Syksyn veneilytapahtumia

Syksyn veneilytapahtumia / Höstens båtsportevenemang

Vietä suloinen syksy veden äärellä veneilytapahtumien merkeissä. 

Elokuun ihanat illat ja valoisat viikonloput tarjoavat loistavat olosuhteet tunnelmalliseen veneilyyn.

Kysyimme seuroilta, mitä tapahtumia heillä on vielä tulossa. Katso alla olevalta tapahtumalistalta, onko lähiseuduillasi tapahtumaa, jonne voisit suunnata.

Listaus on pääosin suomeksi, sillä suurin osa tapahtumainfoista on suomenkielisiä.

**

Fira en härlig höst vid vattnet och delta i de båtsportevenemang som ännu arrangeras.

Fast många av oss har avslutat semestrarna och börjat fira höst går det också nu efter sommaren att njuta av båtsport.

Vi frågade föreningarna vad de ännu har på programmet. Kolla listan och se vilka evenenemang i din närhet du kunde delta i.

Listan är i huvudsak på finska eftersom informationen om evenemangen är på det språket.

Kuva: Anu Streng

Elokuu / Augusti

16.-19.8. Uiva – Flytande, Helsinki, Lauttasaari, HSK. Lisätietoa > /Mera information >

16.-19.8. Helsinki-Tallinna Race. Lisätietoa > 

18.-19.8. Laser-luokan kilpailuviikonloppu, Tampereen Näsijärvi, Tampereen Pursiseura.
Laser standardit kisaavat SM-tittelistä, 4.7-luokka luokkamestaruudesta ja Radialeille viikonloppu on ranking-kilpailu. Lisätietoa, ilmoittautumiset ja kilpailukutsu: taps.fi/kilpailutoiminta/kilpailusivut/laser-regatta/

19.8. Marjaniemen Melojien ja Marjaniemen Purjehtijoiden Rantapäivä Marjaniemessä kello 11-17. Tervetuloa kokeilemaan kajakkeja ja SUP-lautoja sekä tutustumaan purjehduskalustoon. Paikalla asiantuntijoita, jälleenmyyjiä, kalustoa ym. Lisätietoa >

20.-25.8. Viklaluokan avoimet EM-kilpailut, Pori. Lisätietoa >

21.8. Mercedes-Benz Sailing Tour Helsingin Kulosaaressa. Katso tapahtumakutsu ja kotisivut.

23.8. Mercedes-Benz Sailing Tour Helsingin Lauttasaaressa. Katso tapahtumakutsu ja kotisivut.

28.8. Mercedes-Benz Sailing Tour Turun Ruissalossa. Katso tapahtumakutsu ja kotisivut.

29.8. Saaristolaivurikurssi, Tampereen Navigaatioseura. Kurssi pidetään Pajasaaressa alkaen kello 17. Lisätiedot ja ilmoittautuminen >

30.8. Mercedes-Benz Sailing Tour Uudessakaupungissa. Katso tapahtumakutsu ja kotisivut.

31.8.-1.9. Koko perheen veneilytapahtuma Kotkan Sapokassa, Kotkan Pursiseura. Tervetuloa venetarvikeostoksille ja kokeilemaan veneilyä moottorilla tai purjeilla. Lisätietoa >

31.8.-1.9. Veneet Esillä, Naantali. Lisätietoa > 

Syyskuu / September

3.9. Rannikkolaivurikurssi, Tampereen Navigaatioseura. Kurssi pidetään Pajasaaressa alkaen kello 17.30. Lisätiedot ja ilmoittautuminen >

3.9. Avomerilaivurikurssi, Tampereen Navigaatioseura. Kurssi pidetään Pajasaaressa alkaen kello 19.30. Lisätiedot ja ilmoittautuminen >

12.9. Teekkaripurjehtijoiden infoilta kello 18, Otarannan kerhotila (Otaranta 8B, kellarikerros, Espoo). Infoillassa käydään läpi Teekkaripurjehtijoiden toimintaa ja syksyn tapahtumia, paikalle ovat tervetulleita kaikki purjehdusharrastuksesta ja kerhon toiminnasta kiinnostuneet! Aikaisempaa kokemusta ei tarvitse olla. Lisätietoa kerhosta löytyy osoitteesta trip.ayy.fi ja infoillasta täältä.

13.9. Saaristolaivurikussi, Äänekosken Kansalaisopistossa Koskelan Setlementissä kello 18. Lisätietoa ja ilmoittautuminen: koskelansetlementti.net. 

19.9. Meriturvallisuutta veneilijöille -kurssi, Espoo. Lisätietoa >

Marraskuu / November

24.11. Suomen Purjehdus ja Veneilyn gaala, Hilton Kalastajatorppa, Helsinki

25.11. Suomen Purjehdus ja Veneilyn liittokokous, Hilton Kalastajatorppa, Helsinki

Lisäksi: Katso purjehduksen kilpailutapahtumat täältä ja nopeusveneilyn täältä. / Kolla kappseglingar här och motorbåtstävlingar här.

Onko seurallasi loppuvuonna tapahtumia, jotka eivät ole tässä listassa? Voit ilmoittaa niistä meille lähettämällä sähköpostia osoitteeseen media@spv.fi.

Ordnar din förening ännu under detta år evenemang, som inte finns på vår lista? Du kan informera om dem per epost till adressen media@spv.fi.

