Puhtaamman meren puolesta

Puhtaamman meren puolesta

Olympiapurjehtijat Tuuli Petäjä-Sirén ja Tuula Tenkanen taistelevat arjen valinnoilla luonnon saastumista vastaan.

Meri pääkaupunkiseudun edustalla lainehtii laiskasti vihreässä puurossa. Paikoin vedessä näkyy vain hippusia, mutta siellä sitä kuitenkin: sinilevää.

– Toki jo Rion olympialaiset olivat herätys merien saastumisesta ja roskaantumisesta, mutta ehkä vielä enemmän on kolahtanut tämän kesän sinilevätilanne. Jouduin heinäkuussa miettimään, voinko mennä Itämereen treenaamaan. Lopulta menin, mutta pidin suun visusti kiinni ja vältin slöörejä, jolloin säästyin isommilta kylvyiltä meressä, Laser radial -purjehtija Tuula Tenkanen sanoo.

Purjelautailija Tuuli Petäjä-Sirén nyökkäilee vieressä.

– Itse suuntasin treenien jälkeen ensin suihkuun ja pistin vasta sitten rannassa kamat kasaan. Lasten kanssa tilanne on ollut myös kurja, sillä kuumassa kelissä olisi usein kaivannut vilvoittelua lähijärvessä, Petäjä-Sirén kertoo.

Itämeri on molemmille suomalaispurjehtijoille rakas ja ympäristöasiat muutenkin lähellä sydäntä.

– Tämä kesä on näyttänyt levän muodossa tilanteen surullisuuden, kun lämmin jakso on kärjistänyt ongelmaa. Kylmempinä kesinä totuus ei ole samalla tavalla näkynyt, kun levää on ollut vähemmän. Fakta kuitenkin on, että menneiden vuosikymmenten saasteet näkyvät vielä pitkän aikaa Itämeren kunnossa, Petäjä-Sirén sanoo.

Tuula Tenkanen ja Tuuli Petäjä-Sirén

Vastuulliset kumppanit

Biotekniikkaa Aalto-yliopistossa opiskeleva Tenkanen ja arkkitehtinä työskentelevä Petäjä-Sirén ovat löytäneet yhteistyökumppaneikseen ympäristövastuullisia yrityksiä. Tenkasen purjeessa on muovittomia pakkauksia valmistavan Kotkamillsin ja Petäjä-Sirénin Itämeren puhtauden puolesta liputtavan Ålandsbankenin logo.

– Ålandsbankenin Itämeriprojekti rahoittaa innovaatioita ja projekteja, jotka parantavat meren hyvinvointia. Pankilla on myös Itämeritili ja -kortti, jotka auttavat seuraamaan omaa hiilijalanjälkeä ja ohjaavat ympäristövastuullisempaan kuluttamiseen, Petäjä-Sirén kertoo.

Muoviroska on yksi maailman suurimmista ympäristöongelmista, ja suuri osa roskasta kertyy maailman meriin. Suomalainen Kotkamills on kehittänyt muovittoman ja kierrätettävän pakkauskartongin, josta se tekee pakkauksia muun muassa ruokateollisuuteen.

– Kun muovin osuus pakkauksissa vähenee, päätyy myös meriin vähemmän roskaa. Esimerkiksi Rion rannoilla muovia näkyi järkyttävän paljon. Mikromuovi on vielä asia erikseen, sillä sitä ei silmin havaitse, Tenkanen kommentoi.

– On hienoa, että yritykset, kuten Kotkamills, ovat lähteneet ennakkoluulottomasti haastamaan muovia. Yhteistyökumppanillani GANT:illa on puolestaan mallisto, jonka paidat sisältävät merestä kerättyä kierrätettyä muovia.

Vähemmän lihaa ja lentomaileja

Purjehtijat pyrkivät ottamaan ympäristön huomioon myös arkisissa valinnoissaan. Molemmat lajittelevat roskansa ahkerasti, syövät vähemmän lihaa kuin ennen, välttelevät ruoan hävikkiä ja karsivat turhia lentomaileja.

