapahtuma järjestetään torstaina 24.5.2018 klo 17–20, paikkana mielenkiintoinen, monipuolisesti ja vauhdilla kehittyvä Ruissalon Telakka. Se on, läheisestä sijainnistaan huolimatta, vieras monelle turkulaisellekin. Telakan laiturilta syntyykin uusi kuvakulma kaupunkiin.

PAX NAVIS –tapahtuma on luonteeltaan merihenkinen, rento ja informatiivinen, lapsille ja aikuisille sopiva kohde. Ohjelmaan sisältyy mm. toiminnan, veneiden ja laivojen esittelyitä sekä elävää musiikkia. Tapahtuman nimi, PAX NAVIS, on latinaa ja viittaa rauhaan ja veneilyyn. Tapahtuman ytimessä on klo 18:00 veneilyrauhan julistus ja siunaus, jonka lukee Turun Mikaelinseurakunnan kirkkoherra Jouni Lehikoinen.

Tapahtuman vastaavat järjestäjät ovat Saaristomeren suojelurahasto, Turun Mikaelin seurakunta ja Ruissalon Telakka. Tapahtuman idean on kehittänyt yksityishenkilö, joka oli aktiivinen myös osapuolten keskinäisen yhteistyön synnyttämisessä. Turun kaupunki on mukana, mm. tukemalla tapahtuman tiedottamista – onhan Saaristomerellä vahva rooli kaupungin strategiassa. PAX NAVIS on osa Turun kaupungin Jokisataman avajaiset tapahtumaa, 24–27.5. Muita kumppaneita ovat Viking Line, Pidä Saaristo Siistinä ry, Jazz City Turku, Kajahdus Oy, Forum Marinum, Partiopurjehtijat, Naantalin ja Turun meripelastusyhdistys, SPR:n Varsinais-Suomen piiri, Suomen Purjehdus ja Veneily, Saaristomeren kansallispuisto, Sirokoru ja Itämerihaaste.

Kaikkia yhdistävä tekijä on huoli Saaristomeren tilasta. Toinen asiakokonaisuus liittyy vastuulliseen veneilyyn ja turvallisuuteen. Julistus ja siunaus keskittyvät näihin ja ne kestävät muutaman minuutin. Tapahtuman tavoitteena on synnyttää perinne veneilijöiden ”kokoontumisajoon”, johon pääsee myös ilman venettä.

Janne Porkka toimii tapahtuman juontajana. Forum Marinum järjestää opastuskierroksia Sigynillä. Partiopurjehtijoiden veneet ja Turun Meripelastusyhdistyksen p/v ABSO on yleisön tutustuttavissa. Naantalin ja Turun meripelastusyhdistys sekä  SPR:n Varsinais-Suomen piiri esittelee meripelastustyötä. Saaristomeren kansallispuisto kertoo eri mahdollisuuksista päästä saaristoon myös ilman venettä. Pidä Saaristo Siistinä ry:n edustaja kertoo vastuullisesta veneilystä ja heidän työstään merten roskaantumista vastaan. Musiikkiesityksestä vastaa Jazz City Turku. Lista kumppanuuksista ja ohjelma päivitetään koko ajan ja löytyvät sivulta www.paxnavis.fi.

PAX NAVIS –tapahtuman tarkoituksena ei ole taloudellisen tuloksen tekeminen. Sisäänpääsy ja laituripaikka ovat ilmaisia, mutta tilaa on rajoitetusti, joten kannattaa tulla ajoissa. Pääosin tapahtuma perustuu talkoisiin, mutta yleisön ja tapahtuman turvallisuuteen vaikuttavat ja eräät tekniset palvelut on ostettu normaalisti. Jos tapahtuma tuottaa enemmän kuin kulut, ylijäämä lahjoitetaan  Saaristomeren suojeluun.


Ulkoilufoorumi vaatii Metsähallituksen Luontopalveluiden budjettirahoituksen nostamista

Viime aikoina julkisuudessa käyty keskustelu suunnitelmista vähentää Metsähallituksen Luontopalveluiden omasta ylläpidosta retkeilijöiden taukopaikkoja osoittaa nykyisen budjettirahoituksen riittämättömyyden virkistyskäytön tarpeisiin. Tämä on huolestuttavaa kansalaisten ulkoilumahdollisuuksien ja liikkumisen näkökulmasta. Ulkoilujärjestöt vaativat, että rahoitusvaje tulee korjata budjettiriihessä ja tulevissa hallitusohjelmissa sillä luontopalvelujen perusrahoituksen taso ei ole riittänyt pitkäjänteisesti kattamaan ylläpitokulujen lisäksi muodostuvia korjausinvestointitarpeita.

Metsähallituksen Luontopalveluiden hallinnassa olevan virkistys- ja matkailukäytön palvelukokonaisuuden korjausvelka on kasvanut yhteensä noin 44,2 miljoonaan euroon. Metsähallituksen Luontopalveluille valtion budjetista osoitettu perusmääräraha on kuitenkin pysynyt pitkään samalla tasolla, vaikka Luontopalvelujen hoitamien kohteiden määrä ja käyntimäärät erityisesti kansallispuistoihin ovat lisääntyneet.  Hyväkuntoiset reitistöjen ja autiotupien verkostot muodostavat perustaa kasvavalle virkistys- ja matkailukäytölle edistäen samalla luonnonsuojelullisten tarpeiden huomioon ottamista, kun maaston kulumista voidaan välttää ohjaamalla kulkemista merkityille reitistöille.