Kuva: Katja Rytkönen


Seurassa on hyvä olla

Seurassa on hyvä olla

Miksi veneilyseuraan liittyminen kannattaa?

Kuulun kolmeen seuraan, jotka kaikki ovat Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n alaisia seuroja. Seuraelämä, joksi sitä itse nimitän, on ihan huippua. Verkostoitumisen ja koulutusten määrä on ihan uskomaton. Tarjonta on kuin täyden palvelun tavaratalossa. On itsestä kiinni, mitä haluaa käyttää hyväkseen.

Seurojen agendalla ykkösenä on turvallinen vesillä liikkuminen, jossa on aina vara parantaa. Veneiden hyvä kunto menee kaiken edelle. Apua, ajatuksia ja neuvoja lentelee telakalla sekä laitureilla ja viime kädessä katsastajat neuvovat ja opastavat.

Tärkeä osa toimintaa ovat SPV:n auktorisoimien seurakouluttajien ja muiden alan toimijoiden järjestämät koulutukset ja kurssit. Aloittelijat pääsevät hyvään alkuun ja kokeneemmat vahvistavat osaamistaan.

Lisäarvoa antaa seurojen välinen yhteistyö. Monet seurat ovat muodostaneet yhteisiä veneilykouluja, joissa oppiminen, verkostoituminen ja yhteinen hyvä toteutuu. Seurasta löytyy tarvittaessa kokenut kaveri kippariksi, jos sellainen veneestä puuttuu tai toisin päin, gasteja huudellaan pitkin kesää.

Seuratoiminnassa korostuu yhdessä tekemisen riemu – välillä jopa yli seurarajojen. Kuva: Tuula Adessa Heikkinen

Hyvä esimerkki verkostoitumisen ja koulutuksen tuomasta merkityksestä on naisten perustama purjehdusseura Naispurjehtijat — Sailingladies ry. Siellä veneilijät ja kouluttajat jakavat kokemuksensa aktiivisen toiminnan kautta aloitteleville ja myös muille lisäkokemusta kaipaaville veneilijöille. Eikä edes oma vene ole tarpeen. Jäsenpurjehduksia on tarjolla yllin kyllin kotivesillä ja ulkomailla.

Seuratoiminta on ihan parasta. Se tuo kaikenikäiset veneilijät yhteen, olitpa matkaveneilijä, kisaaja tai junnu. Kattojärjestömme Suomen Purjehdus ja Veneily ry tarjoaa jäsenseuroille monenlaisia tukimuotoja ja etuja, joiden avulla aktiivinen toiminta on mahdollista.

Yhdessä olemme enemmän, yhdessä saavutamme enemmän. Liity Sinäkin seuraan, jos vielä et ole. Seurassa on hyvä olla.

Teksti: Raija Alapeteri, SPV:n kouluttaja. Naispurjehtijoiden, Dream Dare Do:n ja Koivusaaren Pursiseuran jäsen.

Kirjoitus on julkaistu Vene-lehden numerossa 8/2018.


Vesillä luontoa kunnioittaen

Vesillä luontoa kunnioittaen

Veneilyn ympäristövaikutukset ovat marginaalisia, kun niitä verrataan vaikka teollisuuden tai maatalouden vaikutuksiin. Veneily kuitenkin keskittyy ajallisesti muutamiin viikkoihin ja paikallisesti väylille ja satamiin, jolloin erityisesti pistevaikutukset voivat olla merkittäviä. Jokainen voi tehdä oman osansa puhtaamman huomisen puolesta.

Vesistöjen roskaantuminen on merkittävä ongelma Itämerelläkin. Veneillessä jätettä voi vähentää muun muassa pakkaamalla ruokatarvikkeet pestäviin rasioihin, minimoimalla ruokahävikin ja välttämällä kertakäyttöastioita. Ei heitetä tupakantumppiakaan yli laidan. Tumppi ei maadu, vaan hajoaa mikromuoviksi ja filtterin raskasmyrkyt vapautuvat vesistöön.

Haluan haastaa kaikki kokeilemaan lajittelua veneessä. Pidä Saaristo Siistinä ry (PSS ry) ylläpitää noin 200 jätepistettä ympäri Suomea. Näissä Roope-pisteissä on helppo lajitella sekajätteen lisäksi lasi-, metalli- ja paperijäte, joissakin myös biojäte.

Rehevöityminen on yksi Itämeren suurimpia ongelmia. Jo yhden ihmisen yhden päivän tuotokset vesistössä antavat levänkasvatuspotentiaalin noin 2,5 kilolle levää! Maltetaan siis suunnitella veneilyreitti siten, että matkan varrelle osuu esimerkiksi PSS ry:n imutyhjennyslaitteita. Eikä päästetä pesuaineita vesistöihin, vaan käytetään suodatettuja pesupaikkoja tai kaadetaan vedet maahan kaukana vesirajasta.

Kannustan kaikkia pysähtymään hetkeksi veneen huoltoon liittyvien perinteiden ääreen. Antifoulingvalmisteet eli myrkkymaalit ovat vesistöihin liuetessaan haitallisia monille vesieliöille, eikä niitä ole ihmisenkään terveellistä käsitellä. Vähempikin maalaaminen usein riittää ja sisävesillä veneen pohjaa ei saisi maalata lainkaan. Pohjan puhtaanapitoon löytyy myös paljon vaihtoehtoja, kuten pesureita, harjoja ja ultraäänilaitteistoja.