– Veikkaan, että kun purjehdusurani joskus päättyy, ei ole kovin suurta poltetta lennellä maailman ympäri. Toki asiaan voi vaikuttaa jo nyt: maksan nykyään mielelläni pikkuisen ekstraa siitä, että pääsen mahdollisimman suorilla lennoilla perille enkä kerrytä lentomaileja välipysähdyksillä. Siihen vaikuttaa ilman muuta sekin, että nykyään reissuilta on entistä kovempi polte päästä kotiin, kahden lapsen äiti Petäjä-Sirén hymyilee.

Tenkanen viettää vuoden vähät lomansa mielellään kotimaassa, esimerkiksi Lapin tuntureilla. Vapaa-aikaa ei kuitenkaan liiemmin ole, sillä kun Tenkanen ei purjehdi, hän panostaa opintoihinsa Aalto-yliopistossa.

– Tavoitteenani on valmistua Tokion olympialaisten jälkeen. Biotekniikkaa voi hyödyntää monella ympäristöön liittyvällä alalla, muun muassa vedenpuhdistuksessa. Olisi hienoa voida tulevaisuudessa työskennellä esimerkiksi ympäristön tai sairauksien diagnostiikan parissa, Tenkanen pohtii.

Myös Petäjä-Sirén miettii ekologisuutta työssään arkkitehtina. Hän suunnittelee Honkarakenteella muun muassa omakotitaloja ja kesämökkejä.

– Puu on rakennusmateriaalina huomattavasti ympäristöystävällisempi kuin moni luonnonvaroja syövä materiaali. Siksi rakensimme myös oman talomme hirrestä. Pyrin työssäni myös siihen, että rakennukset palvelisivat mahdollisimman pitkään ja muuntautuisivat muuttuviin tarpeisiin.

Sailing Team Finland haastaa jokaisen purjehtijan ja veneilijän pohtimaan, miten omasta arjesta saisi luontoa vähemmän kuormittavan.

**

För ett renare hav

Olympiaseglarna Tuuli Petäjä-Sirén och Tuula Tenkanen kämpar mot nedsmutsningen av naturen i sitt dagliga liv.

Havet i huvudstadsregionen svallar lättjefullt som en grönfärgad gröt. Ibland ser man bara prickar men där finns de ändå: de blågröna algerna.

– Redan de olympiska spelen i Rio var en väckarklocka för mig vad beträffar förorening och nedsmutsning.  Men ännu mera reagerade jag för de blågröna algerna den här sommaren. I juli måste jag fundera på om jag över huvud taget kunde träna i Östersjön.  Jag gjorde det,  men var noga med att hålla munnen fast och jag undvek slörbogarna för att slippa få alltför mycket vatten över mig, säger Laser Radial-seglaren Tuula Tenkanen.

Brädseglaren Tuuli Petäjä-Sirén instämmer.

– Jag duschade alltid genast efter träningen och packade först sedan mina träningsgrejor på stranden. Också med  barnen har läget varit trist för med det varma vädret skulle man ofta ha önskat bada i närmaste sjö, säger Petäjä-Sirén.

Östersjön är kär för de båda seglarna och miljöfrågor i allmänhet ligger dem nära om hjärtat.

– Algerna den här sommaren har konkret visat lägets allvar, då den varma perioden har förvärrat läget. Under kallare somrar har problemet inte synts då vi har haft mindre alger. Men faktum är ändå, att de senaste decenniernas föroreningar ännu kommer att inverka länge på Östersjöns skick, säger Petäjä- Sirén.

Tuula Tenkanen MM-aalloilla Århusissa.
Tuuli Petäjä-Sirén Tanskan vesillä.

Ansvarskännande partners

Tenkanen, som studerar bioteknik vid Aalto-universitetet, och Petäjä- Sirén, som är arkitekt, har hittat samarbetspartners, som känner ansvar för miljön. I Tenkanens segel syns Kotkamills’ logo och Petäjä- Siréns partner Ålandsbanken flaggar för en renare Östersjö.