Metsähallituksella valtion maiden hoitajana on velvollisuus pitää ulkoiluun liittyvistä reiteistä, taukopaikoista, laavuista, tulipaikoista ja vessoista huolta, jotta kansalaiset pääsevät liikkumaan ja hoitamaan hyvinvointiaan alati kasvavien sote-menojen hillitsemiseksi. Retkeilyn puitteiden kunnossapidolla on lisäksi todella suuri imagoarvo Suomen kasvavalle matkailulle sekä maakuvallemme, johon olennaisena osana kuuluvat luontoelämykset. Nykyinen Luontopalveluiden rahoituksen kehitys heikentää virkistysmahdollisuuksia sekä matkailuyrittäjien mahdollisuuksia kehittää olemassa olevia palveluitaan. Mikäli budjettirahoitusta ei nosteta, Metsähallituksen kyky huolehtia retkeilyvarustuksesta eri puolilla maata heikkenee entisestään, korjausvelan jatkuvasti kasvaessa.

Ulkoilufoorumi katsoo, että Metsähallituksen Luontopalveluille tulee taata riittävät resurssit, jotta korjausvelka saadaan kurottua umpeen ja samalla edistetään kansalaisten mahdollisuuksia nauttia suomalaisesta arvokkaasta luonnosta.

Taustaahttps://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Muut/mhlp-korjausvelkaselvitys2017.pdf

Mukana olevat järjestöt: FEE Suomi (Suomen Ympäristökasvatuksen Seura), Luonto-Liitto, Reserviläisurheiluliitto, Sukeltajaliitto Suomen Latu, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Luontoyrittäjyysverkosto, Suomen Melonta- ja Soutuliitto, Suomen Melontakouluttajat, Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter, Suomen Purjehdus ja Veneily Suomen Ratsastajainliitto, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Työväen retkeilyliitto

Lisätiedot:

Ulkoilufoorumin puheenjohtaja: Jaakko Nippala, 040 451 9131, jaakko.nippala@partio.fi

Vetoomus on laadittu ulkoilufoorumin verkostotyönä. Lisätietoja ulkoilufoorumista: https://www.partio.fi/tietoa-meista/partio-vaikuttaa/ulkoilufoorumi


Siisti Biitsi siivoaa Suomen rannat kansalaisten voimin

Pidä Saaristo Siistinä ry:n järjestämä Siisti Biitsi -rantojensiivouskampanja käynnistyy jälleen. Vesistöjen roskaantuminen on vakava ongelma, johon talkookampanjalla halutaan puuttua.

Pidä Saaristo Siistinä ry on tehnyt jo lähes 50 vuotta työtä vesistöjen roskaantumisen ehkäisemiseksi. Tänä vuonna viidennettä kertaa järjestettävän, kaikille kansalaisille suunnatun Siisti Biitsin tarkoituksena on paitsi siivota rantoja myös kiinnittää huomiota vesistöjen roskaantumiseen.

 - Roskaantuminen on myös Itämeren ongelma, eivätkä järvetkään ole säästyneet siltä. Uusimmissa tutkimuksissa myös järvivedestä on löydetty mikromuovia. Juuri muovi onkin ongelma vesistöissä.  Muovin osuuden arvioidaan olevan kaikista rannoilta löytyneistä roskista noin 80 prosenttia. Muovi ei hajoa, vaan veteen joutuessaan jauhautuu mikromuoviksi, jota lopulta löytyy juomavedestämmekin. Muovi myös sitoo itseensä runsaasti haitallisia aineita ja kemikaaleja, PSS ry:n Siisti Biitsi -koordinaattori Julia Jännäri kertoo.

Mikroroskaa on mahdotonta enää saada pois vedestä, mutta suuremman roskan pääsyyn veteen voidaan vaikuttaa ennaltaehkäisyllä ja viime kädessä rantoja siivoamalla.

-  Rannat on tärkeää pitää siisteinä jo senkin takia, että roskat ovat riski vesistöjen eläimille. Ne voivat vahingoittua roskista monin tavoin. Eläimet ja linnut saattavat muun muassa syödä vaarallisia aineita sisältäviä roskia, tukehtua tai takertua niihin. Roskat myös turmelevat ja muuttavat eliöiden elinympäristöä ja vaikuttavat koko ekosysteemiin, Julia Jännäri jatkaa.

Siisti Biitsi on helppo tapa vaikuttaa

Siisti Biitsi -rantojensiivouskampanja alkaa lumien sulaessa ja siivota voi kevään ja kesän läpi pitkälle syksyyn. Osallistua voi kuka tahansa valitsemallaan rannalla. Talkoita ovat järjestäneet kaveri-, työ- ja harrastusporukat. Etukäteen on hyvä pyytää maanomistajan lupa. Monet kunnat tarjoavat mielellään esimerkiksi välineitä siivoukseen ja apua jätteiden poiskuljetuksessa.

- Kevät on suosittua talkooaikaa, sillä silloin kasvillisuus ei vielä peitä rantoja. Lumen alta paljastuu yllättävän paljon roskia. Myöhemmin keväällä tulee huomioida lintujen pesimisajat. Talkoita voi järjestää meren, järvien tai jokien rannoilla. Jokien kautta päätyy merkittävästi roskaa mereen, Julia Jännäri kertoo.

PSS ry on kerännyt hyödyllisiä talkoovinkkejä www.siistibiitsi.fi-sivuille. Sivustolle merkitään halutessa kartalle oma talkooranta. Sivuilta löytyy myös roskalomake, jolla toivotaan raportoitavan kerätyt roska PSS ry:lle. PSS ry on kerännyt jo vuodesta 2012 tietoa rannoilta löytyvien roskien määrästä ja laadusta, ja Siisti Biitsin tulokset ovat osa rantaroskien monitorointia.

Siisti Biitsi sosiaalisessa mediassa:

Twitter: @siistibiitsi
Facebook: Siisti Biitsi - Snygg Beach
Instagram: siistibiitsi

Lähde: Pidä Saaristo Siistinä