Lisää tietoa kaikista ympäristövinkeistä on osoitteessa pidasaaristosiistina.fi.

Pidä Saaristo Siistinä ry:llä on 30 kelluvaa imutyhjennyslaitetta. Niiden sijainnit löydät kätevästi yhdistyksen kotisivujen palvelukartasta. 

Teksti: Veera Säilä, PSS ry:n tiedottaja ja SPV:n luottamushenkilö
Kuvat: Pidä Saaristo Siistinä ry
Kirjoitus on julkaistu Vene-lehden numerossa 7/2018.


SPV edustettuna Kreikassa – upea yhteispurjehdus

SPV edustettuna Kreikassa – upea yhteispurjehdus

Suomen Purjehdus ja Veneilyn ja OnSailin perinteinen yhteispurjehdus tehtiin huhti-toukokuun vaihteessa yksisuuntaisena matkana Ateenasta Lefkasille.

SPV:n jäsenseurojen jäsenille tarkoitettu edullinen, kaksi kertaa vuodessa järjestettävä matka jatkaa purjehduskautta molemmista päistä ja toimii myös koulutusalustana kurssiveneen muodossa. Matkalla on mahdollisuus suorittaa sekä veneilijä- että venepäällikkökurssien tentit ja käytännön näyttö. Se toimii myös Köydet Irti -tapahtuman palkintona.

Tällä kertaa Vappua juhlittiin 47 purjehtijan voimin Korintin kanavan läpiajolla. Runsaan kolmen merimailin mittainen kanava kätkee 80 metriä korkeiden seinämiensä taakse mielenkiintoisen historian. Vain 21-25 metriä leveänä ja parhaimmillaan kahden solmun virralla se ei salli perämieheltä haaveilua vaan tiukkaa keskittymistä ohjaamiseen. Maailman kalleimmaksi mainittu (iso purjevene yli 200 euroa) mutta kokemisen arvoinen pätkä kuitenkin.

Aikaisesta keväästä huolimatta sää suosi matkalaisia; lähes joka päivä hyvät purjehdustuulet ja aurinko varmistivat hymysuut ainakin kurssiveneen kannella. Uintipysähdykset keskellä Korintin lahtea ja suojaisessa poukamassa koettiin ”Wow”-efektin arvoiseksi ja toiseksi viimeisen päivän yli 21 m/s myötätuulipurjehdus puolestaan palkittiin ”Apua, mageeta, huippuu, kreisiä jne” -maininnoilla.

Matkalle mahtui monta mieleenpainuvaa hetkeä. Yksi erikoisimmista ehkä Mesolongion sisäänajo, pari mailia pitkin ruopattua ränniä, jonka ulkopuolella veden syvyys on vain muutamia kymmeniä senttejä. Sieluni silmin näin James Bondin viilettävän noissa rämeiköissä nopealla jokikulkuneuvollaan armada vihollisia perässään…

Viime vuoden Köydet Irti – kilpailun voittajat Marja-Leena ja Esko Luhta nauttivat palkintomatkastaan täysin siemauksin. He suosittelevat osallistumista kisaan, joka järjestetään tänä vuonna elokuussa. (Lisätietoa tapahtumasta tulee myöhemmin.)

Seuraava SPV-OnSail-yhteispurjehdus toteutuu syyskuun viimeisellä viikolla Pohjois-Kroatiassa. Jos olet kiinnostunut, laita viestiä osoitteeseen toimisto@spv.fi. Katso myös: onsail.fi/

Korintin kanava
Rio Antirrio Bridge
Köydet irti -voittajat

Teksti: Harri Sane, SPV:n koulutustoiminnon jäsen


Miksi purjeet?

Miksi purjeet?

Veneily on aina ollut osa suomalaista historiaa.

Ennen kalastajat liikkuivat purjeiden avustamana soutaen. Kun moottorit valloittivat maailmaa, jäi purjehdus hyötyliikunnassa taka-alalle. Oli niin helppoa ja nopeaa mennä moottoriveneellä mihin tahansa. Purjehdus jäi kuitenkin kytemään, ja alkoi voimistua eri vaiheissa; olihan se edullinen tapa liikkua. Pursiseurat voimistuivat ja kilpailuvietti osaltaan kasvatti purjehdusta.

Nykyään, kun kiireen merkitys onkin hieman muuttunut, ei aina olla varsinaisesti tiettyyn paikkaan menossa tiettyyn aikaan. Vietetään aikaa merellä. Silloin purjehdus on aika vahvoilla.

Nykyään, jos haluaa aloittaa purjehduksen, on siihen hyvät mahdollisuudet. Liittymällä johonkin veneilyseuraan saa sieltä yleensä apua mitä erilaisimpiin ongelmiin. Purjehduksen voi oppia parhaiten kouluttautumalla veneseurojen
järjestämillä kursseilla. Voi sen oppia myös pienissä jaksoissa kaverien kanssa ja vuokraveneellä. Suosittelen kuitenkin harjoittelemaan ensin vähän navigointia, opiskelemaan vesiliikenteen säädöksiä ja veneilytaitoa yleensä.

Alan kirjallisuutta ja oppimateriaalia on hyvin tarjolla, uusin on tietysti Purjehdustaidot-kirja. Se on teos, joka oikeastaan kuuluu joka veneen kirjastoon.