– Ålandsbankens Östersjöprojekt finansierar innovationer och projekt, som stöder ett renare hav. Banken har också ett Östersjökonto och –kort, vilka gör det lättare för mig att följa med mitt koldioxidavtryck och att konsumera på ett mera miljövänligt sätt

Plastavfall utgör ett av världens största miljöproblem och största delen av plasten samlas i världens hav. Finländska Kotkamills har utvecklat en plastfri och recyclerbar förpackningskartong. Företaget gör förpackningar bl.a. för livsmedelsindustrin.

– Med mindre plast i förpackningarna hamnar mindre plast i haven. På Rios stränder syntes massor med plast. Mikroplast är ett annat problem, fast man inte ser den med blotta ögat, kommenterar Tenkanen.

– Det är bra att företagen, exempelvis Kotkamills, har tagit emot utmaningen att minska plastanvändningen.
Min partner GANT har skapat en kollektion, där skjortorna delvis är gjorda av recyclerad plast, som har samlats upp i haven.

Mindre kött, färre flygmil

Seglarna strävar också till att beakta miljön i sina vardagliga val. Båda sorterar sitt avfall, äter mindre kött än tidigare, undviker att kasta bort mat och eliminerar onödiga flygmil.

– Jag gissar att jag, då seglingskarriären en gång tar slut, inte har ett stort behov att resa runt jorden. Men redan nu betalar jag gärna lite mera för att kunna resa med direkta flyg och inte samla flygmil med hjälp av flera mellanlandningar. Fast nu inverkar ju på mitt resande också det, att jag vill komma snabbt hem, säger tvåbarnasmamman Petäjä- Sirén.

Tenkanen tillbringar gärna sina korta semestrar i hemlandet, exempelvis i fjällen i Lappland. Men hon har inte mycket fritid för då hon inte seglar satsar hon på sina studier i Aalto-universitetet. Bioteknik kan utnyttjas på många sätt till förmån för miljön, exempelvis inom vattenreningen. Jag skulle gärna i framtiden  jobba  med miljön eller med diagnosticering av sjukdomar, funderar Tenkanen.

Petäjä-Sirén funderar på ekologi  i sitt jobb som arkitekt. Hon planerar för Honkarakenne bland annat egnahemshus och sommarstugor.

– Trä som byggnadsmaterial är betydligt mera miljövänligt än många material, slom slösar med naturresurser. Därför byggde vi också vårt eget hus av stock.  I mitt jobb strävar jag efter att byggnaderna skall tjäna så länge som möjligt och kunna modifieras då behoven ändras.

Sailing Team Finland utmanar alla seglare och båtfarare att fundera på hur man kan ändra på sin livsföring för att minska miljöbelastningen.

Teksti/text: Iina Airio
Översättning: Patrick Andersson
Kuvat/bilder: Iina Airio, Jukka Saarikorpi/SPV


Tuula Tenkanen hallitsi Mallorcan tuulet

Tuula Tenkanen hallitsi Mallorcan tuulet

Tuula Tenkanen selvitti Laser radialin puuskikkaan mitalilähdön Palma de Mallorcalla kunnialla ja purjehti neljäntenä maaliin. Sijoitus parani kolmanneksi, kun Iso-Britannian Hannah Snellgrove kuuli maaliin päästyään ottaneensa varaslähdön. Trofeo Princesa Sofian lopputuloksissa Tenkasen sijoitus on viides.

– Oli aika haastavat olosuhteet ja isot paine-erot. Ensimmäisellä vastatuuliosuudella menin oikeaan paikkaan ja toisella en. Se vähän harmittaa, Tenkanen kommentoi.

– Viikko oli kaikkiaan osaltani aika vaihteleva. Oli hyviä ja huonoja päiviä, mutta onneksi kisan loppuun tuli pari hyvää.