Meillä purjehduskoulussa osa oppilaista on myymässä moottorivenettä ja tulee kokeilemaan, onko heistä purjehtijoiksi. Osa ei pidä polttoainekustannuksista ja osa ei pidä moottorin äänestä. Liikkuminen luonnossa luonnon omalla polttoaineella on myös arvokasta, tavallaan.

Itse olen purjehtinut koko ikäni. Liikumme periaatteessa aina purjein, tankkaamme kerran vuodessa, joka heinäkuun alussa noin 40–50 litraa dieseliä. Meripeninkulmia kerrytämme yleensä noin 1 000 kesässä. Matkamme on suuntautunut jo 15 vuoden aikana joka kesä Viroon tai joskus Ruotsiin. Mutta onhan oma
saaristommekin jo sellainen seikkailu, että sitä riittää vaikka koko eliniäksi.

Tutustu Purjehdustaidot-kirjaan ja tilaa: spv.fi/purjehdustaidotkirja/

Teksti: Reijo Suomi, SPV:n liittokouluttaja ja koulutustoiminnon varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Vene-lehden numerossa 5/2018.


Rakkaudesta purjehdukseen

Rakkaudesta purjehdukseen

Tunnethan jo Sail in Finlandin ja Dokkin?

Muutama vuosi sitten Håkan Mitts huomasi, ettei veneilystä ole tietoa englanniksi, ja digitaalisia palveluita tulisi parantaa. Ei aikaakaan, kun syntyi sivusto nimeltä Sail in Finland, jonka tarkoituksena on houkutella ulkomaalaisia veneilijöitä Suomeen ja helpottaa heidän matkantekoaan erilaisin tiedoin.

Sail in Finland koostuu monipuolisesti pysyvämmästä ja informatiivisemmasta verkkosivustosta, kevyemmistä Facebook- ja Twitter-tileistä sekä lähes 100 videota tarjoavasta YouTube-tilistä. Jokaisen kanavan tarkoituksena on helpottaa veneilyä Suomessa ja kertoa kotimaamme ainutlaatuisista veneilymahdollisuuksista.

Sail in Finlandin myötä Mitts alkoi saamaan kysymyksiä mahdollisista venereissuista. Siitä syntyi ajatus Dokkista. Vuonna 2015 perustettu Dokk tarjoaa veneilyelämyksiä oman kipparin kanssa. Samalla sivusto tukee suomalaisia venepalvelu- ja vuokraveneyrityksiä.

”Tavoitteena on auttaa pieniä suomalaisyrityksiä, joilla ei ole aikaa panostaa palvelutarjontansa näkyvyyteen. Veneilypalvelujen tarjonta on Suomessa pientä ja palvelut suunnataan usein vain kotimaan markkinoille. On pikemminkin poikkeus kuin sääntö että veneilykokemuksen voi varata ja maksaa verkossa. Dokk auttaa yritystä onlinenäkyvyyden, asiakaspalvelun ja maksuliikenteen kanssa, jolloin yrittäjän ei tarvitse huolehtia niistä”, Mitts kertoo.

Mittsin toiminta on arvostettavaa: hän on tuottanut, kehittänyt ja ylläpitänyt molempia palveluita yksin, täysin vapaaehtoisesti ja harrastuspohjalta.

”Parasta Suomi-veneilyssä on monipuolisuus. Vaikka olenkin veneillyt lähes 60 vuotta, joka vuosi löytää jotain uutta tekemistä. Haluan, että myös ulkomaalaisilla tai Suomeen asettuneilla ulkomaalaisilla on samanlaiset mahdollisuudet tutustua upeisiin vesistöihimme.”

Yhtään kesää ei ole kulunut ilman että tällä hetkellä Helsingissä asuva purjehtija olisi käynyt Nauvossa, ja pienestä lapsesta lähtien hän on veneillyt etenkin Turun saaristossa. Avomeripurjehtijaa Håkanista ei ole kokeiluista huolimatta tullut, sillä lähikohteet voittavat monen päivän seilaamisen yhteen suuntaan.

”Pidän enemmän lyhyistä venereissuista. Turun saaristo on todella rakas. Joitakin kohteita arvostetaan mielestäni liian vähän, esimerkiksi Helsinki-Hanko-väli on meille helsinkiläisille vähän kuin välietappi, vaikka sieltäkin löytyy upeita kohteita.”

Tutustu Sail in Finlandiin ja Dokkiin, ja vinkkaa englanninkieliselle tutullesi:

sail-in-finland.info | Facebook | Twitter | YouTube
dokk.fi | Facebook | Twitter

Sail in Finland kertoo muun muassa eri satamista. Kuvassa lumoava Brännskär.

Teksti: Anni Raunio
Kuvat: Håkan Mitts


Veneen kevätkunnostuksen aika on käsillä – tarkista ainakin nämä

Veneen kevätkunnostuksen aika on käsillä – tarkista ainakin nämä

Kaikki veneet vaativat hoitoa ja huoltoa. Tosin useimmille pintojen kunnostus ja moottorin tarkastus on se perinteisin keväthuolto, joka tehdään ennen veneen vesille laskemista. Purjeveneissä lisäksi kokeneempi väki tarkistaa myös rikin, vaijerit ja köydet, mutta keskivertoveneilijällä voi moni asia jäädä tarkistamatta.

Malleja, tapoja sekä ohjeita löytyy internetistä vaikka kuinka paljon. Yksi tavoista on myös se, että huoltaa veneen katsastuslistan mukaisessa järjestyksessä. Katso lista täältä.