Laser radialin kokonaiskilpailun voitti Tanskan Anne-Marie Rindom.

Finnjolla-purjehtija Tapio Nirkko päätti kilpailunsa 15:nteen sijaan ja Laser radial -purjehtija Monika Mikkola oli 18:s.

– Oli vähän ylös-alas mun tulokset. Seitsemän lähtöä kymmenestä pysyin hyvin kärjen vauhdissa, mutta varaslähtö ja kaksi lähtöä, joissa isot linjat eivät onnistuneet, vaikuttuvat liikaa tulokseeni, Nirkko kommentoi.

Olympiapurjehduksen kausi jatkuu huhtikuun lopussa maailmancupilla Ranskan Hyères’issä.

 

Lopulliset tulokset:

Tuula Tenkanen, Laser radial: 5. (mitalilähdössä 3., jaettu tuplapisteet eli 6 pistettä)

Tapio Nirkko, Finnjolla: 15.

Monika Mikkola, Laser radial: 18.

Kaarle Tapper, Laser standard: 26.

Sinem Kurtbay ja Janne Järvinen, Nacra 17: 28.

Noora Ruskola ja Mikaela Wulff, 49er FX: 33.

 

Haastajat:

Victor Silén ja Christoffer Silén, 49er: 66.

Aleksi Tapper, Laser standard: 107.

Nooa Laukkanen, Laser standard: 130.

 

Sailing Team Finlandin nuoret huiput:

Sirre Kronlöf ja Selma Valjus, 49er FX: 36.

Ronja Grönblom ja Sara Ehrnrooth, 49er FX: 39.

Martin Mikkola ja Markus Ihamuotila, 49er: 78.

 

Niklas Lindgren ja Matias Autio, 470-miehet: 39.

 

Tulokset: http://www.trofeoprincesasofia.org/en/default/races/race


Aurinkoinen Palma de Mallorca starttaa kiireisen kilpailukevään

Aurinkoinen Palma de Mallorca starttaa kiireisen kilpailukevään

Sailing Team Finlandin kilpailukausi käynnistyy toden teolla Espanjan Palma de Mallorcan perinteisessä Trofeo Princesa Sofia -regatassa. Paikalla on lähes koko maajoukkue – vain toista lastaan viimeisillään odottava Tuuli Petäjä-Sirén ja varusmiespalvelustaan suorittava Oskari Muhonen puuttuvat kilpailusta.

– Regattaan osallistuu lähes 1 000 purjehtijaa 50 maasta eli luvassa on todella kovatasoinen kilpailu, Sailing Team Finlandin urheilutoimenjohtaja Jan Thorström kertoo.

Suomalaisilla on mukavat muistot kilpailusta, sillä viime vuonna palkintokorokkeella seisoi Monika Mikkola ja toissa vuonna kilpailun voittoa juhli Tuula Tenkanen. Sailing Team Finland on valmistautunut Mallorcalla jo usean viikon leireillä.

– Mahtavaa olla taas veneessä! Kelit olivat aluksi epävakaat, mutta nyt olemme päässeet purjehtimaan hienoissa olosuhteissa, 49er FX -luokan kaksikko Noora Ruskola/Mikaela Wulff iloitsee.

Pääsiäismaanantaina 2.4. starttaavaa kilpailua voi seurata täältä: trofeoprincesasofia.org/en/default/races/race 

Mallorcan jälkeen maailman olympiapurjehduksen kerma kokoontuu maailmancupiin Ranskan Hyères’iin ja toukokuussa on vuorossa La Rochellessa Laser-luokkien EM-regatta. Kesäkuun alussa kilpaillaan maailmancupin finaaleissa Marseille’ssa. Kauden päätavoite on Tanskan Århusissa elokuun alussa järjestettävät MM-kilpailut, joissa jaetaan jo ensimmäiset maapaikat Tokion 2020 olympialaisiin.

Teksti: Iina Airio


Innosta lapsesi vesille

Innosta lapsesi vesille

Veneilyn pariin pääsee montaa kautta. Usein lapsen polkuna on joko veneily perheen kanssa tai junioripurjehdus.

Purjehdus on lapsille oiva harrastus, koska lapsi oppii alusta pitäen suhtautumaan luontevasti veteen ja sääolosuhteiden vaihteluun. Erityisen lajista tekee se, että tytöt ja pojat harrastavat ja kilpailevat yhdessä. Se on terveellistä molemmille. Lisäksi purjehdusta voi nykyään harjoitella jo lähes ympärivuotisesti, kunhan on olosuhteiden mukaiset varusteet.

Lajin aloittaminen lapsena on helppoa ja halpaa — seuroilta löytyy usein alkeiskoulutusveneitä ja hyviä kursseja. Nuorimmat kurssilaiset ovat 5-vuotiaita ja vanhimmat noin 12-vuotiaita. Lajin opetteleminen on edullista, koska harjoitusmaksuun kuuluu yleensä vene ja varusteita, kuten jollaliivi. Jos haluat lisätietoa kursseista, SPV:n kotisivuilta löytyvästä seurakartasta (spv.fi/seurat-jasenseurat) kannattaa katsoa lähimmät seurasi ja olla yhteydessä suoraan niihin.

SPV:n lasten ja nuorten toiminto järjestää myös seurojen kanssa yhteistyönä erilaisia avoimia kokeilutapahtumia joko seurojen satamissa tai kouluissa. Osallistujat pääsevät tutustumaan veneilyyn niin maalla kuin merellä sijaitsevien hauskojen toimintapisteiden kautta. Tapahtumat ovat suosittuja, joten kannattaa kevään mittaan seurata, onko lähelläsi tällaisia tapahtumia. SPV järjestää myös yhdessä Mercedes-Benzin kanssa eri paikkakuntia kiertävän Mercedes-Benz Sailing Tourin, joka innostaa lapset tutustumaan veneilyyn ja vesiturvallisuuteen.

Kaikki lapset eivät innostu kilpailemisesta tai jollapurjehduksesta. Perheen kanssa aloitettu matkaveneilyharrastus on ihan yhtä arvokas ja hieno kuin kilpaurakin, mutta se voi loppua lyhyeen, elleivät nuoret pääse yksikseen ja kavereineen veneilemään perheen veneellä. Oman ja vakuutusyhtiön mielenrauhan voi taata lähettämällä nuoret veneilijäkurssille oppimaan navigointia, veneilyturvallisuutta ja saaristossa liikkumiseen liittyviä käytöstapoja.

Teksti: Pia Grönblom, SPV:n lasten ja nuortentoiminnon puheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Vene-lehden numerossa 3/2018.


Yhdeksän naisen matka kohti Atlanttia ja sen yli!

Yhdeksän naisen matka kohti Atlanttia ja sen yli!

Ensimmäinen suomalainen täysnaisisto on osallistumassa Atlantin ylitys –kilpailu ARCiin syksyllä 2018. Kippari Raija Alapeteri ja perämies Johanna Kölli innostivat seitsemän purjehdukseen hurahtanutta kaveriaan mukaansa tälle seikkailulle.

Ihan pelkästä Atlantin ylityksestä ja ARCiin osallistumisesta ei projektissa kuitenkaan ole kyse. Tämä matka on laajempi ja monimuotoisempi. Projekti pitää sisällään veneen hankinnan, sen varustelun, purjehtimisen lähtösatamaan Kanarialle, itse Atlantin ylityksen ja vielä veneen purjehtimisen takaisin Suomeen. Matkaa kertyy kaiken kaikkiaan yli 10 000 mailia.

Yhdeksän naisen matka kohti Atlanttia ja sen yli!

Vene, Swan 441, on löydetty ja valmistautuminen on hyvässä vauhdissa; navigointitaitojen syventämistä, varustelua, kunnon kohottamista, turvallisuuteen perehtymistä, säätietoihin tutustumista, matkareitin suunnittelua, rahoituksen järjestelyä…

Kesä menee treenatessa ja matka kohti Kanariaa alkaa elokuussa.