Työn voi tehdä veneen pesun ja puhdistuksen yhteydessä samalla kun muutoinkin paikat käydään kunnolla läpi.

Lyhyt tarkastuslista turvallisuuden näkökulmasta:

Tarkista…

  • runko: läpiviennit, hanat, letkut ja kiristimet. Muista myös kartiotapit.Sinkit: tarkistus ja mahdollinen vaihto.
  • takila: vanttiruuvien tarkastus ja huolto, helat, maston läpiviennit.
  • moottori: mahdolliset vuodot ja letkujen kunto. Vesipumpun toiminta, suodattimien kunto. Polttoainetankin kunto ja polttoaineen laatu.
  • akut: riittävä lataus.
  • sähköt ja elektroniikka: sähkölaitteiden kunto (liittimet), navigointivalot, pilssipumpun toiminta.
  • venevarusteet: köydet (etenkin kunto), kaasujärjestelmä (tiiveys letkujen kunto) ja vesiletkujen kunto
  • merenkulkuvarusteet: Navigointivalot, kompassi, VHF:n toiminta.
  • turvallisuusvälineet: raketit, merkkivalot, pelastusrenkaat/liinat, sammuttimet ja palovaroittimien toiminta. Pelastusliivien kunto, paukkuliivien huolto (merkinnät).
  • ensiaputarvikkeet: uusi vanhentuneet ensiaputarpeet ja veneapteekin lääkkeet

Muista myös päivittää paperi- ja elektroniset kartat sekä miehistön osaaminen.

Turvallista veneilykautta!

Teksti: Tom Holmroos


Mitä opimme Vene-messujen Turvallisuuspäivän esityksistä

Mitä opimme Vene-messujen Turvallisuuspäivän esityksistä

Perjantaina 16. helmikuuta oli Vene 18 Båt -messuilla erityinen päivä. Suomen Purjehdus ja Veneilyn Yhdessä Vesille -lavalla pidettiin koko päivän ajan toinen toistaan mielenkiintoisempia esityksiä. Kaikki koskettivat tavalla tai toisella selviytymistä lyhyellä tai pidemmällä venematkalla.

SPV:n koulutustoiminnon varapuheenjohtaja Reijo Suomi vauhdissa.
SUH:n mainio pelastautumisesitys kiinnosti.

Ari Caselius Viestintävirastosta (viestintavirasto.fi) kertoi VHF:n käytöstä ja tarpeellisuudesta erityisesti kännykän korvaajana. Vaikka suuri osa hätäilmoituksista tuleekin nykyisin kännykällä rannikon läheisyydessä, ei siihen voi läheskään aina luottaa. Ilman kenttävoimakkuutta tai kastuneena kännykkä ei toimi ja hälytys jää tekemättä.

Alusliikenneohjaaja Samuli Nieminen VTS:stä (liikennevirasto.fi/ammattimerenkulku/meriliikenteen-ohjaus/vts) esitteli uuden lomakkeen, jolla purjehduskilpailujen järjestäjien toivotaan ilmoittavat kilpailuista hyvissä ajoin. On erittäin tärkeää, että liikenneohjaajat ovat tietoisia tulevista kilpailuista ja kulkureiteistä niille. Suurten kaupallisten satamien läheisyydessä liikenne on jo niin vilkasta, että kaikki voitava on tehtävä vaaratilanteiden syntymisen ehkäisemiseksi. Lomake löytyy täältä.

Johtaja Veli-Pekka Nurmi Onnettomuustutkintakeskuksesta (turvallisuustutkinta.fi) valotti turvallisuustutkinnan sisältöä ja esitteli muutamia tuoreita todellisia tutkintoja. Yhtenevästi päivän muiden esiintyjien tavoin Nurmi korosti veneilijän vastuuta osaamisestaan ja asenteestaan. Hän korosti erityisesti ennakoinnin ja varautumisen merkitystä (reittisuunnittelu, kartat, tilannenopeus, veneen ja laitteistojen kunto jne.). Havukka-ahon ajattelijan sanoin: ”Kaukoviisautta on se, että asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan tapaus sikseenkin elävästi, että kun se kerran tapahtuu, on reitit selvät. Tätä lajia on harvalle suotu. Jolla sitä on, niin pitäköön hyvänään! Mutta tässä lajissa on kaksi pahaa vikaa; asia jää huvikseen tapahtumatta tai se sattuu eri tavalla. Joka arvaa ottaa nämäkin huomioon, sille on maailmanranta kevyt kiertää.”

Merikapteeni Vesa Tuomala Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulusta esitteli EU-rahoitteisen 30MILES-projektin (merikotka.fi/30miles) turvallisuusnäkökulmia. Kyseisessä projektissa kehitetään Suomenlahden alueella vierasvenesatamien turvallisuutta monipuolisen projektin avulla.

Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus Meriturva (meriturva.fi) oli myös edustettuna. Pelastautumiskouluttaja Marko Aalto kertoi Meriturvassa Lohjalla koulutettavan vuosittain n. 4000 oppilasta, jotka ovat sekä vesiliikenteen ammattilaisia että myös tavallisia veneilijöitä. Tavoitteena on turvallisuuskulttuurin parantuminen erityisesti riskiarvioiden tekemisen ja oikeiden toimintamallien alueella.

Ylikonstaapeli Jarmo Niininen Venepoliisista kertoi käytännön esimerkkejä siitä, miten vesiliikenteen säännökset eivät aina ole veneilijöiden tiedossa. Väistämissäännöt ja oman kyvyn arviointi ovat ajoittain hukassa eikä varusteetkaan aina ole kohdallaan. Pääosin veneilijät ovat kuitenkin hyvin asiansa osaavia. Onhan sinullakin säännökset hallussa?

Ilkka Liukkonen kertoo seikkailuistaan.

Valmiuspäällikkö Jori Nordström Suomen Meripelastusseurasta (meripelastus.fi/) kertoi seuran vapaaehtoisten auttavan vuosittain yli 3000 ihmistä, joista parikymmentä menehtyisi ilman apua. Hyvässä yhteistyössä Rajavartiolaitoksen ja pelastuslaitosten kanssa Meripelastusseura kehittää toimintaansa jatkuvasti. Jori esitteli uuden Trossi -turvallisuussovelluksen ja kävi läpi sen hyviä ominaisuuksia. Lataa sinäkin Trossi-appi puhelimesi sovelluskaupasta!

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto (suh.fi) esiintyi projektikoordinaattori Laura Sulkavan ja Rajavartiolaitoksen komentaja Ismo Siikaluoman voimin. Hukkumisten suhteen todettiin, että ne tapahtuvat pääosin muualla kuin veneilyssä. Erityisesti heikot jäät tuntuvat olevat suomalaisten rasitteena. Varautumisen merkitys sekä jäällä että vesillä tuli selkeästi esille. Pelastusliivien päällepukemiskilpailun jälkeen nähtiin pelastusnäytös altaalla.

Valtameripurjehtijoiden (suomenvaltameripurjehtijat.fi) puheenjohtaja Ilkka Liukkonen kertoi kauniiden kuvien saattelemana viime kesän purjehduksesta Norjan, Shetlannin, Skotlannin ja Saksan kautta takaisin Suomeen. 3kk ja 3400 nm unelmaa.

Lopuksi OceanLadies esitteli projektiaan, joka tähtää ensi syksyn ARC’in Atlantin ylitykseen. Puolituntinen esitys piti sisällään kaiken mahdollisen varautumisesta pitkään merimatkaan. Vaikuttaa siltä, että asiat on selvitetty hyvin ja varustautuminen on hyvällä mallilla. Projektia voi seurata osoitteessa oceanladies.fi/.

Ocean Ladiesin Raija Alapeteri, Petra Päivärinne ja Maarit Suomi.

Teksti: Harri Sane


Joulun merelliset kohteet

Joulun merelliset kohteet

Joulu odottaa jo kulman takana ja kotoinen veneilykausi siintää lämpimänä muistona takanapäin. Rakkaat veneet ovat nostettuna talviteloille odottamaan kevään saapumista. Onneksi Suomessa on useita merellisiä kohteita, joissa vesille mielivät ihmiset voivat helpottaa kuukausien odotustaan esimerkiksi joululoman aikana.

 

Rentouttava Naantali

Naantalista löytyy luonnollisesti rentoutumismahdollisuus kylpylän muodossa, mutta vaihtoehtojakin löytyy. Vesistön ja luonnon läheisyydessä on kauniita ulkoilureittejä itse kunkin makuun. Naantalissa on joulun alla myös useampi hieman erilainen pikkujoulumahdollisuus. Kampanja kulkee nimellä ”Oudot pikkujoulut” ja tarjolla on kolme erilaista ryhmille varattavaa tapahtumaa. Ryhmäkoot ovat kymmenestä hengestä ylöspäin.

Tutustu Naantaliin: visitnaantali.com/

Turun talvinen Aurajoki

Monipuolinen Turku

Heti Naantalin kupeessa sijaitsee upean kesäkaupungin maineessa oleva Turku. Kyse ei suinkaan ole kaupungista, jossa tulisi käydä vain kesäisin. Turussa on muun muassa Merikeskus Marinum, joka on aktiivinen ja monipuolinen merellisen toiminnan keskus. Marinum on valtakunnallinen merenkulun erikoismuseo sekä Merivoimien museo. Vaihtuvana näyttelynä Forum Marinumissa on tällä hetkellä Kultarantojen hohtoa – presidenttien veneet.

Turun nähtävyyksistä erityismaininnan ansaitsevat myös Aboa Vetus & Ars Nova raunioineen, Turun linna, Tuomiokirkko sekä Luostarimäen käsityöläismuseo. Lisäksi kaupungista löytyy Janne Auvisen valo- ja äänitaideteoksista koostuva kokonaisuus Satumainen Aurajoki. Se on jatkoa viime joulun nähtävyydeksi nousseille Satusilloille.

Katso lisää Turun kohteita: visitturku.fi/

Idyllinen Rauma

Rauma on tutustumisen arvoinen matkakohde myös talviaikaan. Kapeilla kaduilla on useita kahviloita ja ravintoloita. Joulun alla etenkin Vanha Rauma on tunnelmaltaan ainutlaatuinen. Raumalta löytyy myös Laivanvarustajan kotimuseo Marela. Vanhalla Raatihuoneella pääsee tutustumaan museokauppa Kistupuadin tarjontaan, joka koostuu laadukkaita pitsituotteista sekä merellisistä tuliaistuotteista.

Lauantaisin kaupungista löytyy myös Rauman merimuseo, joka esittelee laajasti merenkulun historiaa. Lisäksi Rauman talvisesonkiin sisältyy useita erilaisia konsertteja, teatterinäytöksiä ja liigatason urheilua.