Tiimin yhtenä motivaattorina toimii halu näyttää itselleen ja myös muille – varsinkin naisille ja tytöille – että hurjimpienkin haaveiden toteuttaminen on mahdollista. Dream, dare, do! Toivottavasti myös joku muu saa esimerkistä kannustusta oman unelmansa toteuttamiseen ja oivaltaa yhdessä tekemisen voiman.

Naisiston matkaa voi seurata sivustolla www.oceanladies.fi, facebookissa Ocean Ladies – ARC 2018 ja Instagramissa oceanladies.fi. Myös seuraavissa Nautic-lehdissä kerrotaan tiimin matkasta.

Teksti: Pia Siukosaari


Tapio Nirkko haki Miamista vauhtia EM-regattaan

Tapio Nirkko haki Miamista vauhtia EM-regattaan

Sailing Team Finlandin vuosi alkoi tuttuun tapaan Miamin maailmancupissa.

Suomalaisista parhaiten menestyi Tapio Nirkko, joka sijoittui Finnjollissa hienosti seitsemänneksi. Tuula Tenkanen (Laser radial) oli 11:s, Kaarle Tapper (Laser standard) 15:s ja Monika Mikkola (Laser radial) 18:s.

Nirkon seuraava tavoite on yltää maaliskuussa Finnjollien EM-regatassa kuuden parhaan joukkoon.

– Viimeistään elokuun MM-kilpailussa Tanskassa haluan olla mitalitaistelussa mukana sekä tietenkin saavuttaa sieltä Suomelle maapaikan Tokion olympialaisiin, Nirkko sanoo.

Viime vuonna alle 23-vuotiaiden maailmanmestaruuden Finnjollissa voittanut Muhonen tähtää EM-regatassa niin ikään kuuden parhaan joukkoon – ja toivoo juhlivansa kilpailun päätteeksi alle 23-vuotiaiden Euroopan mestaruutta.

Varusmiespalvelustaan suorittava Oskari Muhonen taiteilee syyskuuhun asti armeijan ja purjehduksen välillä, minkä jälkeen tähtäimessä on Tokio 2020. Toki Muhonen on täysillä mukana myös MM-kilpailuissa Århusissa.

– Toistaiseksi treenien sovittaminen varusmiespalvelukseen on sujunut hyvin. Kehitystä tulee, vaikka toki viime vuonna sitä tuli tähän verrattuna harppauksin, kun luokka oli uusi. Sain kuitenkin Laserista hyvät pohjat, Muhonen sanoo.

Finnjollien EM-kilpailu purjehditaan 12.-17. maaliskuuta 2018 Espanjan Cadizissa. Suomlaisista mukana ovat Nirkon ja Muhosen lisäksi Mikael Hyryläinen ja Waltteri Moisio.

Teksti: Iina Airio


Sailing Team Finland treenaa yhdessä myös fysiikkaa

Sailing Team Finland treenaa yhdessä myös fysiikkaa

Sailing Team Finland aloitti joulukuussa yhteiset fysiikkatreenit, joita on Urhean valmentajan Mika Saaren johdolla tarkoitus järjestää jatkossa kerran viikossa. Ensimmäisen kerran purjehtijat kohtasivat Otahallissa viime perjantaina.

Saari on toiminut jo useamman vuoden ajan Tuuli Petäjä-Sirénin fysiikkavalmentajana, ja viimeisen vuoden hän on vastannut myös Tuula Tenkasen fyysisestä harjoittelusta.

– On hienoa, että olemme saaneet ”Mikken” entistä vahvemmin mukaan maajoukkueen toimintaan. Hän tulee kehittämään ja koordinoimaan fysiikkavalmennusta koko joukkueen osalta, SPV:n urheilutoimenjohtaja Jan Thorström sanoo.

Saari valittiin SPV:n gaalassa Vuoden valmentajaksi, mikä on suuri kunnianosoitus hänen osaamistaan kohtaan.

– Yhteistreenit toimivat monella tapaa piristävinä poikkeuksina omiin harjoituksiin; niissä saa toisilta tsemppiä, ideoita ja oppia. Myös tiedonkulun kannalta yhteiset harjoitukset ovat hyviä, Petäjä-Sirén sanoo.

– Kaikkia fysiikkaharjoituksia emme erilaisten tarpeidemme vuoksi voi tehdä yhdessä, mutta esimerkiksi koordinaatiota ja keskivartalotreenia tarvitsemme kaikki.

Petäjä-Sirén odottaa toista lastaan, eikä siksi voi talven ja kevään mittaan osallistua kaikkiin harjoituksiin täysillä.

– Kestävyyttä ja voimaharjoittelua voin tehdä hyvin, mutta esimerkiksi yhteiset, välillä rajuiksikin yltyvät pallopelit jätän suosiolla väliin, Petäjä-Sirén hymyilee.

Lapsen laskettu aika on toukokuussa. Petäjä-Sirén toivoo voivansa palata kilpailemaan jo elokuun 2018 MM-kisoissa Tanskan Århusissa.


Yhdessä Vesille - Suomi 100 -gaala huipensi kauden

Yhdessä Vesille – Suomi 100 -gaala huipensi kauden

Kurkkaa gaalaan iloisiin tunnelmiin. Voit lukea Vuoden 2017 palkituista täältä.

Kuvat: Helmi Hollo


Peter Tallberg – suuri suomalainen urheiluvaikuttaja

Peter Tallberg – suuri suomalainen urheiluvaikuttaja

Keväällä 2015 menehtyneen Peter Tallbergin merkitys suomalaiselle purjehdukselle ja olympiaurheilulle on mittaamattoman arvokas.

Urheilijasukuun vuonna 1937 syntynyt Tallberg edusti purjehtijana Suomea olympialaisissa peräti viisi kertaa, joista ensimmäisen kerran vuonna 1960.

Urheiluvaikuttajana Tallberg tunnetaan ja häntä muistetaan yhä lämmöllä ympäri maailman. Tallberg valittiin nimittäin Kansainväliseen Olympiakomiteaan jo vuonna 1976. Yli 40-vuotisen uransa aikana hän osallistui kaikkiaan 29 kertaa olympiakisoihin ja toimi myös Kansainvälisen Purjehtijaliiton puheenjohtajana.

SPV myönsi marraskuussa 2016 ensi kertaa historiassaan suuren ansiomerkin juuri Peter Tallbergille hänen elämäntyöstään purjehduksen ja veneilyn hyväksi.

– Luulen, että isä vetää tyytyväisenä kohti seuraavia tuulia, kun kuulee asiasta, Peter Tallbergin poika, Mathias Tallberg kommentoi vastaanottaessaan palkinnon edesmenneen isänsä puolesta.

Lue 1/15 Nauticissa julkaistu, Eero Lehtisen kirjoittama juttu Peter Tallbergin uskomattomasta urasta täältä.

Katso Yle Areenan videoklippi Peter Tallbergin urastahttps://yle.fi/urheilu/3-7997826

Kuva: Kansainvälinen Olympiakomitea (IOC).


Koulumestaruuskisat innostavat

Koulumestaruuskisat innostavat

Purjehduksen Koulumestaruuskilpailut järjestetään kolmatta kertaa peräkkäin 15. syyskuuta HSS:n satamassa Helsingin Liuskasaaressa.

Vuonna 2015 kilpailut aloitettiin uudelleen. Tämä osittain kunnianosoituksena SPV:n lapsi- ja nuorisotoiminnan entisen puheenjohtajan Hannu Hoviniemen muistolle. Kilpailun järjestää HSS yhteistyössä Brändö Seglaren ja SPV:n kanssa. Veneenä toimii Laser 16.