Lue lisää: visitrauma.fi/

Vanha Rauma talvella. Kuva: Esko Jämsä
Rauman merimuseo. Kuva: Ewelina Dobosz

Jouluinen Hanko

Merellisiä kotimaisia matkakohteita käsiteltäessä ei sovi unohtaa Hankoa. Hangossa riittää ihmeteltävää ja koettavaa joulua odotellessa ja sen jälkeenkin. Erittäin jouluisessa Hangossa löytyy useita erilaisia joulupuoteja, joista etsiä esimerkiksi viime hetken joululahjoja. Tarjolla on muun muassa paljon erilaisia käsityötuotteita.

Hangossa on myös paljon jouluisia tapahtumia, kuten lastenjuhla (13.12.), Itäsataman joulu (16.12.) ja jouluaaton avoimet ovet tallilla. 9. joulukuuta vietettiin joulupolun avajaisia. Kaupungissa on myös erittäin laajat ruokailumahdollisuudet jouluisissa merkeissä, jos esimerkiksi haluaa ottaa varaslähdön jouluherkkujen äärelle.

Hangossa sijaitsee myös näkemisen ja kokemisen arvoinen kylpylä Regatta SPA, josta avartuu upeat näkymät pitkälle avomerelle. Kylpylä on auki ympäri vuoden.

Tutustu Hankoon: tourism.hanko.fi/, lisätietoa kylpylästä: regattaspa.fi/ 

Suomen eteläisin kärki. Kuva: Johanna Sandin

Lumoava Kemiönsaari

Pieni, mutta virkeä 7000 asukkaan kunta on ehdottoman merellinen ja idyllinen kotimainen vaihtoehto myös. Kasnäsin luontopolut ovat ainutlaatuisia myös talviaikaan ja rentouttavan luonto-osuuden jälkeen lomailija voi pulahtaa esimerkiksi kylpylän altaaseen maksimoimaan sielun ja ruumiin lepotilan.

Örö tarjoaa varsinkin viikonloppuisin aktiviteetteja ihmisille, jotka ovat kiinnostuneita luonnosta ja historiasta. Rosalan Viikinkikeskus tarjoaa sitten aivan toisenlaisen elämyksen. Ryhmävieraat pääsevät muun muassa kokemaan päivän viikinkinä. Kemiönsaaren mökkikylät ovat avoinna ympäri vuoden. Jos kaipaat rentoutumista omassa rauhassa meren äärellä, niin mökkikylä on ehdottomasti tutustumisen arvoinen.

Kemiönsaarelta löytyy myös paljon erilaisia ja laadukkaita saunavaihtoehtoja, joista mielenkiintoisin on Storfinnhovan maanalainen savusauna! Myös jouluohjelmaa on runsaasti ja tarkemmat aikataulut näkyvät alla olevasta linkistä.

Lue lisää, mitä kaikkea Kemiönsaari tarjoaa: visitkimitoon.fi/fi/jouluaika

Edellä mainittujen lisäksi on mainittava myös esimerkiksi, Vaasa, Kotka, Porvoo ja Helsinki. Kullakin paikkakunnalla on omat merelliset ominaispiirteensä ja vahvuutensa. Varmasti 100-vuotiaasta Suomesta löytyy jokaiselle meri-ihmiselle jotakin.

Naapurimaat

Jos kuitenkin mieli vetää kotimaan rajojen ulkopuolelle niin naapurimaissamme on myös elämyksiä odottamassa. Esimerkiksi Tallinnan perinteinen Lentosataman merimuseo on nähtävää pullollaan. Museossa on helppo liikkua myös lastenvaunujen ja pyörätuolien kanssa. Museon opastekyltit ovat viron lisäksi vain englanniksi ja venäjäksi, mutta museo ilmoittaa omaavansa opasvihkosia myös muilla kielillä niitä tarvitseville. Museo on avoinna tiistaista sunnuntaihin.

Jos museonälkää riittää, niin rakkaasta länsinaapurissamme Ruotsissa, sijaitsee merihistoriallinen museo. Se sijaitsee Tukholmassa ja se on tarjonnaltaan vakuuttava. Museossa käsitellään muun muassa löytöretkeilijöitä sekä toisen maailmansodan aikaisia tapahtumia.

Ei siis sovi antaa talvimasennukselle mahdollisuutta. Veneilevälle ihmiselle on paljon koettavaa myös talvella ja vieläpä hyvin läheltä ja edullisin matkakustannuksin. Hyvää ja merellistä joulun odotusta.

Hyödyllisiä linkkejä: meremuuseum.ee/lennusadam/fi/, sjohistoriska.se/fi

Teksti: Joakim Nordström


Julens havsnära resmål

Julens havsnära resmål

Julen står för dörren och den gångna båtsäsongen är ett minne blott. Våra kära båtar står i vinterförvar i väntan på våren och sommaren. Tack och lov finns det i Finland flera havsnära platser som kan göra väntan på nästa säsong lättare att genomlida.

Avkoppling i Nådendal

Ett bra sätt är att koppla av i Nådendal på badinrättningen men det finns också andra alternativ. Det finns vackra naturstigar som slingrar sig nära vattnet och mitt i en vacker natur. Juletid finns det flera möjligheter att fira en litet annorlunda lilla jul. Kampanjen går under devisen: Oudot pikkujoulut Naantalissa.

Det erbjuds tre alternativa möjligheter att fira lilla jul. Gruppstorleken är från 10 personer eller fler.