Elias-koulu on ollut aktiivisesti mukana kisatapahtumissa parina viime vuonna. Koulun liikunnanopettaja Tytti Meck­lin  kehuu ennen kaikkea kilpailun luonnetta.

-Usein koulumestaruuskisat eri lajeissa ovat sellaiset, että siellä ovat vain maan huiput. Tässä on otettu huomioon, että aloittelevatkin pystyvät osallistumaan.

Mecklinin mielestä kilpailut ovat nimenomaan koulujen väliset eikä tavanomainen kisailijoiden kisa. Elias-koulu ha­luaa mahdollistaa, että mukaan pääsisivät aivan kaikki ha­lukkaat.

Elias-koulu tekee yhteistyötä Brändö Seglaren kanssa ja tämä on mahdollistanut purjehduskurssinjärjestämisen 7.-9.-luokkalaisille. Purjehdus on otettu huomioon opetus­suunnitelmassa ja sitä on lisätty liikunnanopetuksen puit­teissa.

Perusasteella Elias-koulu tarjoaa aineopetuksissa neljän­nestä luokasta ylöspäin mahdollisuuden purjehtia. Turvalli­suudesta pidetään tiukasti kiinni ja tavoitteena heillä on, että kaikki ovat vesillä.

-Jokainen osallistuu jollain tavoin. Nyt keväällä, kun me­nimme isojen luokkien kanssa, niin lähes 90 % oppilaista kävi purjehtimassa, sanoo Mecklin.

Koulun nuoremmille lapsille on opetussuunnitelman ul­kopuolella kaksipäiväinen purjehdusleiri. Sen järjestämi­sestä sopivat lasten vanhemmat. Kouluvuosi alkaa yleensä kyseisellä leirillä ja lapset pääsevät olemaan luonnossa ja veden äärellä.

Kisoissa on mukana kouluja ympäri Suomea. Viime vuon­na ahvenanmaalainen Kyrkby högstadieskola oli kisassa hie­nolla asenteella. Bengt Lindström ÅSS:stä kertoo, että heillä on varsin vähän nuoria, joille osallistuminen kilpailuihin on mahdollista. Hän kehuu kuitenkin ideaa.

-Ihmiset pääsevät purjehtimaan yhdessä ja tutustumaan joukkueena purjehtimiseen. Lähdemme ehdottomasti tänä­kin vuonna, jos saamme joukkueen kasaan.

SPV:n lasten ja nuorten veneilytoiminnan koordinaatto­ri Mika Hollo korostaa myös kilpailun tarjoamia mahdolli­suuksia aloitteleville nuorille.

-Idea on sellainen, että joukkueessa saa olla neljä jäsentä, joista vähintään yhden pitää olla sellainen, joka ei ole purjeh­tinut SM- tai rankingkilpailuja.

Kokematon nuori on kilpailuaamuna ensimmäistä kertaa kilpaveneessä. He ovat edellisvuosina olleet erittäin innostu­neena kisassa mukana. Kouluja oli viime vuonna mukana yli 20 ja samalla koulut ja opettajat tutustuvat lajiin.

SPV tekee koulujen kanssa erittäin aktiivisesti muutakin yhteistyötä.

-Teemme kouluille lajiesittelyä seurojen kanssa. Venei­lykoulu kiertää talvisin ja keväisin. Toteutamme myös Kou­luliikuntaliiton kanssa Vesisankarit-kiertuetta, Hollo kertoo.

LUE LISÄÄ JA ILMOITA KOULUSI MUKAAN:

Kilpailukutsu: http://spv.fi/wp-content/uploads/2017/09/Kilpailukutsu.pdf
Tapahtuma Facebookissa: https://www.facebook.com/PurjehduksenKoulumestaruuskilpailut

Teksti: Joakim Nordström

Kirjoitus on julkaistu Vene-lehden numerossa 9/2017 otsikolla Mahdollisuus myös aloitteleville nuorille.