Läs mera om vad Nådendal har att erbjuda: visitnaantali.com/

Aura å i vinterskrud.

Det mångsidiga Åbo

Alldeles i närheten av Nådendal ligger Åbo, känd som en härlig sommarstad. Men det betyder inte att man inte skulle kunna besöka Åbo också under vinterhalvåret. I Åbo finns bl.a. Forum Marinum, ett aktivt och mångsidigt centrum för marina aktiviteter. Centret är ett nationellt specialmuseum för sjöfart och är också Finska flottans museum. För tillfället visas en utställning över Finlands presidenters båtar; Kultarantojen hohtoa.

Av sevärdheterna i Åbo kan särskilt nämnas Aboa Vetus & Ars Nova, museet för historia och nutidskonst, Åbo slott, Domkyrkan och Klosterbackens hantverksmuseum. Vidare har ljus- och ljud konstnären Janne Auvinen, gjort en helhet under namnet: Satumainen Aurajoki, Sagolika Aura Å. Det är en fortsättning på senaste julsevärdhet: Satusilloille, Sagobroarna.

För mer information om sevärdheter i Åbo: visitturku.fi/

Det idylliska Raumo

Raumo är värt ett besök också vintertid. Längs de smala gatorna finns flera caféer och restauranger.

I Raumos gamla stadsdel råder juletid en speciell stämning. I Raumo finns hembygdsmuseet Marela där man kan bekanta sig med hur en rik redarfamilj bodde förr. I Raumo gamla stadshus finns butiken: ’Kistupuoti’ där det finns högklassiga spetsarbeten och maritima presentartiklar.

På lördagar är Raumo sjöfartsmuseum öppet för allmänheten. Vintertid anordnas flera olika konserter, teaterföreställningar och idrott på liga nivå.

Läs mera: visitrauma.fi/

Vinter i Raumos gamla stadsdel. Bild: Esko Jämsä
Sjöfartsmuseet i Raumo. Bild: Ewelina Dobosz

Jul i Hangö

Då vi nämner resmål i Finland skall vi inte glömma Hangö. Hangö erbjuder upplevelser också under årets mörka tid. Det finns mycket att upptäcka i Hangö i väntan på julen och också efter julfirandet. I det juliga Hangö hittar man många butiker och julbodar där man kan hitta sista minuten julklappar som t.ex. hantverk, kläder, design osv. Kring julen anordnas i Hangö t.ex. en barnfest (13.12), jul i Östra hamnen (16.12). Den 9 december öppnades julstigen. Om du vill tjuvstarta med julmaten finns det många möjligheter att njuta av julens delikatesser.

I Hangö finns det unika Regatta SPA  med en fantastisk utsikt över det öppna havet utanför Hangö. SPA:t är öppet året runt. (regattaspa.fi/sv)

Lär känna Hangö: tourism.hanko.fi/sv/

Finlands sydligaste spets. Bild: Johanna Sandin

Juletid på Kimitoöarna

Denna idylliska kommun med sina ca 7000 invånare är ett bra och havsnära alternativ. Här kan man uppleva en underbar julstämning. Naturstigarna i Kasnäs är en upplevelse också vintertid. Efter naturupplevelsen känns det bra att hoppa i bassängen för att maximera själens och kroppens välbefinnande.

Speciellt under veckosluten erbjuder Örö aktiviteter för dem som är intresserade av natur och historia. Vikingacentret på Rosala erbjuder en helt annorlunda upplevelse. Gästerna kan bl.a. få uppleva hur det känns att vara en viking under en dag. Stugorna på Kimitoön är öppna året runt. Om du behöver avkoppling och vill slappna av i lugn och ro nära havet, hittar du säkert det du söker bland de många övernattningsalternativen.

På Kimitoön finns också många möjligheter till högklassiga bastuupplevelser, där den mest intressanta är den underjordiska rökbastun på Storfinnhova Gård. Det finns ett stort utbud av julprogram som du kan bekanta dig med här nedan: Visitkimitoon.fi/

Det är värt att också i detta sammanhang nämna t.ex. Vasa, Kotka, Borgå och Helsingfors. Alla dessa orter har sina egna maritima kvaliteter och styrkor. Det 100 åriga Finland har säkert något att erbjuda alla som är intresserade av havet och naturen.

Grannländerna

Om man trots allt vill söka sig utanför landets gränser finns det många havsnära upplevelser som väntar. T.ex. det anrika sjöfartsmuseet i Tallins Sjöflyghamn är fyllt av sevärdheter. I museet är det lätt att röra sig med barnvagn eller rullstol. Skyltarna i museet är på estniska, engelska och ryska, men det finns guidehäften tillgängliga också på andra språk. Museet är öppet tis-sön.

Om museihungern håller i sig finns i vårt kära grannland Sverige ett sjöhistoriskt museum i Stockholm. Museet bjuder på en imponerande samling. Där kan man bekanta sig med bl.a. olika upptäcktsresande och händelser från II världskriget.

Det går att hålla vinterdepressionen på avstånd. För den som är intresserad av båtsport finns det mycket att uppleva denna mörka årstid och dessutom på ett kort avstånd och med fördelaktiga resekostnader.

Med önskan om en avslappnande väntan på julen.

Länkar: meremuuseum.ee/lennusadam/sv/, sjohistoriska.se/fi

Text: Joakim Nordström
Översättning: Gunilla Antas